Va­hin­gon­kor­vaus­la­ki se­li­tet­ty­nä

Auton etupuskuri lytyssä kolarin johdosta
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
27.5.2022 ● 3 minuuttia
Vanhingonkorvauslaki voi näyttäytyä tavalliselle ihmiselle vaikeana. Selitämme, tärkeimmät kohdat tuottamuksen lajeista ja säännöksistä auki.

Vahingonkorvauslaki pyrkii selittämään, miten aiheutuneen vahingon korvaus jakaantuu vahingon aiheuttajan sekä siitä kärsivän kesken.

Vahingonkorvauslaki on laaja kokonaisuus, joten Aatoksen johtavat juristit käsittelevät vain osan laista artikkelissa.

Vahingonkorvauslaki ja tuottamuksen lajit

Vahingonkorvauslain tuottamuksen lajeja yhteensä viisi erilaista. Tuottamuksen laji riippuu siitä, kuinka tahallista aiheutunut vahinko on ollut.

  1. tapaturma
  2. lievä tuottamus
  3. tavallinen tuottamus
  4. törkeä tuottamus
  5. tahallisuus

Erityistilanteet: julkisyhteisön erityisvastuu

Julkisyhteisön erityisvastuu koskee julkisen vallan käyttöä koskevia tilanteita.

Ulkopuolelle rajautuvat yksityisoikeudellinen tai tosiasiallinen toiminta. Julkisen vallankäytön alaan kuuluvaa toimintaa on tulkittu oikeuskäytännössä laajasti.

Standardisäännös

Vastuun syntyminen edellyttää tuottamuksen lisäksi sitä, että “toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu”. Tätä kutsutaan standardisäännökseksi.

Lain esitöiden perusteella standardisäännöksen tarkoitus on korvausvastuun rajoittaminen niin, että julkiselta vallankäytöltä edellytetä täyttä moitteettomuutta.

Julkista valtaa käyttäneelle virkamiehelle ei ole koskaan syntynyt itsenäisesti vastuuta, ilman julkisyhteisön vastuuta.

Oikeuskäytännössä tuottamuksellisessa tilanteessa vastuuta ei ole koskaan katsottu jääneen syntymättä standarsisäännöksen perusteella. Muutenkin säännöstä ei ole sovellettu niin, että normaalia alhaisempaa vaatimustasoa olisi sovellettu. Ratkaisuissa on todettu lähinnä, että toiminnalle kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei oltu noudatettu.

Julkiseen vallankäyttöön liittyvät vastuutilanteet voivat koskea muun muassa:

  • virheellistä tiedonantoa
  • lakisääteisten palveluiden perusteetonta eväämistä
  • kohtuutonta viivytystä asioiden käsittelyssä

Oikeuskäytännössä perusteena on käytetty luottamuksensuojaa, jonka mukaan viranomaisen tekemä hallintopäätös ei sisällä sellaisia olennaisia ehtoja tai rajoituksia, jotka eivät käy ilmi hallintopäätöksestä.

Muutoksenhaku

Sitä, että muutoksenhaussa päädytään toiseen lopputulokseen kuin aiemmassa vaiheessa, ei voida yksinään osoittaa alkuperäisen päätöksen virheellisyyttä. Kyse on harkintavallan käyttämisestä.

Toisaalta selkeä ilmeinen virhe, kuten väärän normin soveltaminen, voi johtaa tuottamukseen.

Muutoksenhakuun liittyy myös vahingonkorvauslain 3 luvun 4 §, jonka perusteella ilman pätevää syytä muutoksen hakematta jättäminen aiheuttaa korvausvastuun väistymiseen.

Vahingonkorvaus on näissä tilanteissa vasta toissijainen keino. Muutoksenhaun käyttämättä jättämisen voidaan ikään kuin katsoa edesauttavan vahingon syntymistä. Korvausvastuu poistuu siltä osin, kun vahinko olisi vältetty muutoksenhaun avulla.

Tietyissä tilanteissa päätöksen kumoaminen on vahingonkorvauslain 3 luvun 5 § perusteella edellytys vahingonkorvauskanteen tutkimiselle.

Ankara vastuu

Ankaralla vastuulla tarkoitetaan tuottamuksesta riippumatonta vastuuta.

Ankara vastuu voi olla joko erityislainsäädäntöön perustuvaa tai säädetyn lain ulkopuoliseen, oikeuskäytännössä kehittyneeseen normistoon.

Erityislainsäädäntöjä ovat esimerkiksi:

  • tuotevastuulaki
  • ympäristövahinkolaki

Osa korvausjärjestelmästä nojautuu vakuutuksiin, joiden perusteella vahingonkärsijä saa korvauksen ilman, että vastuuseen täytyy ottaa kantaa. Näitä ovat esimerkiksi liikennevakuutuslain ja potilasvahinkolain järjestelmät.

Ankaran vastuun osalta korvauksen saaminen ei edellytä toiminnan hyväksyttävyyden arviointia, vaan riippuu ankaran vastuun käyttöalaa koskeviin rajauksiin.

Säädetyn lain ulkopuolella oleva ankara vastuu liittyy usein erityisen vaarallisen toimintaan, kuten räjäytystyöhön.

Syy-yhteys korvausvastuun edellytys

Korvausvastuun edellytys on toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys. Syy-yhteyttä arvioidaan vahingon aiheuttavan syyn eli teon välttämättömyyttä ja riittävyyttä.

Tarkasteltava teko tai laiminlyönti on tietyn seurauksen syy, jos (ja vain jos) se on välttämätön osa seurausta edeltävää seikastoa, joka on ollut riittävä seuraamuksen aikaansaamiseksi.

Henkilövahingoissa vahingonaiheuttajan on kohdattava vahingonkärsijä sellaisena kuin tämä on. Korvausvelvollinen ei voi vastuun lieventämiseksi vedota vahinkoa kärsineen erityiseen herkkyyteen, kuten heikkoihin henkisiin ominaisuuksiin.

Syy-yhteyttä koskevaa näyttöä arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota teon ja seurauksen ajalliseen yhteyteen sekä syyn riittävään aiheuttamisvoimaan.

Lääketieteelliset asiat ja syy-yhteyden arviointi

Korkeimman oikeuden vakiintuneen kannan perusteella lääketieteellisissä asioissa syy-yhteyden olemassaolon arvioinnissa painoarvoa annetaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunnoille.

Syy-yhteydelle on kaksi lisävaatimusta:

  1. vahingon ennakoitavuus
  2. loukatun normin suojatarkoitus

Ennakoitavuus tarkoittaa sitä, että korvausvastuu ei koske niitä vahinkoja, joiden aiheuttaminen on ollut vahingonaiheuttajan kannalta ennalta arvaamatonta.

Vastuu on kuitenkin niistä vahingoista, joiden riskistä vahingonaiheuttajan on pitänyt olla tietoinen. Ennakoitavuus ilmentää vastuuketjun katkaisemista ennalta arvaamattomien vahinkojen osalta.

Henkilövahingoissa vastuuketjun on katsottu ylettyvän pidemmälle kuin muissa vahinkolajeissa. Korkeampi tuottamuksen aste saa aikaan pidemmälle ulottuvan vastuun.

Normin suojatarkoitus tarkoittaa, että korvausvastuu on olemassa vain, jos luokatulla normilla on pyritty juuri sellaisen vahingon välttämiseeen, joka sittemmin on aiheutunut. Ankarassa vastuussa normin suojatarkoituksella ei ole merkitystä.

Normin suojatarkoituksella tarkoitetaan, sitä onko laiminlyödyllä toimintavaatimuksella pyritty torjumaan juuri sitä vahinkoa, joka norminvastaisesta menettelystä on aiheutunut.

Lähteet:

Hemmo, Mika. Vahingonkorvausoikeus. Helsinki: WSOY WSOYPro, 2005. Print.