Sekä riita-asiat että rikosasiat laitetaan vireille haastehakemuksella. Näiden kahden eri tyyppisen haastehakemuksen erot on tärkeää tuntea, jotta oikeanlaisen asiakirjan osaa tarpeen vaatiessa laatia.

Haastehakemus on asiakirja, jolla asianomistaja tai kantaja käynnistää oikeusprosessin tuomioistuimessa. Haastehakemuksen tarkoituksena on saattaa oikeusriita tuomioistuimen käsiteltäväksi ja vaatia tiettyä oikeudellista ratkaisua.

Esimerkiksi siviiliasioissa haastehakemuksella voi vaatia korvauksia, velan perintää tai muun sopimukseen liittyvän velvoitteen täyttämistä. Rikosasioissa syyttäjä tekee haastehakemuksen saadakseen rikosasian tuomioistuimen käsiteltäväksi ja mahdollisesti syytetyn tuomiolle.

Haastehakemusta laatiessasi on tärkeää ymmärtää ensin, miten riita- ja rikosasian haastehakemus etenee.

Riita-asian vireilletulo

Riita- ja rikosasiat laitetaan vireille toimittamalla käräjäoikeuteen haastehakemus. Rikosasian laittaa vireille pääsääntöisesti syyttäjä, mutta myös asianomistaja eli rikoksen kohteeksi joutunut henkilö voi itse nostaa syytteen tiettyjen asianomistajarikosten osalta. Myös näissä tapauksissa tulee tehdä haastehakemus.

Riita-asia tulee vireille, kun kantajan lähettämä kirjallinen haastehakemus on saapunut käräjäoikeuden kansliaan. Haastehakemus on mahdollista lähettää myös sähköisesti.

Riita-asian haastehakemus

Haastehakemus voi riita-asiassa olla joko laaja tai suppea.

• Laaja haastehakemus tehdään silloin, kun oletetaan vastaajan eli haastettavan henkilön riitauttavan kantajan eli asian vireille panijan vaatimuksia.
• Suppea haastehakemus laaditaan vuorostaan silloin kun oletetaan, ettei vastapuoli tule riitauttamaan väitteitä, jolloin myös laajan haastehakemuksen laatiminen olisi perusteetonta. Suppeaan haastehakemukseen voi esimerkiksi riittää ainoastaan vaatimuksen yksilöinti sekä sen perusteiden mainitseminen.

Kantajan tulee ilmoittaa haastehakemuksessa hänen yksilöity vaatimuksensa asiassa. Tämä voi koskea esimerkiksi vahingonkorvausta. Kantajan tulee lisäksi ilmoittaa seikat, joihin hänen vaatimuksensa perustuu.

Laajaan haastehakemukseen voi olla tarpeellista kuvailla laajemmin riidan taustoja sekä tapahtumainkulkua. Tällöin tulee myös ilmoittaa mahdolliset todisteet sekä ne seikat, jotka haluaa kyseisillä todisteilla näyttää toteen. Jos haastehakemuksella vedotaan esimerkiksi johonkin tiettyyn sopimukseen tai sitoumukseen, tulee se liittää todisteeksi haastehakemuksen yhteyteen.

Haastehakemuksessa tulee myös vaatia oikeudenkäyntikuluja, mikäli niitä haluaa vaatia. Lisäksi siinä tulee ilmoittaa tuomioistuimen toimivaltaisuuden peruste, jos se ei muuten käy ilmi. Tyypillisesti toimivaltainen käräjäoikeus on vastaajan kotipaikan käräjäoikeus, mutta tähän on myös lainsäädännöstä johtuvia poikkeuksia.

Huomioithan, että riita-asian kantajalta peritään oikeudenkäyntimaksu. Jos asianosainen ei kuitenkaan suoriudu oikeudenkäyntikustannuksista, voidaan kustannukset mahdollisesti maksaa valtion varoista eli oikeusavusta.

Kun riita-asian haastehakemus on lähetetty käräjäoikeuteen, se etenee valmisteluun ja sieltä mahdollisesti vielä pääkäsittelyyn. Se, eteneekö asia pääkäsittelyyn asti, riippuu siitä, kuinka monimutkainen asia on. Yksinkertaisemmat asiat voidaan ratkaista valmisteluistunnon jälkeen.

Haastehakemusten käsittelyajat

• Riidattomissa asioissa eli tapauksissa, joissa voidaan käyttää suppeaa haastehakemusta, käsittelyaika on noin 2–3 kuukautta.
• Sen sijaan laajoissa riita-asioissa käsittelyaika on huomattavasti pidempi, jopa 9–10 kuukautta.

Rikosasian haastehakemus

Rikosasian asianomistajalla on niin kutsuttu toissijainen syyteoikeus. Jos syyttäjä on päättänyt jättää asianomistajan asiassa syytteen nostamatta, on asianomistajalla tällöin oikeus nostaa itse syyte rikoksesta. Tällöin hän voi saada yhä asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Jos asianomistaja vie itse syytteen tuomioistuimeen, ajaa hän asiaa tällöin omalla vastuullaan.

Rikosasian haastehakemuksen muotovaatimukset vastaavat pääsääntöisesti niitä vaatimuksia, joita syyttäjän tekemälle haastehakemukselle on.

Asianomistajan tulee haastehakemuksellaan ilmoittaa:

• rikosasian vastaaja
• syytteenalainen teko
• teon kuvaus (esim. tekoaika ja -paikka)

Lisäksi haastehakemuksessa tulee myös ilmoittaa se rikos, johon asianomistaja katsoo tämän syyllistyneen. Myös rangaistusvaatimukset ja mahdolliset muut vaatimukset tulee esittää haastehakemuksella, samoin kuin mahdolliset todisteet.

Kuten riita-asian haastehakemuksellakin, tulee rikosasian haastehakemuksellakin ilmoittaa tuomioistuimen toimivaltaperuste.

Rikosasian haastehakemuksella vaaditaan myös selvitys siitä, millä perusteella asianomistajalla on oikeus nostaa itse asiassa syyte. Tällainen on esimerkiksi syyttäjän antama syyttämättäjättämispäätös tai se, ettei esitutkintaa ole aloitettu tai että se on lopetettu kokonaan.

Välttämättömät asiat haastehakemuksissa

Sekä riita- että rikosasian haastehakemuksiin tulee lisäksi täydentää tietyt yksilöintitiedot, kuten tuomioistuimen nimi, asianosaisten nimet ja yhteystiedot. Haastehakemuksen laatijan tulee lisäksi allekirjoittaa haastehakemus.

Hyvänä ohjenuorana toimii se, että haastehakemuksessa tulee ilmoittaa kaikki vaaditut tiedot tarpeellisessa laajuudessa. On kuitenkin huomionarvoista, ettei haastehakemus saa sisältää myöskään tarpeetonta tietoa ja olla näin ollen sekava.

Selkeästi ja huolella laadittu haastehakemus helpottaa asian käsittelyä ja auttaa myös toivomaasi ratkaisuun pääsyä siten, että se hyödyttää sinua asiassasi paremmin, kuin huolimattomasti tehty haastehakemus.

Miten tunnistaa riita- ja rikosasian?

Riita-asiassa on kyse yksityisoikeudellisista oikeussuhteista ja niistä johtuvista riitaisuuksista sekä niiden ratkaisemisesta tuomioistuimessa. Riita-asioiden oikeudenkäyntiä kutsutaan siviiliprosessiksi.

Riita-asia voi koskea esimerkiksi maksun laiminlyöntiä, vahingonkorvausta tai esimerkiksi sopimuksen rikkomista.

Rikosasiassa tulee olla kyse jostakin rikoksesta. Rikosasian oikeudenkäyntiprosessia kutsutaan rikosprosessiksi. Rikosasian oikeudenkäynnissä on tarkoitus selvittää, onko rikoksesta epäilty syyllistynyt rikokseen sekä päätetään, minkälainen rangaistus rikokseen syyllistyneelle teosta määrätään.

Kuinka laadin haastehakemuksen?

1. Selvitä ensin, onko asiassasi kyse riita- vai rikosasiasta
2. Laadi riita- tai rikosasian ohjeiden mukainen haastehakemus
3. Toimita haastehakemus toimivaltaiselle tuomioistuimelle eli käräjäoikeudelle

Ilmainen mallipohja - Haastehakemus

Alla oleva haastehakemusmalli soveltuu sekä riita- että rikosasioihin. Jos haastehakemus koskee esimerkiksi rikosasiaa, vaatimukset voivat liittyä vahingonkorvauksiin tai rangaistusvaatimuksiin.

Suosittelemme aina tarkistamaan vaatimusten oikeudelliset perusteet lakimiehen kanssa ennen hakemuksen jättämistä käräjäoikeuteen.

HAASTEHAKEMUS

(Rikosasia / riita-asia)

Toimitetaan: [Asianomainen käräjäoikeus, esim. Helsingin käräjäoikeus]
Osoite: [Käräjäoikeuden osoite]

Päivämäärä: [pp.kk.vvvv]

1. HAASTETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT

Vastaaja:
Nimi: [Vastaajan nimi]
Henkilötunnus / Y-tunnus: [xxx]
Osoite: [xxx]
Puhelin / Sähköposti: [xxx]

2. HAASTEHAKEMUKSEN TEKIJÄ

Kantaja:
Nimi: [Kantajan nimi]
Henkilötunnus / Y-tunnus: [xxx]
Osoite: [xxx]
Puhelin / Sähköposti: [xxx]

Kantajan asiamies (jos sovellettavissa):
Nimi: [Asianajajan / oikeudellisen edustajan nimi]
Osoite: [xxx]
Puhelin / Sähköposti: [xxx]

3. VAATIMUKSET

Kantaja vaatii, että käräjäoikeus antaa seuraavan päätöksen:

[Yksityiskohtainen vaatimus, esim. "Vastaaja velvoitetaan maksamaan 5 000 euroa viivästyskorkoineen alkaen xx.xx.xxxx."]

[Mahdollinen lisävaatimus, esim. "Vastaaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut."]

4. VAATIMUSTEN PERUSTELUT

Kantaja esittää seuraavat perustelut:

[Kuvaus tapahtumista, esim. "Vastaaja on laiminlyönyt maksunsa 15.10.2023 erääntyneestä laskusta, joka koskee toimitettuja palveluja."]

[Viittaukset sopimuksiin, lakiin tai muihin oikeusperusteisiin, esim. "Vastuu perustuu kauppalakiin (355/1987) ja sopimukseen, joka on solmittu xx.xx.xxxx."]

5. TODISTEET

Kantaja esittää seuraavat todisteet:

[Sopimus, laskut, maksukehotukset]

[Mahdolliset viestit tai sähköpostit]

[Mahdollisten todistajien nimet ja yhteystiedot]

6. HAASTEHAKEMUKSEN LIIITTEET

Kopio sopimuksesta
Kopio maksukehotuksista
Mahdolliset muut asiakirjat

7. VAATIMUS SUULLISESTA KÄSITTELYSTÄ (jos sovellettavissa)

Kantaja vaatii suullista käsittelyä
Kantaja ei vaadi suullista käsittelyä, vaan haluaa asian käsiteltävän kirjallisesti

8. ALLEKIRJOITUS

Kantaja vakuuttaa, että annetut tiedot ovat oikeat ja vaatii, että käräjäoikeus ottaa asian käsittelyyn.

Paikka ja päivämäärä: [pp.kk.vvvv]

Kantaja:
Nimi:
Allekirjoitus:

Asiamies (jos sovellettavissa):
Nimi:
Allekirjoitus: