Mikä on haas­te­ha­ke­mus?

Patsas, siivekäs nainen pitää miekkaa kädessä
Marjut Päkki
Marjut
1.11.2024 ● 3 minutes
Jaa artikkeli
Sekä riita-asiat että ri­kos­asiat lai­te­taan vi­reil­le haas­te­ha­ke­muk­sel­la. Näiden kahden eri tyyp­pi­sen haas­te­ha­ke­muk­sen erot on tär­ke­ää tuntea, jotta oi­kean­lai­sen asia­kir­jan osaa tar­peen vaa­ties­sa laatia.

Haas­te­ha­ke­mus on asia­kir­ja, jolla asia­no­mis­ta­ja tai kan­ta­ja käyn­nis­tää oi­keus­pro­ses­sin tuo­miois­tui­mes­sa. Haas­te­ha­ke­muk­sen tar­koi­tuk­se­na on saat­taa oi­keus­rii­ta tuo­miois­tui­men kä­si­tel­tä­väk­si ja vaatia tiet­tyä oi­keu­del­lis­ta rat­kai­sua.

Esi­mer­kik­si si­vii­li­asiois­sa haas­te­ha­ke­muk­sel­la voi vaatia kor­vauk­sia, velan pe­rin­tää tai muun so­pi­muk­seen liit­ty­vän vel­voit­teen täyt­tä­mis­tä. Ri­ko­s­asiois­sa syyt­tä­jä tekee haas­te­ha­ke­muk­sen saa­dak­seen ri­kos­asian tuo­miois­tui­men kä­si­tel­tä­väk­si ja mah­dol­li­ses­ti syy­te­tyn tuo­miol­le.

Se­li­täm­me ar­tik­ke­lis­sa, miten riita- ja ri­kos­asian haas­te­ha­ke­mus etenee.

Asian vi­reil­le­tu­lo

Riita- ja ri­kos­asiat lai­te­taan vi­reil­le toi­mit­ta­mal­la kä­rä­jä­oi­keu­teen haas­te­ha­ke­mus. Ri­kos­asian lait­taa vi­reil­le pää­sään­töi­ses­ti syyt­tä­jä, mutta myös asia­no­mis­ta­ja eli ri­kok­sen koh­teek­si jou­tu­nut hen­ki­lö voi itse nostaa syyt­teen tiet­ty­jen asia­no­mis­ta­ja­ri­kos­ten osalta. Myös näissä ta­pauk­sis­sa tulee tehdä haas­te­ha­ke­mus.

Riita-asia tulee vi­reil­le, kun kan­ta­jan lä­het­tä­mä kir­jal­li­nen haas­te­ha­ke­mus on saa­pu­nut kä­rä­jä­oi­keu­den kans­li­aan. Haas­te­ha­ke­mus on mah­dol­lis­ta lä­het­tää myös säh­köi­ses­ti.

Riita-asian haas­te­ha­ke­mus

Haas­te­ha­ke­mus voi riita-asias­sa olla joko laaja tai suppea.

  • Laa­ja­na haas­te­ha­ke­mus teh­dään sil­loin, kun ole­te­taan vas­taa­jan eli haas­tet­ta­van hen­ki­lön rii­taut­ta­van kan­ta­jan eli asian vi­reil­le pa­ni­jan vaa­ti­muk­sia.
  • Suppea haas­te­ha­ke­mus laa­di­taan vuo­ros­taan sil­loin kun ole­te­taan, ettei vas­ta­puo­li tule rii­taut­ta­maan väit­tei­tä, jol­loin myös laajan haas­te­ha­ke­muk­sen laa­ti­mi­nen olisi pe­rus­tee­ton­ta. Sup­pe­aan haas­te­ha­ke­muk­seen voi esi­mer­kik­si riit­tää ai­noas­taan vaa­ti­muk­sen yk­si­löin­ti sekä sen pe­rus­tei­den mai­nit­se­mi­nen.

Kan­ta­jan tulee il­moit­taa haas­te­ha­ke­muk­ses­sa hänen yk­si­löi­ty vaa­ti­muk­sen­sa asias­sa. Tämä voi koskea esi­mer­kik­si va­hin­gon­kor­vaus­ta. Kan­ta­jan tulee li­säk­si il­moit­taa seikat, joihin hänen vaa­ti­muk­sen­sa pe­rus­tuu.

Laa­jaan haas­te­ha­ke­muk­seen voi olla tar­peel­lis­ta ku­vail­la laa­jem­min riidan taus­to­ja sekä ta­pah­tu­main­kul­kua. Täl­löin tulee myös il­moit­taa mah­dol­li­set to­dis­teet sekä ne seikat, jotka haluaa ky­sei­sil­lä to­dis­teil­la näyt­tää toteen. Jos haas­te­ha­ke­muk­sel­la ve­do­taan esi­mer­kik­si jo­hon­kin tiet­tyyn so­pi­muk­seen tai si­tou­muk­seen, tulee se liit­tää to­dis­teek­si haas­te­ha­ke­muk­sen yh­tey­teen.

Haas­te­ha­ke­muk­ses­sa tulee myös vaatia oi­keu­den­käyn­ti­ku­lu­ja, mikäli niitä haluaa vaatia. Li­säk­si siinä tulee il­moit­taa tuo­miois­tui­men toi­mi­val­tai­suu­den pe­rus­te, jos se ei muuten käy ilmi. Tyy­pil­li­ses­ti toi­mi­val­tai­nen kä­rä­jä­oi­keus on vas­taa­jan ko­ti­pai­kan kä­rä­jä­oi­keus, mutta tähän on myös lain­sää­dän­nös­tä joh­tu­via poik­keuk­sia.

Huo­mioit­han, että riita-asian kan­ta­jal­ta pe­ri­tään oi­keu­den­käyn­ti­mak­su. Jos asian­osai­nen ei kui­ten­kaan suo­riu­du oi­keu­den­käyn­ti­kus­tan­nuk­sis­ta, voi­daan kus­tan­nuk­set mah­dol­li­ses­ti maksaa val­tion va­rois­ta eli oi­keus­a­vus­ta.

Kun riita-asian haas­te­ha­ke­mus on lä­he­tet­ty kä­rä­jä­oi­keu­teen, se etenee val­mis­te­luun ja sieltä mah­dol­li­ses­ti vielä pää­kä­sit­te­lyyn. Se, ete­nee­kö asia pää­kä­sit­te­lyyn asti, riip­puu siitä, kuinka mo­ni­mut­kai­nen asia on. Yk­sin­ker­tai­sem­mat asiat voi­daan rat­kais­ta val­mis­te­luis­tun­non jäl­keen.

Haas­te­ha­ke­mus­ten kä­sit­te­ly­ajat

  • Rii­dat­to­mis­sa asiois­sa eli ta­pauk­sis­sa, joissa voi­daan käyt­tää sup­pe­aa haas­te­ha­ke­mus­ta, kä­sit­te­ly­ai­ka on noin 2–3 kuu­kaut­ta.
  • Sen sijaan laa­jois­sa riita-asiois­sa kä­sit­te­ly­ai­ka on huo­mat­ta­vas­ti pi­dem­pi, jopa 9–10 kuu­kaut­ta.

Ri­kos­asian haas­te­ha­ke­mus

Ri­kos­asian asia­no­mis­ta­jal­la on niin kut­sut­tu tois­si­jai­nen syy­teoi­keus. Jos syyt­tä­jä on päät­tä­nyt jättää asia­no­mis­ta­jan asias­sa syyt­teen nos­ta­mat­ta, on asia­no­mis­ta­jal­la täl­löin oikeus nostaa itse syyte ri­kok­ses­ta. Täl­löin hän voi saada yhä asian­sa tuo­miois­tui­men kä­si­tel­tä­väk­si.

Jos asia­no­mis­ta­ja vie itse syyt­teen tuo­miois­tui­meen, ajaa hän asiaa täl­löin omalla vas­tuul­laan.

Ri­kos­asian haas­te­ha­ke­muk­sen muo­to­vaa­ti­muk­set vas­taa­vat pää­sään­töi­ses­ti niitä vaa­ti­muk­sia, joita syyt­tä­jän te­ke­mäl­le haas­te­ha­ke­muk­sel­le on.

Asia­no­mis­ta­jan tulee haas­te­ha­ke­muk­sel­laan il­moit­taa:

  • ri­kos­asian vas­taa­ja
  • syyt­tee­na­lai­nen teko
  • teon kuvaus (esim. te­koai­ka ja -paikka)

Li­säk­si haas­te­ha­ke­muk­ses­sa tulee myös il­moit­taa se rikos, johon asia­no­mis­ta­ja katsoo tämän syyl­lis­ty­neen. Myös ran­gais­tus­vaa­ti­muk­set ja mah­dol­li­set muut vaa­ti­muk­set tulee esit­tää haas­te­ha­ke­muk­sel­la, samoin kuin mah­dol­li­set to­dis­teet.

Kuten riita-asian haas­te­ha­ke­muk­sel­la­kin, tulee ri­kos­asian haas­te­ha­ke­muk­sel­la­kin il­moit­taa tuo­miois­tui­men toi­mi­val­ta­pe­rus­te.

Ri­kos­asian haas­te­ha­ke­muk­sel­la vaa­di­taan myös sel­vi­tys siitä, millä pe­rus­teel­la asia­no­mis­ta­jal­la on oikeus nostaa itse asias­sa syyte. Täl­lai­nen on esi­mer­kik­si syyt­tä­jän antama syyt­tä­mät­tä­jät­tä­mis­pää­tös tai se, ettei esi­tut­kin­taa ole aloi­tet­tu tai että se on lo­pe­tet­tu ko­ko­naan.

Haas­te­ha­ke­mus­ten yh­tei­set piir­teet

Sekä riita- että ri­kos­asian haas­te­ha­ke­muk­siin tulee li­säk­si täy­den­tää tietyt yk­si­löin­ti­tie­dot, kuten tuo­miois­tui­men nimi, asian­osais­ten nimet ja yh­teys­tie­dot. Haas­te­ha­ke­muk­sen laa­ti­jan tulee li­säk­si al­le­kir­joit­taa haas­te­ha­ke­mus.

Hyvänä oh­je­nuo­ra­na toimii se, että haas­te­ha­ke­muk­ses­sa tulee il­moit­taa kaikki vaa­di­tut tiedot tar­peel­li­ses­sa laa­juu­des­sa. On kui­ten­kin huo­mio­nar­vois­ta, ettei haas­te­ha­ke­mus saa si­säl­tää myös­kään tar­pee­ton­ta tietoa ja olla näin ollen sekava.

Sel­keäs­ti ja huo­lel­la laa­dit­tu haas­te­ha­ke­mus hel­pot­taa asian kä­sit­te­lyä ja auttaa myös toi­vo­maa­si rat­kai­suun pääsyä siten, että se hyö­dyt­tää sinua asias­sa­si pa­rem­min, kuin huo­li­mat­to­mas­ti tehty haas­te­ha­ke­mus.

Miten tun­nis­taa riita- ja ri­kos­asian?

Riita-asias­sa on kyse yk­si­tyi­soi­keu­del­li­sis­ta oi­keus­suh­teis­ta ja niistä joh­tu­vis­ta rii­tai­suuk­sis­ta sekä niiden rat­kai­se­mi­ses­ta tuo­miois­tui­mes­sa. Riita-asioi­den oi­keu­den­käyn­tiä kut­su­taan si­vii­li­pro­ses­sik­si.

Riita-asia voi koskea esi­mer­kik­si maksun lai­min­lyön­tiä, va­hin­gon­kor­vaus­ta tai esi­mer­kik­si so­pi­muk­sen rik­ko­mis­ta.

Ri­kos­asias­sa tulee olla kyse jos­ta­kin ri­kok­ses­ta. Ri­kos­asian oi­keu­den­käyn­ti­pro­ses­sia kut­su­taan ri­kos­pro­ses­sik­si. Ri­kos­asian oi­keu­den­käyn­nis­sä on tar­koi­tus sel­vit­tää, onko ri­kok­ses­ta epäil­ty syyl­lis­ty­nyt ri­kok­seen sekä pää­te­tään, min­kä­lai­nen ran­gais­tus ri­kok­seen syyl­lis­ty­neel­le teosta mää­rä­tään.

Kuinka laadin haas­te­ha­ke­muk­sen?

  1. Sel­vi­tä ensin, onko asias­sa­si kyse riita- vai ri­kos­asias­ta
  2. Laadi riita- tai ri­kos­asian oh­jei­den mu­kai­nen haas­te­ha­ke­mus
  3. Toi­mi­ta haas­te­ha­ke­mus toi­mi­val­tai­sel­le tuo­miois­tui­mel­le eli kä­rä­jä­oi­keu­del­le