Aatos

Katso koko sivu

Avio­eh­to ja pe­rin­tö

Kirjoittanut: Tatu Mäenpää

Avioehdon vaikutus perintöön

Avioehto vaikuttaa perillisten perinnön suuruuteen. Avioehdolla voidaan suojata leskeksi jäävän puolison asemaa.

Esimerkit avioehdon vaikutuksesta

Käydään läpi kolme tilannetta, jossa toisen puolison kuoltua avioliitto päättyy ja lasketaan vainajan perintöosan määrää. Ennen perintöosan laskemista täytyy tietää molempien puolisoiden omaisuus, jotta voidaan laskea tasingon määrä. Näissä esimerkeisä kuollut puoliso A omisti 200 000 euroa ja eloonjäänyt puoliso B 400 000 euroa.

  1. Normaalitilanteessa, ilman avioehtoa, lasketaan molempien omaisuudet yhteen ja jaetaan se kahdella. Näin saadaan se osuus, joka kummallekin kuuluisi eli 300 000 euroa. Näin ollen B:n täytyisi maksaa tasinkoa 100 000 euroa mutta lesken tasinkoetuoikeuden vuoksi hänen ei tarvitse tätä maksaa. A:n perintöosa on 200 000 euroa, jos leski päättää vedota tasinkoetuoikeuteen.
  2. Tavallisen, kokonaan poissulkeva avioehdon, kanssa tasinkolaskuja ei tarvitse tehdä, koska kummallakaan ei ole avio-oikeuden alaista omaisuutta. A:n perintöosa on 200 000 euroa.
  3. Toispuolinen täysin poissulkevan avioehdon mukaan vainajalla ei ole avio-oikeutta lesken omaisuuteen mutta leskellä on avio-oikeus vainajan omaisuuteen. A:n omaisuus on kokonaan avio-oikeuden alaista mutta B:n omaisuus ei ole ollenkaan. Kun lasketaan yhteen molempien puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus ja saadaan 200 000 euroa (A:n 200 000 euroa ja B:n 0 euroa). 200 000 euroa jaetaan kahdella ja saadaan avio-osiksi 100 000 euroa. A:n tulee maksaa B:lle tasinkoa 100 000 euroa. A:n perintöosa on 100 000 euroa.