testamentti

Kes­ki­nä­nen tes­ta­ment­ti - mikä se on?

Tatu Mäenpää

Mikä on keskinäinen testamentti?

Keskinäinen testamentti on kahden tai useamman osapuolen yhdessä tekemä testamentti. Keskinäisessä testamentissa on kaksi tai useampi testamenttitahdonilmaisua yhdessä testamenttiasiakirjassa.

Yleensä keskinäisen testamentin tekevät avio- tai avopuolisot. Tarkoituksena on turvata eloonjääneen puolison tilanne kuoleman jälkeen. Keskinäinen testamentti voidaan tehdä hallintaoikeustestamenttina tai omistusoikeustestamenttina. Omistusoikeus testamentilla eloonjäänyt puoliso voi hallita omaisuutta täysin ja hallintaoikeustestamentilla eloonjäänyt saa käyttöoikeuden omaisuuteen.

Keskinäisessä testamentissa määrätään siitä miten omaisuus jaetaan toisen puolison kuoltua. Lisäksi määrätään siitä, miten omaisuus jaetaan sen jälkeen kun molemmat puolisot ovat kuolleet.

Keskinäisen testamentin hyödyt

  1. Vähennä lasten ja puolison perintöveron määrää
  2. Turvaa puolison elintaso
  3. Anna puolisolle oikeus vaihtaa asuntoa
  4. Suojaa puoliso perillisten lakiosavaatimuksilta
  5. Vaikuta siihen, kuka saa omaisuuttaasi ja miten paljon
  6. Hyödynnä verovapaat (alle 20 000 euron) perinnöt lapsenlapsille

Hallintaoikeus­testamentti

Yleensä hallintaoikeus­testamentilla annetaan eloonjääneelle puolisolle kaikki omaisuus täysin hallintaoikeuksin. Hallintaoikeuden haltija saa käyttää omaisuuttaa omistajan tavoin mutta ei saa luovuttaa sitä eteenpäin.

Omistusoikeus menee tässä tilanteessa yleensä puolisoiden rintaperillisille eli lapsille. Eloonjäänyt puoliso ei maksa saamastaan hallintaoikeudesta perintöveroa.

Omistusoikeuden saaneet lapset joutuvat maksamaan perintöveroa mutta he voivat tehdä eloonjääneen puolison saaman hallintaoikeuden arvon suuruisen vähennyksen. Vähennyksen suuruus on merkittävä.

Esimerkki hallinta­oikeus­vähennyksestä:

Antti ja Bertta ovat tehneet keskinäisen hallintaoikeustestamentin. Heidän omaisuuteensa koostuu pääasiassa yhteisestä asunnosta ja kesämökistä.

Antti kuolee ja Bertta saa testamentin nojalla hallintaoikeuden asuntoon ja kesämökkiin. Omistusoikeus asuntoon ja kesämökkiin menevät Antin ja Bertan kolmelle lapsille.

Bertalle jäävän hallintaoikeuden johdosta tehtävä vähennys lasketaan omaisuuden tuottokertoimen, sen arvon ja hallintaoikeuden haltijan iän perusteella. Käytettävä laskukaava on arvo * tuottokerroin * ikäkerroin. Lisätietoa laskutavasta löytyyverottajalta.

Asunnon arvo on 200 000 euroa ja kesämökin 100 000 euroa. Bertta on 72-vuotias. Käytettävä ikäkerroin on silloin 7.

Asunnon kohdalla tuottokerroin on 5 %. Vähennyksen määrä asunnosta on 200 000 euroa * 5% * 7 => 70 000 euroa. Kesämökin kohdalla tuottokerroin on 3%. Vähennyksen määrä kesämökistä on 100 000 euroa * 3% * 7 => 21 000 euroa.

Yhteensä hallintaoikeusvähennystä tehdään 91 000 euroa.

Omistusoikeus­testamentti

Omistusoikeustestamentilla koko omaisuus tai osa siitä testamentataan eloonjäävälle puolisolle. Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu 90 000 euron suuruiseen puolisovähennykseenperintöverotuksessa. Lisäksi alle 20 000 euron perinnöstä ei tarvitse maksaa perintöveroa.

Leskelle voi siis testamentata omaisuutta 109 999 euron arvosta ilman huolta perintöveroista.

Lesken aseman suojaaminen

Keskinäisestä testamentista huolimatta puolisoiden rintaperillisillä on oikeus lakiosaan. Rintaperillisillä (lapsilla) on oikeus vaatia lakiosaa ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen. Tätä oikeutta ei voi kumota edes testamentilla.

Lakiosa ei siis käsitä koko kuolleen henkilön omaisuutta vaan vain puolet siitä. Ylijäävää osuutta kutsutaan vapaaosaksi.

Huolellisesti laaditulla testamentilla voidaan kuitenkin lakiosan vaatimisesta tehdä kannattamatonta. Jos tällainen testamamentti laaditaan, voi rintaperillinen vaatia lakiosaansa, mutta hän ei saa silloin kuin vain tämän lakiosan, eikä mitään vapaaosasta. Ylijäänyt vapaaosa jaetaan niiden rintaperillisten kesken, jotka eivät lakiosaa vaatineet.

Esimerkki lakiosan vaatimisesta:

Antti ja Bertta ovat tehneet keskinäisen hallintaoikeustestamentin. Heidän testamentissaan on lesken asemaa suojaava ehto, joka tekee lakiosan vaatimisesta ennen kummankin puolison kuolemaa kannattamatonta.

Antti kuolee ja Bertta saa testamentin nojalla hallintaoikeuden perintöön. Antin ja Bertan lapsilla Kari ja Sari on oikeus lakiosaan Antin perinnöstä. Antin perinnön suuruus oli 400 000 euroa, jolloin lakiosa on puolet tästä eli 200 000 euroa. Lakiosa jaetaan tasan rintaperillisten kesken eli kummankin lapsen lakiosan suuruus on 100 000 euroa.

Kari päättää testamentista huolimatta vaatia lakiosaansa jo heti Antin kuoltua. Kari saa 100 000 euroa mutta Sari jää odottamaan perintöään.

Bertta ja kuolee ja hänenkin perintönsä suuruus oli 400 000 euroa. Testamentin perusteella Kari saa tästä perinnöstä vain lakiosan eli 100 000 euroa. Sari saa Bertan perinnöstä 300 000 euroa, jonka lisäksi hän saa Antin perinnöstä, jota hän jäi odottamaan, 300 000 euroa.

Kari saa perintönä vain lakiosansa eli 200 000 euroa. (Antin omaisuus 400 000 euroa ja Bertan omaisuus 400 000 euroa). Sari saa perintönä lakiosansa lisäksi myös molempien vanhempien vapaaosan eli yhteensä 600 000 euroa.

Luultavaa onkin, että Kari ei tässä tilanteessa tule vaatimaan lakiosaansa heti. Tämä johtaa hänen kannaltaan 200 000 euron arvoiseen menetykseen. Lesken taloudellinen asema on suojattu tämän ehdon myötä.

Edunvalvonta­valtuutus

Keskinäistä testamenttia tehdessä on järkevää laittaa kuntoon myös edunvalvontavaltuutus. Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jossa joku tai jotkut henkilöt valtuutetaan huolehtimaan valtuuttajan asioista, jos hän tulee kyvyttömäksi hoitamaan niitä itse. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi onnettomuus, muistisairaus tai vanhenemisesta johtuva alentunut toimintakyky.

Tavallisesti valtuutuksessa esimerkiksi oma puoliso määrätään hoitamaan asioita, jos oma tila heikkenee niin, että asioiden hoito ei enää onnistu. Varavaltuutetuiksi voidaan määrätä esimerkiksi omat lapset.

Ilman edunvalvontavaltuutusta henkilö päätyy viranomaisholhoukseen. Valtuutuksella vältetään viranomaisten liiallinen puuttuminen asioihin. Viranomaisholhous on myös huomattavasti kalliimpaa verrattuna läheisen suorittamaan etujen valvomiseen.

Edunvalvontavaltuutus tulee allekirjoittaa todistajien läsnä ollessa. Tämä todistusmenettely muistuttaa läheisesti testamentin todistamista, joten nämä kaksi toimenpidettä voidaan hoitaa fiksusti samalla kertaa.

  • Keskinäinen hallintaoikeustestamentti on suositeltu tapa järjestää puolisoiden perintöasiat.
  • Se turvaa lesken aseman ja samalla omaisuus menee rintaperillisille vähemmillä veroilla.
  • Testamenttiin kannattaa ottaa lisäksi ylimääräisiä leskeä suojaavia ehtoja.
  • Aatos.app -palvelulla voi tehdä keskinäisen testamentin, joka ottaa huomioon verotuksen ja lesken ylimääräisen suojan.
  • Palvelussa voit tehdä samalla kertaa kattavan edunvalvontavaltuutuksen molemmille.