edunvalvontavaltuutus

Kuka voi toi­mia edun­val­vo­ja­na?

Tatu Mäenpää

Edunvalvontavaltuutuksella voit nimetä henkilöt, joilla on oikeus hoitaa henkilökohtaisia asioitasi, jos toimintakykysi heikentyy sairauden tai tapaturman vuoksi. Edunvalvojalle kannattaa nimetä myös sijaiset esteellisyyden varalta.

Elämä voi muuttua nopeasti. Sairauden, ikääntymisen tai onnettomuuden seurauksena kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa ei kykene hoitamaan henkilökohtaisia asioitaan alentuneen toimintakyvyn vuoksi.

Yhä useampi suomalainen tekeekin edunvalvontavaltuutuksen, joka on keino varautua etukäteen esimerkiksi äkillisen tapaturman aiheuttamaan toimintakyvyn heikentymiseen.

Edunvalvontavaltuutuksella nimeät valitsemasi luottohenkilön hoitamaan henkilökohtaisia asioitasi. Toisinaan edunvalvoja voi kuitenkin olla esteellinen hoitamaan tehtäväänsä, joten hänelle kannattaa nimetä myös sijaiset.

Edunvalvojana voi toimia lähes kuka tahansa yli 18-vuotias

Tiesitkö, että edes lähiomaisilla ei ole automaattisesti oikeutta huolehtia toisen henkilön virallisista asioista, kuten pankkiasioista? Asioiden hoitamiseen tarvitaan aina valtuutus, jonka avulla asianosainen nimeää valtuutettuinaan toimivat henkilöt.

Vaatimukset edunvalvojalle

  • Täysi-ikäisyys – valtuutetun henkilön tulee olla vähintään 18-vuotias.
  • Oikeustoimikelpoisuus – valtuutetun tulee kyetä tekemään sitovia sopimuksia ja muita oikeustoimia valtuuttajan puolesta.

Valtuutettu voi olla esimerkiksi puoliso, lapsi tai vanhempi.

Edunvalvontavaltuutus perustuu valtuuttajan ja valtuutetun väliseen keskinäiseen luottamukseen. Edunvalvoja saa laajat valtuudet toimia valtuuttajan puolesta ilman säännöllistä valvontaa, joten valtuutetuksi kannattaa valita erityisen luotettava henkilö.

Edunvalvojia voi olla enemmän kuin yksi. Esimerkiksi kahdesta täysi-ikäisestä lapsesta toisen voi nimetä hoitamaan raha-asioita ja toisen henkilökohtaisia asioita.

Huomioithan, että edunvalvojan tulee aina olla luonnollinen henkilö eli yritystä tai muuta organisaatiota ei voi nimetä edunvalvojaksi.

Edunvalvojalle kannattaa nimetä myös sijaisia

Edunvalvontavaltuutuksen tarkoituksena on turvata henkilön itsemääräämisoikeus kaikissa tilanteissa. Tämän vuoksi on suotavaa varautua mahdollisuuteen, että ensisijainen valtuutettu estyy hoitamasta tehtäväänsä, esimerkiksi vakavan sairastumisen vuoksi.

Nimetylle edunvalvontavaltuutetulle kannattaa aina valita sijaiset, jotka toimivat joko toissijaisina valtuutettuina tai varavaltuutettuina.

1. Toissijainen valtuutettu

Toissijaista valtuutettua tarvitaan silloin, mikäli ensisijainen valtuutettu tulee pysyvästi kykenemättömäksi toimimaan edunvalvontavaltuutettuna tai ei halua ottaa tarjottua tehtävää vastaan.

Toissijaisia valtuutettuja voi nimetä useampia, mutta suosituksen mukaan heidät kannattaa nimetä etusijajärjestyksessä. Kun valtuudet ovat vain yhdellä henkilöllä kerrallaan, yksinkertaistaa se käytännön asioiden hoitamista.

Esimerkki 1: Ensisijainen edunvalvoja saa työtarjouksen ulkomailta

72-vuotias Mauno laati edunvalvontavaltuutuksen, jossa hän nimesi tyttärensä Leenan ensisijaiseksi edunvalvojaksi. Maunon muistisairauden edetessä Leena ehti toimia isänsä edunvalvojana parin vuoden ajan, kunnes luopui tehtävästään muutettuaan työtarjouksen perässä ulkomaille.

Tämän jälkeen Maunon edunvalvojana aloitti nuorempi tytär Riikka, jonka Mauno oli nimennyt edunvalvontavaltuutuksessa toissijaiseksi valtuutetuksi.

3. Varavaltuutettu

Varavaltuutettu astuu edunvalvojan tehtävään silloin, jos ensisijainen valtuutettu ei tilapäisesti kykene hoitamaan edunvalvojan tehtäviään, esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden vuoksi.

Tilapäisen kykenemättömyyden voi aiheuttaa myös perheen sisäiset esteellisyystilanteet, kuten perinnönjako tai asunnon myynti perheenjäsenelle.

Esteellisyystilanteissa suositellaan perheen ulkopuolisen varavaltuutetun nimeämistä. Mikäli tehtävään ei löydy sopivaa sijaista, voit hakea Digi- ja väestötietovirastolta yleisen edunvalvojan määräämistä valtuutetun tehtäviin.

Lue lisää: Vältä nämä 3 virhettä – Laadi edunvalvontavaltuutus ajoissa.

Milloin valtuutettu on esteellinen edustamaan valtuuttajaa?

Esteellisyyssäännökset suojaavat osaltaan päämiehen etua. Edunvalvojan esteellisyys voi syntyä lain mukaan esimerkiksi silloin, kun hän itse toimii vastapuolena suoritettavassa toimenpiteessä.

Valtuutettu voi olla esteellinen alla olevissa tapauksissa

  • Perinnönjako
  • Asuntokauppa
  • Vuokrasopimuksen tekeminen
  • Lahjan antaminen

Valtuutettu on esteellinen myös silloin, jos toimenpiteen vastapuolena on joku valtuutetulle läheinen henkilö, kuten lapsi tai puoliso.

Edunvalvontavaltuutus laaditaan aina kirjallisesti

Edunvalvontavaltuutus tehdään testamentin tavoin aina kirjallisesti. Oikeusministeriön antaman ohjeistuksen mukaan edunvalvontavaltakirja kannattaa teettää asiantuntijalla, sillä asiakirjan on oltava määrämuotoinen ja lain muotovaatimuksia noudattava.

Itse valtakirjassa valtuuttaja nimeää tehtävän hyväksyneen valtuutetun sekä määrittelee asiat, jotka valtuutus kattaa.

Valtuutettu voi siten edustaa valtuuttajaa ainoastaan valtakirjan määräämissä asioissa. Valtuuttajan kannattaakin miettiä tarkkaan, mitä asioita ja toiveita haluaa valtuutukseen sisällyttää.

Juridisesti pätevän edunvalvontavaltakirjan laatiminen edellyttää, että:

  • valtakirja on vaadittu lain vaatimaan muotoon
  • henkilö ymmärtää asiakirjan sisällön ja vaikutukset
  • esteettömät todistajat ovat allekirjoittaneet valtuutuksen

Ilmainen malli edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen toimii hyvänä yleisenä pohjana, kun mietit, mitä kaikkea haluat sisällyttää edunvalvontavaltakirjaan. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että yleiset lomakkeet eivät ota huomioon henkilökohtaista tilannettasi, jolloin et välttämättä saa tilanteeseesi parhaiten soveltuvaa asiakirjaa.

Aatoksen kautta laadit juridisesti pätevän ja tilanteeseesi soveltuvan asiakirjan hintaan 89 euroa. Palvelumme kartoittaa tilanteesi kysymällä kysymyksiä ja luo asiakirjapohjan vastaustesi pohjalta. Voit vapaasti muokata ja lisätä edunvalvojia tai muita asiakirjaan haluamiasi asioita.

Kuka voi toimia edunvalvontavaltuutuksen todistajana?

Edunvalvontavaltuutukseen vaaditaan aina kaksi todistajaa, joiden on täytettävä seuraavat alla olevat kriteerit.

  • Täysi-ikäisyys
  • Ymmärrettävä todistamisen merkitys
  • Eivät saa olla esteellisiä eli lähisukua valtuuttajalle tai valtuutetulle

Mikäli todistajat eivät täytä edellä mainittuja edellytyksiä tai vaadittuja muotoseikkoja ei ole noudatettu, viranomainen ei voi vahvistaa valtakirjaa.

Valtuutus tuleekin voimaan vasta sitten, kun Digi- ja väestötietovirasto on sen vahvistanut.

Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulo vaatii aina lääkärin lausunnon

Suomessa Digi- ja väestötietovirasto (DVV) toimii holhousviranomaisena. Kun valtuutuksen antanut henkilö ei kykene enää hoitamaan asioitaan esimerkiksi etenevän muistisairauden heikentämänä, voi valtuutettu pyytää DVV:tä vahvistamaan edunvalvontavaltuutuksen.

Tässä yhteydessä valtuutetun tulee esittää viranomaisille alkuperäisen valtakirjan lisäksi tuore lääkärinlausunto tai muu vastaava asiakirja, joka todistaa valtuuttajan olevan kykenemätön hoitamaan valtuutuksen koskemia asioita.

Valtuutus tulee voimaan välittömästi, kun viranomaiset ovat sen vahvistaneet.

Miksi edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä?

Edunvalvontavaltuutus kannattaa laatia ajoissa. Ilman edunvalvontavaltuutusta viranomainen määrää sinulle yleisen edunvalvojan, jonka kautta itsemääräämisoikeus ei toteudu yhtä tehokkaasti kuin edunvalvontavaltuutuksella.

Edunvalvontavaltuutus tuo siis sinulle turvaa ja helpottaa myös läheistesi työtä muutoinkin kuormittavassa tilanteessa.

Väestön ikääntyessä edunvalvontavaltuutus nousee yhä tärkeämmäksi yhteiskunnalliseksi teemaksi. Digi- ja väestötietoviraston mukaan vuoteen 2030 mennessä jopa 40 % kaikista edunvalvonnoista on edunvalvontavaltuutuksia.

Mikäli haluat laatia itsellesi edunvalvontavaltuutuksen, voi sen tehdä kätevästi netissä Aatoksen verkkopalvelussa.

Edunvalvontavaltuutus kätevästi verkossa

Aatos tarjoaa digitaalisia lakipalveluita, jonka kautta laadit yksilöidyn ja juridisesti pätevän edunvalvontavaltuutuksen hinta on 89 euroa. Hintaan sisältyy itse asiakirjan ja palvelun käyttämisen lisäksi asiantuntevan lakitiimimme apu tarvittaessa.

Näin teet edunvalvontavaltakirjan Aatoksen palvelussa

  1. Mieti etukäteen, mitä haluat sisällyttää edunvalvontavaltuutukseen ja ketkä haluat nimetä hoitamaan asioitasi.
  2. Siirry tekemään edunvalvontavaltuutusta Aatoksen verkkopalveluun.
  3. Vastaa yleistä tilannettasi kartoittaviin kysymyksiin.
  4. Palvelu auttaa sinua jokaisessa kohdassa, kuten toiveiden listaamisessa.
  5. Esikatsele ja hyväksy asiakirja.
  6. Saat valmiin edunvalvontavaltuutuksen maksamalla 89 euroa.
  7. Allekirjoita edunvalvontavaltuutus joko käsin tai sähköisesti todistajien läsnä ollessa.
  8. Pyydä kahta esteetöntä todistajaa allekirjoittamaan asiakirja. Aatos voi tarvittaessa hankkia todistajat puolestasi.
  9. Anna edunvalvontavaltakirja säilytykseen valtuuttamallesi henkilölle.
  10. Kun et voi enää huolehtia asioistasi, valtuuttamasi henkilö rekisteröi edunvalvontavaltakirjan Digi- ja väestötietovirastossa.

Turvaa oma ja läheistesi tulevaisuus – tee edunvalvontavaltuutus jo tänään.

Voit käyttää palvelua ilmaiseksi ja laatia itsellesi edunvalvontavaltuutuksen. Saat valmiin asiakirjan ladattua itsellesi heti maksettuasi 89 euron maksun.