muut

Asia­na­jaja - nämä asiat kaik­kien pi­tää tie­tää

Tatu Mäenpää

Mitä lakimies tekee?

Lakimies, tai sukupuolineutraalimpi nykykielen ilmaisu juristi, on juridisen korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Juristi tarvitsee ammatissaan juridista osaamista. Juristit työskentelevät sekä yksityisellä, että julkisella sektorilla. Juristit työskentelevät esimerkiksi yhtiöiden lakimiehinä, julkishallinnon tehtävissä tai tuomioistuimissa esimerkiksi tuomarina tai oikeudenkäyntiavustajana tai asiamiehenä, jos on saanut koulutuksen ja luvan. Luvan toimia oikeudenkäyntiavustajana myöntää oikeudenkäyntiavustajalautakunta.

Juristi on siis yleisnimike henkilöille, jotka ovat suorittaneet juridisen korkeakoulututkinnon. Myös asianajajat ovat juristeja mutta he ovat käyneet asianajajakoulutuksen ja ovat Suomen Asianajajaliittoon jäseniä.

Lisää tietoa lakimiehistä löytyy Lakimiesliiton sivuilta.

Mihin asianajajaa tarvitaan?

Juristit auttavat esimerkiksi oikeudenkäynneissä, sekä neuvovat lakiasioissa ja laativat erilaisia asiakirjoja. Juristia tarvitaan, kun tehtävät vaativat juridista osaamista, esimerkiksi lain tulkintaa. Juristit laativat myös asiakirjoja, kuten testamentteja ja avioehtoja. Tällaisia tehtäviä on yhteiskunnassa paljon. Nykypäivänä juristeilta vaaditaan myös kansainvälistä osaamista.

Tätä osaamista tarjoaa oikeustieteellinen kouluts. Juristit ovat siis suorittaneet yliopistossa korkeakoulututkinnon. Asianajajat ovat tämän lisäksi käyneet asianajajakoulutuksen.

Usein ajatellaan, että nimenomaan tarvitaan lakimiehen tai asianajajan tapaamista asiakirjoja luotaessa. Kuitenkaan tämä ei ole välttämätöntä sillä nykypäivänä asiantuntevaa juridista apua saa myös netin kautta, eikä tapaamisia vaadita.

Mitä asianajaja maksaa?

Moni asianajaja käyttää laskutusperusteena tuntihinnoittelua. Riippuen hoidettavan asian laadusta voi juridiset neuvot tulla hyvinkin kalliiksi. Yle on esimekriksi kirjoittanut artikkelin laadun ja hinnan korrelaatiosta.

Asianajajaliiton vuonna 2017 laatiman tutkimuksen mukaan "keskimääräinen asianajopalveluiden arvonlisäveroton tuntihinta yksityishenkilöille on 200 euroa". Tutkimuksesta kävi ilmi, että erot ilmoitetuissa tuntihinnoissa olivat suuret. Arvonlisäverottomat tuntihinnat olivat 120 ja 360 euron välillä.

Asianajajien veloittamaa palveluiden hintaa voi verrata esimerkiksi pankkien veloittamaan hintaan, sekä verkossa tarjottaviin lakipalveluihin.

Aatoksella saat tehtyä laadukkaat asiakirjat kiinteällä hinnalla. Kauttamme teet esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksen tai perunkirjoituksen.

Kuka voi olla asianajaja?

Asianajaja on suojattu ammattinimike. Sitä ei siis voi käyttää kuka tahansa. Asianajotoimiston perustajan tulee olla asianajaja.

Asianajaja kuuluu Suomen asianajajaliittoon ja täyttää tietyt kriteerit. Yhdistykseen kuuluu on noin 2000 asianajajaa.

Yhdistyksen sääntöjen mukaan asianajajaksi pyrkivän tulee käydä asianajajakoulutus ja hänellä on oltava kokemusta lakimiestehtävistä. Asianajajaksi voidaan hyväksyä 25 vuotta täyttänyt henkilö, jolla on Suomessa suoritettu ylempi oikeustieteellinen koulutus.

Asianajajien toimista säätelee asianajajalaki. Tämän lain tarkoitus on säännellä asianajotoimintaa ja asianajotehtäviä. Lain mukaan asianajajan tulee muun muassa olla rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa.

Lain mukaan asianajajien tulee noudattaa hyvää asianajajatapaa, eli asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät.

Asianajajia valvotaan tiukemmin, kuin muita juristeja, esimerkiksi luvan toimia oikeudenkäyntiavustajana saaneita lakimiehiä. Asianjajajia valvoo Asianajajaliiton alla toimiva valvontalautakunta. Valvonta perustuu lakiin.

Mikäli asianajaja menettelee asianajajayhdistyksen sääntöjen vastaisesti, voidaan hänet poistaa yhdistyksesta. Esimerkiksi asianajaja,

  • joka on konkurssissa tai
  • jonka toimikelpoisuutta on rajoitettu

lakkaa olemasta yhdistyksen jäsen.