perunkirjoitus

Les­ki kuo­lin­pe­sän osak­kaa­na

Tatu Mäenpää

Avioliiton purkaantuminen ja perunkirjoitus

Vainajan kuoleman myötä purkautuneesta avioliitosta eloonjäänyt puoliso, eli avioleski, voi olla kuolinpesän osakas kolmella eri tavalla.

Perintökaaren perimysjärjestyksen mukaan leski perii vainajan, jos vainajalla ei ollut rintaperillisiä eli lapsia. Leski voi siis olla kuolinpesän osakas perintöoikeuden perusteella.

Toiseksi leski voi olla kuolinpesän osakas saamansa yleistestamentin perusteella. Yleistestamentilla tarkoitetaan testamenttia, jossa sen edunsaaja saa testamentin tekijän omaisuudesta tietyn osuuden.

Kolmanneksi kuolinpesän osakkuus voi syntyä leskelle avio-oikeuden perusteella. Tämä edellyttää, ettei avio-oikeutta ole kokonaan poissuljettu avioehtosopimuksella. Kuoleman jälkeen tapahtuvassa avio-oikeutta koskevassa omaisuuden osituksessa vainajan perilliset ja leski jakavat puoliksi puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästön. Avoliitosta jäänyt avoleski ei ole kuolinpesän osakas.

Kuolinpesässä voi olla useita vainajan entisiä puolisoita osakkaina. Näin on tilanne esimerkiksi silloin, kun aikaisemmissa avioliitoissa ei ole tehty omaisuuden ositusta. Vakiintuneen käytännön mukaan oikeuden ositukseen voidaan katsoa vanhentuneen, jos sen tekeminen on laiminlyöty yli kymmeneksi vuodeksi. Näissä tapauksissa entistä puolisoa ei tarvitse kutsua perunkirjoitukseen.