perunkirjoitus

Mikä on pe­run­kir­joi­tus - lue tär­keim­mät asiat

Tatu Mäenpää

Perunkirjoitus

Mikä on perukirja?

Perunkirjoitus tulee tehdä kaikista Suomessa vakituisesti asuneista henkilöistä riippumatta perinnön suuruudesta. Perunkirjoitus tulee hoitaa kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Vastuu perunkirjoituksesta on yleensä pesän osakkailla. Lain mukaan se, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, vastaa perunkirjoituksen järjestämisestä.

Mihin perunkirjaa tarvitaan?

Perukirja tulee lähettää verottajalle kuukauden sisällä perunkirjoituksesta. Verottaja tarvitsee kopion perukirjasta liitteineen. Perintövero määräytyy perukirjan ja mahdollisen jakokirjan perusteella. Perukirjan voi toimittaa verottajalle OmaVeron kautta. OmaVeron kautta voi myös lähettää perukirjan toisen puolesta. Myös postitse voi toimittaa perukirjan. Osoite löytyy verohallinon sivuilta.

Perunkirja toimitetaan digi- ja väestötietovirastolle jos pesässä on alaikäinen osakas tai edunvalvonnan alainen osakas. Jos pesässä on alaikäinen perillinen, tulee digi- ja väestötietovirastosta tarvittaessa hakea edunvalvojan sijainen.

Perunkirja tulee toimittaa myös vainajan velkojille jos pesä on ylivelkainen.

Mitä perunkirjoituksessa selvitetään?

Perunkirjoituksessa selvitetään perilliset, kuolinpesän velat ja varat, onko perinnönjättäjällä testamenttia tai avioehtoa ja onko perinnönjättäjä antanut ennakkoperintöjä. Perukirjaan merkitään sekä vainajan, että lesken varat ja velat kuolinpäivänä.

Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on kuukauden kuluessa laadittava täydennys- tai oikaisukirja.

Perillisten selvittämiseksi tulee käytännössä tilata virkatodistus tai sukuselvitys. Vainajasta tarvitaan katkeamaton sukuselvitys 15:stä ikävuodesta lähtien. Tämän lisäksi kuolinpesän osakkaista tulee olla elossaolotodistus.

Verottajalle lähetettävään perukirjaan tulee liittää kopiot testamentista ja avioehtosopimuksesta, perinnönjakokirja jos sellainen on jo laadittu sekä osituskirja tai perinnönjakokirja jos vainajan puoliso on kuollut aiemmin. Verottajalle lähetettävään ei liitetä virkatodistuksia tai s

Perunkirjoituksen voi hoitaa sähköisesti Aatoksessa. Myös sähköinen allekirjoitus onnistuu Aatos signin avulla.

Kuka saa tehdä perukirjan?

Perukirjan voi tehdä itse. Perunkirjoitus ei ole yksinkertainen prosessi, jossa täytetään vain lomake, ja tämän vuoksi on hyvä käyttää ammattilaisen apua perunkirjoituksen toimituksessa. Perunkirjoituksia järjestävät muun muassa lakitoimistot, oikeusaputoimistot ja pankit.

Viranomaiset eivät tarjoa valmiita malleja perukirjaa varten, sillä perukirjan laatiminen oikein ja lainmukainen menettely ovat mallia tärkeämpiä.

Perukirjan muotovaatimukset

Perukirjassa on mainittava vainajan:

  • täydellinen nimi,
  • kotipaikka,
  • syntymä- ja kuolinpäivä.

Vainajan perillisten, lesken, toissijaisten perillisten ja testamentinsaajien osalta tulee mainita:

  • nimi,
  • osoite,
  • yhteystiedot sekä
  • henkilötunnus.

Myös perunkirjoituksen ajankohta ja paikka tulee merkitä perukirjaan. Perukirjaan tulee merkitä pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Kahden uskotun miehen tulee allekirjoittaa perukirja.

Miten velat ja varat merkitään perukirjaan?

Kuolinpesä koostuu kuolleen henkilön omaisuudesta, eli varoista ja valoista. Perunkirjasta tulee käydä ilmi myös lesken varat ja velat.

Perukirjassa pitää mainita kaikki avio-oikeuden alainen ja avio-oikeudesta vapaa omaisuus sekä velat. Tämä johtuu siitä, että jos vainaja on ollut naimisissa, tulee ennen perintöosien laskemista tehdä avio-ositus, jossa avio-omaisuus tasataan. Verottaja tarvitsee siksi tiedon myös eloonjääneen puolison omaisuudesta.

Varallisuustilanne ilmoitetaan niin kuin se oli vainajan kuolinpäivänä. Varoihin tulee merkitä esimerkiksi ajoneuvo ja asunto. Mikäli kuolleella henkilöllä on ollut yritys, tulee myös se arvottaa perukirjaan. Myös vakuutuskorvaukset kuolinpesälle tai edunsaajalle kuoleman johdosta, ennakkoperinnöt ja lahjat joita perinnönjättäjä on antanut sekä opintolaina kirjataan perukirjaan.

Perunkirjaan laitetaan ylös myös onko puolisoilla ollut avioehtoa ja pidättääkö leski hallintaoikeuden puolisoiden yhteiseen asuntoon.

Perunkirjaan merkitään vähennykset ja velat. Vähennyksiä ovat esimerkiksi kohtuulliset hautauskulut, perunkirjoituksesta aiheutuneet kulut sekä velat vainajan elinajalta. Velkoja ovat esimerkiksi asuntolaina, luottokorttivelka sekä maksamattomat sähkö- ja vesilaskut.

Jos kuolinpesä on ylivelkainen tulee perän varat selvittää ja perunkirja lähettää velkojille. Kuolinpesän varoista ei kannata tällöin maksa esimerkiksi laskuja. Velkojat voivat hakea pesänselvittäjää ja tällöin velkojat myös kustantavat selvittäjän.

Lisäaikaa perunkirjoitukselle

Lisäaikaa haetaan verottajalta. Lisäaikaa saa yleensä jos syyksi ilmoittaa seurakuntien ja Digi- ja väestötietoviraston ruuhkautuneet palvelut uudistuksen ja koronan takia. Lisäaikaa tulee hakea ennen kuin kolme kuukautta on kulunut kuolemasta, eli ennen kuin määräaika perunkijoitukselle umpeutuu.

Perunkirjoituksen voi tarvittaessa pitää vaikkei virkatodistukset olisi saapuneet. Virkatodistuksia tarvitaan mm. perinnönjakoa varten ja pankissa asioimiseen.

Verottajalta voi myös hakea lisäaikaa perukirjan antamiseen verottajalle. Tällöin lisäaikaa tulee hakea yhden kuukauden sisällä perunkirjoituksen pitämisestä.

Lisäaikaa perunkirjoitukselle tai perunkirjan antamista varten voi hakea OmaVerossa tai lomakkeella.

Perunkirjoituksen jälkeen

Verot määräytyy maksettavaksi perintö- ja lahjaverotus lain mukaisesti. Perintöverotuspäätös tulee 6-12 kuukauden päästä siitä kun perunkirja on toimitettu verottajalle. Myös ohjeet perintöveron maksamiseen löytyy verohallinon sivuilta.

Tehtyäsi perukirjan Aatoksessa voit myös hoitaa perinnönjaon Aatoksessa.