Vuo­kra­so­pi­mus: Ehdot ja malli

Vuo­kra­so­pi­mus on asia­kirja, joka antaa vuo­kra­lai­selle käyt­tö­oi­keu­den toisen hen­ki­lön lail­li­sesti omis­ta­maan asun­toon vuo­kraa vas­taan. Vuo­kra­so­pi­mus voi olla mää­rä­ai­kai­nen tai tois­tai­seksi voi­massa oleva.

Katso, mitä ehtoja vuo­kra­so­pi­muk­sen täytyy si­säl­tää, ja laadi vuo­kra­so­pi­mus il­mai­sen mallin avulla.

Tois­tai­seksi voi­mas­sao­leva vuo­kra­so­pi­mus

Vuo­kra­so­pi­mus on tär­keää tehdä kir­jal­li­sesti, sillä se on tär­kein vuo­kraus­pro­ses­siin liit­tyvä asia­kirja. Asuin­huo­neis­ton vuo­krauk­sesta an­ne­tun lain 5 §:n mukaan vuo­kra­so­pi­mus ja sen muutos tulee tehdä kir­jal­li­sesti.

Li­säksi kir­jal­li­nen vuo­kra­so­pi­mus turvaa vuo­kra­lai­sen ja vuo­kra­nan­ta­jan oi­keuk­sia. Esi­mer­kiksi asioi­den to­dis­ta­mi­nen voi olla huo­mat­ta­van han­ka­laa, jos niitä ei löydy kir­jal­li­sena.

Tois­tai­seksi voi­mas­sao­le­valle vuo­kra­so­pi­muk­selle voi­daan kui­ten­kin aset­taa voi­mas­sao­lon mi­ni­miaika, joka on tyy­pil­li­sesti 12 kuu­kautta. Tämä mi­ni­miaika suojaa sekä vuo­kra­laista että vuo­kra­nan­ta­jaa.

💡 Jos vuo­kra­so­pi­musta ei tehdä kir­jal­li­sesti, kat­so­taan sen olevan voi­massa tois­tai­seksi.

Mää­rä­ai­kai­nen vuo­kra­so­pi­mus eri­tyi­sen tärkeä tehdä

Mää­rä­ai­kai­nen vuo­kra­so­pi­mus on voi­massa ni­mensä mu­kai­sesti vain mää­rä­tyn ajan.

Mikäli vuo­kra­so­pi­musta ei laa­dita kir­jal­li­sena, sitä pi­de­tään voi­massa tois­tai­seksi. Näin ollen siis mää­rä­ai­kais­ten vuo­kra­so­pi­mus­ten koh­dalla kir­jal­li­sen vuo­kra­so­pi­muk­sen te­ke­mi­nen on eri­tyi­sen tär­keää ja jopa vält­tä­mä­töntä. Ehdot eivät siten ole muuten pä­te­viä.

Vapaa-ajan asun­noksi vuo­kra­tun huo­neis­ton mää­rä­ai­kai­nen vuo­kra­so­pi­mus voi kui­ten­kin lain mukaan olla suul­li­nen.

Vuo­kra­nan­ta­jan il­moi­tus­vel­vol­li­suus

Vuo­kra­nan­ta­jaa sitoo il­moi­tus­vel­vol­li­suus. Tämä tar­koit­taa sitä, että vii­meis­tään vuo­kra­so­pi­muk­sessa tai sitä teh­täessä vuo­kra­nan­ta­jan tulee il­moit­taa vuo­kra­lai­selle siitä, mihin hänen oi­keu­tensa antaa huo­neisto vuo­kralle pe­rus­tuu.

Oikeus voi pe­rus­tua esi­mer­kiksi huo­neis­ton omis­ta­mi­seen tai jäl­leen­vuo­krausoi­keu­teen.

Tun­nis­te­tie­to­jen mer­kit­se­mi­nen vuo­kra­so­pi­muk­seen

Vuo­kra­so­pi­muk­seen on tär­keää mer­kitä vuo­kra­so­pi­muk­sen os­a­puo­lista eli vuo­kra­lai­sesta ja vuo­kra­nan­ta­jasta riit­tä­vät tun­niste- ja yh­teys­tie­dot. Niiden avulla esi­mer­kiksi vuo­kra­lai­nen pystyy te­ke­mään vuo­kra­nan­ta­jalle tar­vit­ta­vat il­moi­tuk­set asun­non kuntoa kos­kien.

Vas­taa­vasta syystä myös vuo­kra­lai­sen tiedot on tär­keää mer­kitä vuo­kra­so­pi­muk­seen, jos vuo­kra­nan­ta­jan tulee il­moit­taa hä­nelle jos­ta­kin asun­toon liit­ty­västä asiasta.

Vuo­kraus­kohde tulee yk­si­löidä vuo­kra­so­pi­muk­seen riit­tä­vällä tark­kuu­della. So­pi­muk­seen on tär­keää siten mer­kitä ai­na­kin osoite, huo­neis­to­tyyppi, pinta-ala sekä muut mah­dol­li­set tilat, joihin vuo­kra­so­pi­mus tuot­taa käyt­tö­oi­keu­den sekä näiden ti­lo­jen käyt­tö­tar­koi­tus.

Mitä muuta vuo­kra­so­pi­muk­sessa olisi tär­keää olla?

Vuo­kra­so­pi­muk­sesta olisi siis tär­keää käydä ilmi:

• asun­non tiedot
• vuokra
• vuo­kra­va­kuus

Li­säksi vuo­kra­so­pi­muk­seen on hyvä lisätä vuo­kra­nan­ta­jan mah­dol­li­set eril­li­set sään­nöt, jotka kos­ke­vat vuokra-asun­toja. Täl­lai­sia voivat olla esi­mer­kiksi sään­nöt lem­mi­keistä tai tu­pa­koin­nista.

Eril­li­set sään­nöt on tär­keää käydä läpi vuo­kra­lai­sen kanssa. Tämä on hyvä tehdä jo ennen vuo­kra­so­pi­muk­sen al­le­kir­joit­ta­mista. Eh­doista voi­daan ottaa mai­nin­nat myös vuo­kra­so­pi­muk­seen.

Vuo­kra­so­pi­mus on lo­puksi al­le­kir­joi­tet­tava. Al­le­kir­joi­tuk­sen voi tehdä myös esi­mer­kiksi säh­köi­sellä al­le­kir­joi­tuk­sella.

Vuo­kra­so­pi­muk­sen päät­ty­mi­nen

Vuo­kra­so­pi­mus päät­tyy tyy­pil­li­sesti ir­ti­sa­no­mi­seen. Ir­ti­sa­no­mi­seen vai­kut­taa asuin­huo­neen­vuo­kra­lain mu­kai­nen ir­ti­sa­no­mi­saika, joka on vuo­kra­lai­sen päät­täessä vuo­kra­so­pi­muk­sen aina yksi kuu­kausi.

Vuo­kra­nan­ta­jan koh­dalla ir­ti­sa­no­mi­saika on alle vuoden kes­tä­neissä vuo­kra­suh­teissa kolme kuu­kautta ja muissa kuusi kuu­kautta.

Vuo­kra­so­pi­muk­sen ir­ti­sa­no­mi­nen

Vuo­kra­lai­nen saa ir­ti­sa­noa vuo­kra­so­pi­muk­sen mistä syystä ta­hansa. Vuo­kra­nan­ta­jan sen sijaan tulee il­moit­taa syy vuo­kra­suh­teen päät­ty­mi­selle. Vuo­kra­suh­teen päät­ty­mi­nen ei saa ta­pah­tua hyvien ta­po­jen vas­tai­sesta syystä.

Vuo­kra­so­pi­mus on myös eri­tyis­ti­lan­teissa mah­dol­lista purkaa. Tämä edel­lyt­tää kui­ten­kin jon­kin­laista vää­rin­käyttö- tai lai­min­lyön­ti­ti­lan­netta.

Ly­hyt­vuo­kraus

Vuo­kra­so­pi­mus voi­daan tehdä myös niin sa­no­tusti ly­hyt­vuo­krauk­sena. Tällä tar­koi­te­taan tyy­pil­li­sesti ti­lan­netta, jossa hen­kilö vuo­kraa käyt­töönsä ti­la­päi­sen loma-asun­non.

Täl­lai­nen ly­hyt­kin maksua vas­taan an­nettu käyt­tö­oi­keus vuo­krat­ta­vaan asun­toon on lain sil­missä vuo­kra­suhde.

Vuo­kra­so­pi­muk­sen eh­to­jen nou­dat­ta­mi­nen

Vuo­kra­lai­sella on useita vel­vol­li­suuk­sia, jotka juon­ta­vat juu­rensa vuo­kra­so­pi­muk­seen.

Vuo­kra­lai­sen vel­vol­li­suuk­sia ovat:

• Vuo­kran mak­sa­mi­nen
• Asun­non hoi­ta­mi­nen
• Naa­pu­rei­den huo­mioi­mi­nen
• Vuo­kra­so­pi­muk­sen eh­to­jen nou­dat­ta­mi­nen
• Va­kuu­tus­ten ot­ta­mi­nen
• Asun­non luo­vut­ta­mi­nen vuo­kra­suh­teen päät­tyessä

Vuo­kra­lai­sen vel­vol­li­suu­det ovat kes­kei­siä, kuten vuo­kran mak­sa­mis­vel­vol­li­suus sekä vuo­kra­so­pi­muk­sen eh­to­jen nou­dat­ta­mi­nen.

Vuo­kra­lai­sen tu­lee­kin nou­dat­taa vuo­kra­so­pi­muk­sessa so­vit­tuja ehtoja. Täl­lai­sia ehtoja voivat olla esi­mer­kiksi ali­vuo­krauk­sen sään­nöt. Ali­vuo­kraus ilman vuo­kra­nan­ta­jan lupaa voikin olla ir­ti­sa­no­mis­pe­rus­te.

Vuo­kra­lai­sella on vel­vol­li­suuk­sien li­säksi useita oi­keuk­sia.

Vuo­kra­lai­sen oi­keu­det ovat:

• Oikeus rau­hal­li­seen asu­mi­seen
• Oikeus asun­non kun­nos­sa­pi­toon
• Oikeus vuo­kran­alen­nuk­seen
• Oikeus vuo­kra­so­pi­muk­sen ir­ti­sa­no­mi­seen
• Oikeus vuo­kra­va­kuu­den ta­kai­sin­saan­tiin

Oi­keuk­sista huo­li­matta on­gel­ma­ti­lan­tei­ta­kin voi joskus tulla. Täl­löin vuo­kra­lai­nen voi kään­tyä en­si­si­jai­sesti vuo­kra­nan­ta­jan puo­leen, mutta jos tästä ei ole apua, neu­von­taa tar­joa­vat muun muassa myös vuo­kra­lais­jär­jes­töt sekä ku­lut­ta­ja­neu­vonta.

Vuo­kra­so­pi­muk­sen laa­ti­mi­nen

Vuo­kra­so­pi­mus on helppo laatia, kunhan otat huo­mioon kaikki tar­vit­ta­vat seikat laa­ti­mi­sessa. Laadi vuo­kra­so­pi­mus aina kir­jal­li­sesti. Myös säh­köi­nen vuo­kra­so­pi­mus on kir­jal­li­nen.

Mer­kitse siis vuo­kra­so­pi­muk­seen ai­na­kin:

• Os­a­puol­ten yh­teys­tie­dot
• Vuo­kra­koh­teen yk­si­löin­ti­tie­dot
• Onko so­pi­mus tois­tai­seksi voi­mas­sao­leva vai mää­rä­ai­kai­nen
• Vuokra-aika
• Vuo­kran määrä ja mak­sua­jan­kohta
• Vuo­kra­va­kuus ja sen määrä
• Vuo­kran ko­ro­tusta kos­ke­vat tiedot
• Muut ehdot, kuten lem­mi­kit ja tu­pa­kointi

⚠️ Huo­mioit­han, ettei lista ole tyh­jen­tävä, vaan se on yk­sin­ker­tais­tettu esi­merkki vuo­kra­so­pi­mus­poh­jan kes­kei­sistä osista.

Lue lisää

• Mitä ve­ro­vä­hen­nyk­siä etä­työssä voi tehdä?
• Pää­oma­tu­lo­jen ja an­sio­tu­lo­jen erot ve­ro­tuk­sessa
• Käypä arvo se­li­tet­tynä
• Mikä on hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­mus?