Aatos

Katso koko sivu

Ket­kä ovat pe­ril­li­siä­ni?

Kirjoittanut: Tatu Mäenpää

Perimysjärjestys

Lain mukainen perimysjärjestys koostuu parenteeleista. Sukulaiset jaetaan eri parenteeleihin sukulaisuuden läheisyyden perusteella. Lakimääräisiä perillisiä lähdetään selvittämään parenteeli kerrallaan. Jos ensimmäisestä parenteelista löytyy elossa oleva sukulainen, omaisuus jaetaan tähän parenteeliin kuuluvien kesken.

Vain henkilö, joka elää perittävän kuollessa, voi periä. Tähän on yksi poikkeus, jonka mukaan ennen perittävän kuolemaa alkunsa saanut lapsi perii, jos lapsi syntyy elävänä.

Ensimmäinen parenteeli

Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat niin sanotut rintaperilliset eli lapset, lapsenlapset, lapsenlapsenlapset ja niin edelleen.

Rintaperillisille kuuluu lakiosa. Lakiosa tarkoittaa, että rintaperillisillä on oikeus puoleen (1/2) perittävän henkilön omaisuudesta. Lakiosa jaetaan tasan rintaperillisten kesken. Lakiosaa ei voi syrjäyttää testamentilla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos henkilöllä on ensimmäiseen parenteeliin kuuluvia perillisiä, hän voi tehokkaasti määrätä vain puolesta hänen jälkeen jäämästä omaisuudestaan.

Ensimmäisessä parenteelissa on rajaton sijaisperimysoikeus, jonka perusteella kuolleen rintaperillisen jälkeläiset tulevat hänen sijaansa. Jokaisen rintaperillisen sukuhaaralle kuuluu tämän vuoksi yhtä suuri osuus.

Rajaton sijaisperimysoikeus:

A:lla on kolme lasta B, C ja D. Lapsi D on kuollut, mutta häneltä jäi kaksi lasta F ja G. A:n kuoleman jälkeen hänen lakimääräisiä perillisiään ovat B, C sekä F ja G.

A ei ole tehnyt testamenttia ja hänen omaisuutensa oli 300 000 euroa. A:lla oli yhteensä kolme lasta, joista D oli kuollut mutta D:llä oli lapsia.

A:n omaisuus jakautuu siis kolmeen sukuhaaraan. B:n, C:n ja D:n sukuhaarojen osuus on 1/3 300 000 eurosta eli 100 000 euroa.

B ja C saavat 100 000 euroa perintöä. F ja G jakavat D:n sukuhaaraan kuuluvan omaisuuden keskenään. F ja G saavat kumpikin 50 000 euroa.__

Puolison perintöoikeus

Jos vainaja oli kuollessaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, mutta häneltä ei jäänyt ensimmäiseen parenteeliin kuuluvia perillisiä, puoliso perii hänet. Puolison perintöoikeus sijoittuu siis ensimmäisen ja toisen parenteeliin väliin.

Puolisolla on perintöoikeus riippumatta siitä, oliko puolisoilla avioehto vai ei. Puolisolla ei ole oikeutta lakiosaan.

Puolison perintöoikeuteen on kuitenkin rajoitus, jota muilla sukulaisilla ei ole. Ensiksi kuolleen puolison toiseen parenteeliin kuuluvilla perillisillä on oikeus saada perintönä puolet viimeiseksi kuolleen puolison jälkeen jäämästä omaisuudesta. Puoliso ei saa leskenä ollessaan testamentata tai lahjoittaa sitä osuutta, joka kuuluu näille perillisille.

Puolison perintöoikeuden rajoitus:

A ja B olivat avioliitossa A:n kuoleman aikaan. A:llä ei ollut ensimmäiseen parenteeliin kuuluvia perillisiä eli rintaperillisiä, joten puoliso B peri A:n. B:n kuollessa toiseen parenteeliin kuuluvat A:n äiti C ja sisar D olivat elossa.

Puolet B:n omaisuudesta menee A:n äidille C ja sisarelle D. Toinen puoli omaisuudesta menee ilman testamenttia B:n lakimääräisille perillisille.__

Toinen parenteeli

Jos perittävällä ei ollut ensimmäiseen parenteeliin kuuluvia sukulaisia eikä hän on ollut avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, etsitään perillisiä toisesta parenteelista. Toiseen parenteeliin kuuluvat perittävän äiti ja isä ja heidän ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat sukulaiset eli perittävän sisarukset ja sisaruspuolet ja heidän lapsensa.

Myös toisessa parenteelissa on rajaton sijaisperimysoikeus. Toiseen parenteeliin kuuluvilla henkilöillä ei kuitenkaan ole oikeutta lakiosaan.

Kolmas parenteeli

Jos toisestakaan parenteelista ei löydy perillisiä, siirrytään kolmanteen parenteeliin. Kolmanteen parenteeliin kuuluvat isovanhemmat ja heidän lapsensa eli enot, sedät ja tädit.

Sijaisperimysoikeus ei ole tässä parenteelissa rajaton, vaan se rajoittuu vain isovanhempien lapsiin. Tämän vuoksi serkut eivät peri.

Perintö valtiolle

Valtio perii perittävän, jos häneltä ei jäänyt yhtään edes kolmanteen parenteeliin kuuluvaa sukulaista eikä hän ollut tehnyt testamenttia. Valtiokonttori voi kuitenkin päättää, jos se katsotaan olosuhteisiin nähden kohtuulliseksi, että valtion saama perintö perittävän läheiselle.

  • Testamentilla voit vaikuttaa lakimääräiseen perimysjärjestykseen.
  • Omaisuuden jakamisen lisäksi testamentin avulla voit vähentää perillisillesi tulevan perintöveron määrää.
  • Voit halutessasi varmistaa, että omaisuutesi pysyy suvussa, perintöriidoilta vältytään ja, että lesken asema on turvattu sekä avio- että avoliitossa.
  • Aatos.app -palvelu on helppo ja ilmainen tapa selvittää perillisesi sekä se miten perintösi tulee lain mukaan jakautumaan.
  • Palvelulla voit tehdä tilanteeseesi räätälöidyn testamentin.