Sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus ly­hyesti

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sia käy­te­tään­kin esi­mer­kiksi lii­ke­maa­il­massa suo­jaa­maan liike- ja am­mat­ti­sa­lai­suuk­sia la­ki­mää­räistä kat­ta­vam­man suojan turvin.

Tässä ar­tik­ke­lissa ker­romme, mikä sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus on, mitä se si­säl­tää, ja mitä sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen rik­ko­mi­sesta voi seu­rata.

Mikä on sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus?

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen tar­koi­tuk­sena on si­tout­taa so­pi­mus­os­a­puoli pi­tä­mään luot­ta­muk­sel­li­set tiedot sa­lassa sekä ole­maan pal­jas­ta­matta sitä muille, kuten esi­mer­kiksi yri­tyk­sen kil­pai­li­joille.

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­seen tulee si­säl­lyt­tää en­sin­nä­kin so­pi­mus­os­a­puo­let eli ne os­a­puo­let, joita sa­las­sa­pito koskee. Li­säksi siinä tulee mää­ri­tellä se, mitä sa­las­sa­pi­det­tä­vällä tie­dolla tar­koi­te­taan eli mitä sa­las­sa­pi­don alaan kuuluu.

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sessa on myös tar­peen mää­ri­tellä tietoa vas­taa­not­ta­van os­a­puo­len mah­dol­li­set vel­voit­teet sekä se, kuinka pit­kään sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus mah­dol­li­sesti jatkuu työ­suh­teen päät­ty­mi­sen jäl­keen. Li­säksi siinä voi­daan mää­rätä siitä, mitä sa­las­sa­pi­to­vel­voit­teen rik­ko­mi­sesta seuraa.

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus voi olla yk­si­puo­li­nen tai mo­lem­min­puo­li­nen

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus on mah­dol­lista laatia yk­si­puo­li­sena tai mo­lem­min­puo­li­sena. Yk­si­puo­li­sessa so­pi­muk­sessa sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus koskee tietoa vas­taa­not­ta­vaa tahoa (esi­mer­kiksi työn­te­kijä tai yh­teis­työy­ri­tys), sillä sil­loin vain toinen so­pi­mus­os­a­puo­lista luo­vut­taa sa­lassa pi­det­tä­vää tietoa.

Yk­si­puo­li­sella sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sella py­ri­tään var­mis­ta­maan se, ettei tietoa vas­taa­not­tava taho voisi käyt­tää ky­seistä luot­ta­muk­sel­lista tietoa hy­väk­seen oi­keu­det­to­masti niin, että tästä ai­heu­tuisi tietoa luo­vut­ta­valle ta­holle on­gel­mia. Täl­lai­nen ti­lanne voisi olla kä­sillä esi­mer­kiksi sil­loin, kun kau­pal­li­sen yri­tyk­sen työn­te­kijä luo­vut­taisi sa­lassa pi­det­tä­vää, yri­tyk­selle tär­keää tietoa kil­pai­li­jalle ja saisi siitä myös it­sel­leen hyötyä.

Mo­lem­min­puo­li­nen sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus koskee ni­mensä mu­kai­sesti mo­lem­pia so­pi­mus­os­a­puo­lia. Jos sa­lassa pi­det­tävä tieto liik­kuu mo­lem­piin suun­tiin so­pi­mus­os­a­puol­ten vä­lillä, on sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus tärkeä laatia mo­lem­min­puo­li­sena.

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen kesto

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen laa­ti­mi­sen yh­tey­dessä on mah­dol­lista sopia sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­den kes­tosta.

Esi­mer­kiksi sil­loin, kun sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus liit­tyy työ­suh­tee­seen, voi­daan sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­den sopia kes­tä­vän työ­suh­teen ajan tai jat­ku­van myös jonkin aikaa työ­suh­teen päät­ty­mi­sen jäl­keen.

Jois­sa­kin ta­pauk­sissa voi olla mah­dol­lista sopia myös päät­ty­mät­tö­mästä sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­desta. Usein on tar­peel­lista sopia sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­den jat­ku­van ai­na­kin jonkin aikaa var­si­nai­sen pää­so­pi­muk­sen, kuten työ­so­pi­muk­sen tai lii­ke­so­pi­muk­sen pää­tyt­tyä, jotta sa­lassa pi­det­tä­vät asiat py­sy­vät tur­vat­tuina.

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen rik­ko­mi­nen

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen rik­ko­mi­nen­kin voi va­li­tet­ta­vasti joskus tulla ky­see­seen. Täl­löin tyy­pil­li­sim­min sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­den alai­sia tie­toja on pal­jas­tettu jol­le­kin ul­ko­puo­li­selle ta­holle, jol­loin tieto on saat­ta­nut päätyä myös kil­pai­li­jan tie­toon.

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­musta on mah­dol­lista rikkoa ta­hal­li­sesti tai tuot­ta­muk­sel­li­sesti. Tuot­ta­muk­sel­li­suu­della tar­koi­te­taan ti­lan­netta, jossa sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen rik­ko­mi­nen on ta­pah­tu­nut huo­li­mat­to­muu­desta joh­tuen. Täl­lai­sena voi­daan pitää esi­mer­kiksi ti­lan­netta, jossa tär­keää tietoa on säi­ly­tetty huo­li­mat­to­masti, jol­loin tieto on pää­ty­nyt vää­riin käsiin.

Koska sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen rik­ko­mi­sesta syn­ty­neen va­hin­gon määrää on vaikea osoit­taa, on so­pi­muk­sessa suo­si­tel­ta­vaa käyt­tää so­pi­mus­sak­koa.

So­pi­mus­sa­kolla py­ri­tään var­mis­ta­maan se, että so­pi­mus­os­a­puo­let nou­dat­ta­vat sa­las­sa­pi­to­vel­voit­teita. So­pi­mus­sa­kot voivat olla mää­räl­tään hy­vin­kin kor­keita ja niillä py­ri­tään ni­me­no­maan en­nal­taeh­käi­se­mään so­pi­mus­rik­ko­muk­set.

So­pi­mus­sakko voi tulla mak­set­ta­vaksi rik­ko­mis­ti­lan­teissa myös sil­loin, kun sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­den rik­ko­mi­sesta ei voida osoit­taa syn­ty­neen va­hin­koa. Täl­löin ai­noas­taan tieto ta­pah­tu­neesta rik­ko­mi­sesta riit­tää.

💡 Huo­mioit­han, että sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen rik­ko­mi­nen voi muo­dos­taa pe­rus­teen myös pää­so­pi­muk­sen päät­tä­mi­selle. Tällä tar­koi­te­taan siis sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen pe­rus­teen syn­nyt­tä­vän so­pi­muk­sen kuten esi­mer­kiksi työ­so­pi­muk­sen päät­tä­mistä.

Oikeus va­hin­gon­kor­vauk­seen

Sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­den rik­ko­mi­nen voi mah­dol­li­sesti johtaa myös va­hin­gon­kor­vaus­vel­vol­li­suu­teen.

En­sin­nä­kin sil­loin, kun sa­las­sa­pi­to­so­pi­musta ei ole laa­dittu, voi va­hin­koa kär­si­nyt taho olla oi­keu­tettu va­hin­gon­kor­vauk­seen va­hin­gon­kor­vaus­lain no­jalla. Va­hin­gon toteen näyt­tä­mi­nen voi kui­ten­kin muo­dos­tua haas­teel­li­seksi.

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen etuna on täl­löin kään­netty to­dis­tus­taakka sekä siihen pe­rus­tuva so­pi­mus­vas­tuu, jonka pe­rus­teella sen, joka on syyl­lis­ty­nyt so­pi­mus­rik­ko­muk­seen, tulee osoit­taa toi­mi­neensa huo­lel­li­sesti, jotta voisi va­pau­tua kor­vaus­vas­tuusta.

Vas­ta­puo­len ei siis näin ollen tar­vitse osoit­taa toisen os­a­puo­len toi­min­taa huo­li­mat­to­maksi, vaan so­pi­musta rik­ko­neen tulee osoit­taa toi­mi­neensa huo­lel­li­sesti.

Va­hin­gon­kor­vaus­vel­vol­li­suu­teen so­vel­le­taan nor­maa­leja velan van­hen­tu­mi­sai­koja**,** jotka ovat 3 vuotta ja 10 vuotta.

Huo­lel­li­suutta on kui­ten­kin vai­keaa näyt­tää toteen, samoin kuin so­pi­muk­sen rik­ko­mi­sesta syn­ty­nyttä va­hin­koa. Va­hin­got saat­ta­vat esi­mer­kiksi ilmetä vasta pitkän ajan päästä tai ne voivat olla vä­lil­li­siä, jol­loin ne eivät juu­ri­kaan ole ra­hassa mi­tat­ta­via va­hin­koja.

So­pi­mus­sa­kosta so­pi­mi­sella väl­ty­tään va­hin­gon­kor­vaus­vel­vol­li­suu­den mu­ka­naan tuo­mista han­ka­luuk­sista esi­mer­kiksi näytön suh­teen.

Työn­te­ki­jän sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus

Työn­te­ki­jällä on la­ki­sää­tei­nen työ­suh­tees­taan joh­tuva sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus työ­nan­ta­jan luot­ta­muk­sel­lis­ten tie­to­jen osalta. La­ki­mää­räi­sen suojan li­säksi on kui­ten­kin myös mah­dol­lista tehdä sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus työn­te­ki­jää vel­voit­ta­maan, jotta eri­lai­set yri­tys­sa­lai­suu­det ja muut luot­ta­muk­sel­li­set tiedot saa­tai­siin suo­jat­tua te­hok­kaasti.

Oikein tehty sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus ta­kaa­kin la­ki­mää­räistä suojaa vah­vem­paa turvaa yri­tyk­sille. Sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus­ten te­ke­mi­nen työn­te­ki­jöille on li­säksi hy­vin­kin yleistä.

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus voi­daan tehdä jo työ­suh­teen alussa tai vasta myö­hem­min työ­suh­teen aikana. Jos sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus sol­mi­taan työ­suh­teessa, vel­voit­taa se työn­te­ki­jää yk­si­puo­li­sesti.

So­pi­mus kan­nat­taa laatia kat­ta­maan mah­dol­li­sim­man laa­jasti yri­tyk­sen luot­ta­muk­sel­li­set tiedot. Sen tulee toi­saalta olla myös riit­tä­vän yleis­luon­toi­nen, jotta se so­peu­tuu yri­tyk­sen muu­tok­siin.

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen laa­ti­mi­nen on tär­keää aina sil­loin, kun kä­si­tel­tävä tieto on luot­ta­muk­sel­lista ja ai­na­kin toi­selle os­a­puo­lelle ar­ka­luon­toista sekä tär­keää.

Joko la­kia­siasi ovat kun­nossa? Kar­toita tar­peesi ja rää­tä­löi omat la­kia­sia­kir­jasi heti val­miiksi – ne­tissä.