Jos olet tyytymätön viranomaisen tekemään päätökseen ja se on mielestäsi virheellinen, voit vaatia siihen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Joissain tapauksissa tulee kuitenkin tehdä tätä ennen oikaisuvaatimus kyseisen päätöksen tehneelle viranomaiselle. Tällöin valituksen voi tehdä vasta, kun oikaisuvaatimus on käsitelty. Kansalaisen oikeus tehdä valitus perustuu lainsäädäntöön.
Yleisimmät valituslajit ovat kunnallisvalitus ja hallintovalitus. Niiden lisäksi käytetään joissakin tilanteissa ensisijaisesti oikaisuvaatimusta.
Valitus ja asianosaisuus
Hallintovalituksen voi tehdä vain siinä tapauksessa, jos olet päätöksessä asianosainen.
Asianosainen on se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.
Valituskelpoisuus
Lähes kaikki viranomaisten päätökset ovat valituskelpoisia. Osaa kuitenkin koskee oikaisuvaatimuksen teon ensisijaisuus, eli oikaisuvaatimus tulee tehdä ennen, kuin syntyy oikeus tehdä valitus.
Tietyt päätöstyypit eivät ole ollenkaan valituskelpoisia. Tällaisia ovat esimerkiksi viranomaisen sisäiset ohjeet ja määräykset.
Valituskelpoisten päätösten mukaan on liitetty valitusosoitus. Valitusosoituksessa kerrotaan se, miten ja kenelle asiasta voi valittaa.
Esimerkiksi kunnan lautakunnan, kunnan hallituksen tai muun kunnan toimielimen tekemiin päätökseen tulee ensisijaisesti vaatia oikaisua. Vasta sen jälkeen, jos oikaisuvaatimus ei ole menestynyt, voi asiassa tehdä kunnallisvalituksen. Poikkeuksena ovat kunnanvaltuuston päätökset, joista tehdään suoraan kunnallisvalitus.
Mikä valitus on kohdallani kyseessä?
Hallintovalitus tehdään valtion viranomaisen päätöksestä. Hallintovalitus ratkaistaan hallinto-oikeudessa.
Vuorostaan kunnallisvalituksen kohde on kunnan viranomaisen päätös. Ennen tätä tulee kuitenkin vaatia oikaisua. Kunnallisvalitus tehdään hallinto-oikeudelle.
Kirkon hallintoelimen päätökseen tyytymätön henkilö voi tehdä kirkollisvalituksen. Kirkollisvalitus käsitellään hallinto-oikeudessa.
Valtioneuvoston päätöksistä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Mistä saan apua valituksen tekemiseen?
Viranomaisella on lakisääteinen velvollisuus auttaa valituksen tekemisessä.
Apu koskee niin sanotusti perustason opastusta ja tarkempaa apua voit saada esimerkiksi oikeudelliselta asiantuntijalta, kuten asianajajalta.
Kantelu
Oikaisuvaatimus on eri asia kuin viranomaisesta tehtävä kantelu.
Kantelu kohdistuu yksittäisen viranhaltijan tai virkamiehen toimintaan, joka on ollut mielestäsi lainvastaista.
Hallinto-oikeuden tehtävä
Hallinto-oikeus ratkaisee sen, oliko viranomaisen päätös lainmukainen vai ei.
Mikä sinulla on oikeus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, kerrotaan siitä sinulle hallinto-oikeuden päätöksessä.
Hallinto-oikeus voi kumota viranomaisen päätöksen tai palauttaa sen jopa uudelleen ratkaistavaksi, jos se katsoo viranomaisen toimineen virheellisesti tai lainvastaisesti. Jos näin käy, on valituksesi hyväksytty. Tällöin saat myös ratkaisusta tiedon kirjallisesti.
Jos hallinto-oikeus katsoo, ettei viranomainen ole menetellyt asiassasi lainvastaisesti, hylkää se valituksen. Tällöin asiassa on mahdollista tehdä valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja päätöksen lopussa on ohjeet valituksen tekemiseen.
Siinä tapauksessa, että olet tyytymätön viranomaisen toimintaan, etkä halua valittaa asiastasi edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on vaihtoehtonasi tehdä viranomaisen toiminnasta kantelu.
Valituskirjelmän sisältö
Valitusta koskevaa asiakirjaa kutsutaan valituskirjelmäksi. Sitä koskevat tietyt muotovaatimukset.
Valitusaika on lainmukaisesti 30 päivää, mikä lasketaan päätöksen tiedonsaannin ajankohdasta.
Tiedoksisaantipäivän kohdalla tulee kuitenkin ottaa huomioon se, onko päätös toimitettu sinulle postin välityksellä vai sähköisesti. Jos päätös on toimitettu postin välitykselle, on tiedoksisaantipäivä tällöin seitsemäs päivä päätöksen postittamisesta.
Jos taas olet antanut luvan sähköiseen asiointiin, katsotaan tällöin päätöksen tiedoksisaantipäiväksi kolmas päivä siitä, kun viesti on lähetetty sinulle sähköisesti.
Valitus tulee aina tehdä kirjallisesti. Valituksen muoto on kuitenkin vapaaehtoinen. Valituksessa on kuitenkin välttämätöntä ilmoittaa valituksen kohteena oleva päätös, se, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, ne muutokset, joita päätöksessä vaaditaan tehtäväksi, vaatimusten perustelut, selvitys valitusoikeuden perusteista, jos päätös ei kohdistu valittajaan sekä valittajan nimi ja yhteystiedot.
Selvitys valitusoikeuden perusteista voi olla esimerkiksi asianomaisen antama valtakirja. Esimerkiksi asianajajan tai muun lakimiehen ei tällaista selvitystä tarvitse antaa, vaan selvitys tulee antaa vain silloin, kun teet valituksen jonkun toisen henkilön puolesta.
Postitse toimitettava valitus tulee allekirjoittaa. Sen sijaan sähköisesti toimitettua valitusta ei tarvitse allekirjoittaa.
Valitukseen tulee lisäksi liittää lain edellyttämät asiakirjat, joita ovat alkuperäinen versio tai kopio päätöksestä, johon haet muutosta, tieto siitä, milloin olet saanut päätöksen tiedoksi sekä muut mahdollisesti valitukseen liittyvät asiakirjat.
Minne valitus toimitetaan?
Valitus toimitetaan paikalliselle hallinto-oikeudellesi valitusohjeiden mukaisella tavalla postitse tai sähköpostitse.
Kansallisia hallinto-oikeuksia ovat:
- Helsingin hallinto-oikeus
- Hämeenlinnan hallinto-oikeus
- Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
- Itä-Suomen hallinto-oikeus
- Vaasan hallinto-oikeus
- Turun hallinto-oikeus
- Ahvenanmaan hallintotuomioistuin
Valitusprosessi lyhyesti
- Tarkista saamastasi päätöksestä, onko se valituskelpoinen.
- Tarkista päätöksestä, minne valitus tulee osoittaa vai tuleeko ensin tehdä oikaisuvaatimus.
- Tee valitus, jos olet tyytymätön päätökseen.
- Laadi valituskirjelmä annetussa aikataulussa. Myöhästynyttä valitusta ei käsitellä.