Aatos

Katso koko sivu

Tes­ta­ment­ti

Kirjoittanut: Tatu Mäenpää

Mikä on testamentti?

Henkilön kuoltua hänen omaisuutensa siirtyy hänen perillisilleen. Perilliset määräytyvät lain perusteella.

Lain mukaiseen perimysjärjestykseen voi vaikuttaa tekemällä testamentin. Testamentissa voi määrittää mitä omalle omaisuudelle tapahtuu kuoleman jälkeen. Testamenttia koskevat lainkohdat löytyvät perintökaari -nimisestä laista.

Testamentti tehdään yksin tai yhdessä esimerkiksi puolison kanssa. Testamentilla omaisuutta saavat henkilöt eivät ole läsnä testamenttia tehdessä.

Ilman testamenttia perintösi jaetaan lain mukaan.

Tehty testamentti ei sido testamentin tekijää vaan sen voi muuttaa tai peruuttaa kokonaan.

Miten testamentin voi tehdä?

Pätevän testamentin voi tehdä itse, pankissa, asianajotoimistossa tai netin lakipalvelussa.

Testamentti ei edellytä leimaa tai muuta virallista hyväksyntää. Riittää, että testamentti noudattaa laissa määriteltyjä vaatimuksia. Näiden vaatimusten mukaan testamentin tulee olla 1) kirjallinen, 2) testamentin tekijän allekirjoittama ja 3) kahden todistajan todistama.

Erilaiset testamentit

Testamentit luokitellaan yleistestamenttiin ja erityistestamenttiin. Tämän lisäksi testamentteja luokitellaan sen mukaan minkälaisen oikeuden ne antavat testamentin saajalle. Luokittelut eivät ole laissa määriteltyjä ja melkein aina testamentti onkin jokin näiden yhdistelmä.

Yleistestamentti
Yleistestamentilla testamentataan joko koko omaisuus tai tietty osa siitä. Yleistestamentin saajasta tulee kuolinpesän osakas. Hän osallistuu muiden kuolinpesänosakkaiden tavoin kuolinpesän hallintoon.

Erityistestamentti
Erityistestamentilla testamentataan jokin tietty esine. Laissa käytetään termiä irtain esine tarkoittamaan muita kuin kiinteitä esineitä eli kiinteistöjä. Irtain esine voi olla esimerkiksi rahaa, osakkeita, asunto-osake, auto, taide-esine tai koru. Erityistestamentin saaja ei ole kuolinpesän osakas. Hän saa esineensä jo ennen perinnönjakoa.

Omistusoikeustestamentti
Testamentin saaja saa omaisuuteen täyden omistusoikeuden. Omistusoikeuden nojalla testamentin saaja voi myydä ja tehdä omaisuudella mitä haluaa. Omistusoikeustestamentti tehdään silloin, kun halutaan, että omaisuuden saajalla on täydet oikeudet omaisuuteen. Näin on esimerkiksi, jos halutaan testamentata liiketoimintaa.

Jos määräystä oikeuden tyypistä ei ole annettu, saa testamentin saaja omaisuuteen täyden omistusoikeuden. Omistusoikeuden saaja maksaa saamastaan omaisuudesta täyden perintöveron.

Rajoitettu omistusoikeustestamentti
Rajoitetulla omistusoikeustestamentilla omaisuus annetaan ensin jollekin henkilölle. Tätä henkilöä kutsutaan ensisaajaksi. Ensisaajan kuoltua omaisuus menee seuraavalle testamentissa määritetylle henkilölle. Tätä henkilöä kutsutaan toissijaiseksi saajaksi.

Ensisaaja ei voi testamentata saamaansa omaisuutta kenellekään muulle. Ensisaaja ja toissijainen saaja maksavat saamastaan omaisuudesta perintöveron.

Hallintaoikeustestamentti
Hallintaoikeustestamentin saaja saa käyttää saamaansa omaisuutta, esimerkiksi asua asunnossa. Hän on myös oikeutettu saamaan omaisuuden tuoton. Omaisuuden myymiseen hän tarvitsee omistusoikeuden haltijan suostumuksen.

Hallintaoikeustestamentilla omistusoikeus ja hallintaoikeus on annettu eri henkilöille. Omistusoikeuden saajan omistusoikeutta rajoittaa hallintaoikeuden saajan hallintaoikeus.

Hallintaoikeus lakkaa, kun hallintaoikeuden saanut henkilö kuolee. Hallintaoikeus palautuu silloin omistusoikeuden saajalle eikä rajoita enää hänen omistusoikeuttaan. Hallintaoikeuden lakkaamisen kautta saadusta rajoittamattomasta omistusoikeudesta ei tarvitse maksaa perintöveroa.

Hallintaoikeustestamentin tekemisellä on merkittäviä verohyötyjä. Hallintaoikeuden saaja voi käyttää omaisuutta, mutta hänen ei tarvitse maksaa tästä oikeudesta perintöveroa. Vastaavaan omaisuuteen omistusoikeuden saanut voi lisäksi tehdä saamastaan omaisuudesta hallintaoikeuden arvon suuruisen vähennyksen.

Hallintaoikeustestamentti varmistaa, että hallintaoikeuden saaja ei voi myydä omaisuutta, jolloin se lopulta päätyy omistusoikeuden saajalle.

Omaisuus voidaan myös testamentata vain tuotto-oikeuksilla, jolloin sen saaja on oikeutettu saamaan omaisuuden tuoton. Hän ei kuitenkaan saa käyttää omaisuutta. Tällaista testamenttia kutsutaan tuotto-oikeustestamentiksi.

Keskinäinen testamentti
Keskinäinen testamentti tarkoittaa kahden tai useamman testamentin yhdistelmää. Testamentit eivät ole erillisillä papereilla vaan ne on yhdistettyyn samaan testamenttiasiakirjaan.

Tavallisesti keskinäisessä testamentissa aviopuolisot testamenttaavat toisilleen koko omaisuutensa hallinta- tai omistusoikeuden. Tavoite on, että perintö jaettaisiin lapsille vasta molempien puolisoiden kuoltua.

Lesken aseman suojaamiseksi voidaan antaa lisämääräyksiä lakiosan vaatimisen ja lesken asunnonvaihto-oikeuteen liittyen. Puolisot tekevät yleensä keskinäisen hallintaoikeustestamentin.

Dynaaminen testamentti
Normaalitilanteessa testamentin tekijä määrää itse testamentissaan, että mitä omaisuutta testamentin saaja saa sekä onko kyseessä hallintaoikeus vai omistusoikeus.

Dynaamiselle testamentilla testamentin tekijä voi antaa päätösvaltaa näistä asioista testamentin saajalle.

Testamentin saajaa voi tällaisen testamentin saadessaan valita ottavansa omaisuuteen vain hallintaoikeuden, jolloin omistusoikeus menee hänen lapsilleen. Hallintaoikeudesta ei makseta perintöveroa. Jos testamentin saajalla on useita lapsia, voidaan maksettava perintövero pilkkoa moneen osaan.

Perintövero

Perintönä ja testamentilla saadusta omaisuudesta maksetaan perintöveroa. Alle 20 000 euron perinnöstä ei makseta lainkaan perintöveroa. Yleishyödylliset yhteisöt eli esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöt eivät maksa minkään suuruisesta perinnöstä veroa.

Yleishyödylliset järjestöt eivät maksa lainkaan perintöveroa.

Veron suuruus riippuu perintönä saadun omaisuuden kokonaisarvosta ja saadun oikeuden tyypistä. Hallintaoikeudella saadusta omaisuudesta ei makseta lainkaan perintöveroa.

Eloonjäänyt puoliso saa tehdä perintöverosta 90 000 euron puolisovähennyksen. Alle 18-vuotias rintaperillinen saa tehdä 60 000 euron alaikäisyysvähennyksen. Jos puolison ja rintaperillisten perinnön arvoksi jää vähennysten jälkeen alle 20 000 euroa, eivät he silloin maksa lainkaan perintöveroa.

Perintöveron suuruus riippuu siitä, kuinka läheinen sukulainen perinnönsaaja oli perittävään nähden. Sukulaisuuden perusteella perinnön saajat jaetaan kahteen veroluokkaan.

I-veroluokka

I-veroluokkaan kuuluvat perittävän suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevat perilliset.

Ylenevässä polvessa olevia perillisiä ovat vanhemmat ja isovanhemmat. Alenevassa polvessa olevia perillisiä ovat lapset, lapsenlapset ja niin edelleen.

I-veroluokkaan kuuluu myös perittävän aviopuoliso ja aviopuolison alenevassa polvessa oleva perillinen. Aviopuolisona pidetään myös perittävän kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa elänyttä henkilöä, joka on aikaisemmin ollut avioliitossa perinnönjättäjän kanssa tai jolla on tai on ollut yhteinen lapsi perinnönjättäjän kanssa.

Perittävän kihlakumppani tai avopuoliso kuuluvat I-veroluokkaan vain, jos he saavat lain perusteella kuolinpesästä avustusta.

Perinnön suuruus Veron vakioerä alarajan kohdalla Veroprosentti ylimenevästä osasta
alle 20 000€ 0€ 0%
20 000 -40 000€ 100€ 7%
40 000 -60 000€ 1500€ 10%
60 000 -200 000€ 3500€ 13%
200 000 -1000 000€ 21 700€ 16%
yli 1 000 000€ 149 700€ 19%

II-veroluokka

II-veroluokkaan kuuluvat muut kuin I-veroluokan sukulaiset sekä muut henkilöt.

Perinnön suuruus Veron vakioerä alarajan kohdalla Veroprosentti ylimenevästä osasta
alle 20 000€ 0€ 0%
20 000 -40 000€ 100€ 19%
40 000 -60 000€ 3900€ 25%
60 000 -200 000€ 8900€ 29%
200 000 -1000 000€ 49 500€ 31%
yli 1 000 000€ 297 500€ 33%

Testamentti ja perintövero

Erilaisten vähennysten ja hallintaoikeuden verovapauden vuoksi testamentilla voi vaikuttaa perintöveron määrään.

Testamentilla voidaan vaikuttaa perintöveron määrän.

Omaisuutta voidaan antaa sukupolven yli lapsenlapsille, jolloin vältytään kaksinkertaiselta perintöverolta. Antamalla päätösvaltaa testamentin saajalle, voidaan varautua tuleviin muutoksiin verotuksessa.

Testamenttisanastoa

Omistusoikeus
Omistusoikeus oikeuttaa käyttämään ja myymään omaisuutta omistajan tavoin kenenkään estämättä. Omistusoikeus ja hallintaoikeus samaan irtaimeen esineeseen tai kiinteistöön voidaan antaa eri henkilöille. Omistusoikeudella saadusta omaisuudesta maksetaan perintöveroa.

Hallintaoikeus
Hallintaoikeus antaa oikeuden käyttää omaisuutta ja saada omaisuuden tuotto. Hallintaoikeus ei anna oikeutta omaisuuden myymiseen. Hallintaoikeuden haltijan tulee saada omaisuuden myyntiin omistusoikeuden haltijan lupa. Hallintaoikeudella saadusta omaisuudesta ei tarvitse maksaa perintöveroa.

Rintaperillinen
Rintaperillisiä ovat kuolleen henkilön lapset, lapsenlapset ja niin edelleen.

Leski
Leskellä tarkoitetaan kuolleen henkilön eloonjäänyttä aviopuolisoa. Leskellä on lain mukaan oikeus pitää kuolleen puolisonsa jäämistöä jakamattomana hallinnassaan.

Lakiosa
Rintaperillisillä on testamentista huolimatta aina oikeus kuolleen henkilön perinnön lakiosaan. Lakiosa on puolet perinnöstä. Lakiosa jaetaan tasan rintaperillisten kesken. Saadakseen lakiosan, rintaperillisen tulee vaatia sitä perunkirjoituksen yhteydessä.

Avio-oikeus
Avio-oikeudella tarkoitetaan aviopuolisoiden oikeutta toisen puolison omaisuuteen avioliiton päätyttyä. Avioliitto voi päättyä joko eroon tai kuolemaan. Testamentilla testamentinsaajan puolison avio-oikeutta testamentattuun omaisuuteen voidaan rajoittaa. Näin voidaan varmistaa, että jokin irtain esine tai kiinteistö pysyy testamentin tekijän suvussa.

Jäämistö
Jäämistöllä tarkoitetaan kuolleen henkilön omaisuuden ja velkojen kokonaisuutta.

Kuolinpesä
Kuolinpesällä tarkoitetaan kuolleen henkilön omaisuuden ja velkojen kokonaisuutta. Kuolinpesään kuuluvat kuolleen henkilön perilliset, eloonjäänyt puoliso ja yleistestamentin saaja. Kuolinpesä lakkaa olemasta perunkirjoituksen ja perinnönjaon jälkeen. Kuolinpesää kutsutaan myös perikunnaksi.

Perunkirjoitus
Perunkirjoituksessa luetteloidaan kuolleen henkilön varat ja velat eli selvitetään hänen kuolinpesänsä. Perunkirjoitus pitää tehdä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksen perusteella perillisille määrätään perintövero.

  • Lue lisää artikkeleistamme!
  • Aatos.app yhdistää teknologian ja juristin ammattitaidon parhaat puolet. Palvelun avulla saat sinulle räätälöidyn testamentin nopeasti ja edullisesti.
  • Saat asiantuntijalta apua chatin välityksellä.