avioliitto

Avio-oi­keus - tie­dät­kö mitä kaik­kea se tar­koit­taa?

Tatu Mäenpää

Mitä on avio-oikeus?

Avioliittolain mukaan avio-oikeus on oikeus, joka molemmilla puolisoilla on avioliitossa. Avio-oikeus tarkoittaa, että molemmat puolisot saavat puolet heidän yhteen lasketusta omaisuudesta, jos he eroavat. Jos avioliitto loppuu toisen puolison kuoleman takia, eloonjäänyt puoliso saa puolet heidän yhteen lasketusta omaisuudesta ja vainajan perinnönsaajat saavat toisen puolen. On kuitenkin mahdollista rajoittaa puolisoiden avio-oikeutta. Sitä voidaan tehdä lahjakirjalla, testamentilla tai avioehtosopimuksella.

Mitä kuuluu avio-oikeuteen?

Jos avio-oikeutta ei ole rajoitettu, kaikki mitä puolisot omistavat erikseen ja yhdessä kuuluu avio-oikeuteen. Tilanteesta riippuen, henkilökohtaiset ja luovuttamattomat oikeudet, kuten tekijänoikeuksia tai sosiaaliturvaetuuksia, voivat joko kuulua avio-oikeuteen tai olla avio-oikeudesta vapaita.

Miten voidaan rajoittaa avio-oikeutta?

Avio-oikeutta voidaan rajoittaa lahjakirjalla, testamentilla tai avioehtosopimuksilla.

Lahjakirja

Lahjakirja on asiakirja, jonka mukaan lahjanantajalla on velvollisuus antaa lahja lahjansaajalle ilman korvausta. Lahjanantaja saa päättää, jos lahjansaajan puolisolla on avio-oikeus lahjaan.

Esimerkiksi jos A saa hänen vanhemmiltaan kesämökin lahjaksi, ja hänen vanhempansa määräävät lahjakirjassa että A:n puolisolla B:llä ei ole avio-oikeutta kesämökkiin, tätä pitää kunnioittaa. B:llä siis ei ole avio-oikeutta kesämökkiin. Kun avioliitto loppuu, kesämökkiä ei lasketa mukaan ositukseen. Jos A sitten myy kesämökin, raha, joka A saa talosta, ei myös kuuluu avio-oikeuteen.

Testamentti

Laatimalla testamentin henkilö voi päättää miten hänen omaisuuttaan jaetaan kun henkilö kuolee. Testamentin tekijä voi myös päättää, että testamentin saajan puolisolla ei ole avio-oikeutta testamentin määräämään omaisuuteen.

Avio-oikeuden rajoittaminen testamentilla toimii samalla tavalla kuin lahjakirjalla.

Jos A lahjakirjaesimerkillä olisi saanut kesämökin testamentilla eikä lahjakirjalla ja testamentin tekijä olisi määrännyt, että A:n puolisolla B:llä ei ole avio-oikeutta kesämökkiin, kesämökki ei olisi kuulunut avio-oikeuden piiriin.

Avioehtosopimus

Avioehtosopimuksella puolisot voivat päättää, että heillä ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Avioehtosopimuksessa voidaan määrätä, että kaikki puolisoiden omaisuus on poissuljettu avio-oikeudesta, tai että osa omaisuudesta ei kuulu avio-oikeuden piiriin. Avioehtosopimus voi myös koskea vain toista puolisoa.

Puolisot voivat myös päättää, että avioehtosopimus tulee voimaan vain jos avioliitto loppuu avioerolla, tai jos avioliitto loppuu koska toinen heistä kuolee. He voivat myös päättää, että avioehtosopimuksessa on eri määräykset, riippuen siitä millä tavalla avioliitto loppuu.

Esimerkiksi jos puolisoilla on avioehtosopimus, jossa määrätään, että kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, he pitävät omaisuutensa itsellään, kun avioliitto loppuu.

Tasinkoprivilegi

Vaikka molemmilla puolisoilla olisi avio-oikeus toisen omaisuuteen, joissakin tapauksissa puolisoiden omaisuutta ei lasketa yhteen, kun toinen heistä kuolee. Jos leskellä on vähemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta kuin kuolinpesän avio-oikeuden alaista omaisuutta, leskellä on oikeus saada tasinkoa kuolinpesästä. Jos toisaalta lesken avio-oikeuden alainen omaisuus on isompi kuin kuolinpesällä, leskellä on tasinkoprivilegi. Tämä tarkoittaa, että lesken ei tarvitse antaa omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille.

Esimerkiksi jos A:lla on 100 000 euron arvoinen avio-oikeuden alainen omaisuus ja hänen puolisollaan B:llä on 50 000 euron arvoinen avio-oikeuden alainen ominaisuus, A:n kuolinpesä on velvollinen antamaan 25 000 euron arvoista omaisuutta B:lle jos A kuolee ennen B. Jos toisaalta B kuolee ennen A:ta, A:lla on tasinkoprivilegi eikä hän ole velvollinen luovuttamaan mitään hänen omaisuudestaan B:n perilliselle.

Milloin avio-oikeus on kohtuutonta?

Joskus avio-oikeus voi johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen avioliiton päättyessä. Toinen puoliso voi esimerkiksi saada perusteetonta taloudellista etua tai toinen heistä voi jäädä ilman juurikaan mitään varallisuutta.

Kun arvioidaan, onko ositus avio-oikeuden takia tässä tapauksessa kohtuutonta, otetaan huomioon kuinka kauan avioliitto on kestänyt, mitä puolisot ovat tehneet yhteisen talouden hyväksi ja miten he ovat säilyttäneet ja kartuttaneet omaisuutta.

Jos avioliitto on ollut lyhyt ja puoliso, jolla on vähemmän omaisuutta, ei ole tehnyt paljon yhteisen talouden hyväksi, hänen avio-oikeutta voidaan rajoittaa. On myös mahdollista, että hän ei saa mitään toisen puolison omaisuudesta.

Jos toinen puoliso on saanut lahjan tai perinnön, tämä voidaan poissulkea avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, jolloin hänen puolisonsa ei saa mitään siitä, mitä on tarkoitettu puolisolle, joka sai lahjan tai perinnön.

Avioehtosopimuksella poisrajattua omaisuutta voidaan myös muuttaa avio-oikeuden alaiseksi omaisuudeksi.

Esimerkiksi jos puolisolla on avioehtosopimus mutta toinen heistä on paljon varakkaampi koska hän on käynyt palkkatyössä ja toisella ei ole juuri mitään varallisuutta koska hän on ollut kotiäitinä tai koti-isänä, ei ole kohtuullista että pitkään kestäneen avioliiton jälkeen puoliso, joka on ollut kotona, ei saa mitään toiselta puolisolta.