Ta­lous­tut­ki­mus: Suo­ma­lais­nai­set ak­tii­vi­sim­pia la­kia­sia­kir­jo­jen laa­ti­joita poh­jois­maissa

Sel­vi­tys pal­jas­taa, että suo­ma­lai­set naiset te­ke­vät eniten juuri tes­ta­ment­teja ja edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sia. Avio­eh­toja laa­di­taan Suo­messa poik­keuk­sel­li­sen vähän ve­roe­dusta huo­li­matta.

Di­gi­taa­li­nen la­ki­pal­velu Aatos sel­vitti poh­jois­maa­lais­ten yli 35-vuo­tiai­den la­ki­pal­ve­lui­den kiin­nos­tusta ja käyt­töä. Ta­lous­tut­ki­mus to­teutti tut­ki­muk­sen in­ter­net­pa­nee­lina hel­mi­kuun ja maa­lis­kuun 2023 aikana. Tut­ki­mus kattoi yli 1 800 vas­taa­jaa Suo­mesta, Ruot­sista ja Tans­kasta.

Tut­ki­muk­sen mukaan alle puolet (40%) yli 35-vuo­tiaista suo­ma­lai­sista sanoo tun­te­vansa yleis­ten la­kia­sia­kir­jo­jen – kuten tes­ta­men­tin, edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja avio­eh­don – si­säl­lön ja käyt­tö­tar­koi­tuk­sen. Tulos on ver­tai­lun al­hai­sin ver­rat­tuna Ruot­siin ja Tans­kaan. Kui­ten­kin joka vii­den­nellä suo­ma­lai­sella on jokin näistä ylei­sim­mistä la­kia­sia­kir­joista laa­dit­tuna, mikä vastaa kes­ki­mää­räistä tasoa poh­jois­maissa. Eniten la­kia­sia­kir­joja teh­dään etelä-Suo­messa ja Hel­sinki-Uusi­maalla.

Ylei­sin syy la­kia­sia­kir­jo­jen te­ke­mät­tö­myy­teen on se, että niitä ei pidetä ajan­koh­tai­sena. Jopa puolet vas­taa­jista ajat­te­lee, että la­kia­sia­kir­jat eivät kos­keta heitä.

– Tes­ta­mentti ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus ovat kui­ten­kin aina ajan­koh­tai­sia, sillä kuka ta­hansa voi sai­ras­tua, joutua on­net­to­muu­teen tai me­neh­tyä. Asia­kir­jat mah­dol­lis­ta­vat omien oi­keuk­sien ja toi­vei­den to­teu­tu­mi­sen, mutta vain sil­loin, mikäli ne on laa­dittu hy­vissä ajoin, Aa­tok­sen pe­rus­ta­ja­jä­sen ja toi­mi­tus­joh­taja Aku Pöl­lä­nen sanoo.

Muita ylei­sim­piä syitä jättää la­kia­sia­kir­jat te­ke­mättä ovat kallis hinta (15%) ja tie­tä­mät­tö­myys, missä la­kia­siat voi hoitaa (14%).

– Pe­rin­tei­set la­ki­toi­mis­tot käyt­tä­vät usein tun­ti­las­ku­tusta, jol­loin ko­ko­nais­kus­tan­nus­ten ar­vioi­mi­nen etu­kä­teen on vai­keaa. Myös la­ki­pal­ve­lu­jen ver­tailu ja kil­pai­lut­ta­mi­nen on haas­ta­vaa. Kynnys omien la­ki­asioi­den hoi­ta­mi­seen hel­posti kasvaa, jol­loin asia­kir­jat jäävät te­ke­mättä, Pöl­lä­nen sanoo.

Suomi edel­lä­kä­vijä edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten laa­ti­mi­sessa

Eri­tyi­sesti edun­val­von­ta­val­tuu­tus jakoi poh­jois­maita asia­kir­jan tun­net­ta­vuu­den ja laa­ti­mi­sen osalta. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen avulla hen­kilö voi päät­tää: 1) kuka hänen asioi­taan hoitaa ja 2) mitä asioita hänen puo­les­taan voi hoitaa, jos hän ei itse kykene huo­leh­ti­maan asiois­taan sai­rau­den tai on­net­to­muu­den vuoksi.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on jo joka vii­den­nellä yli 35-vuo­ti­aalla suo­ma­lai­sella, kun luku on Tans­kassa 17% ja Ruot­sissa vain 14%. Li­säksi lähes 60% suo­ma­lai­sista tuntee edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen hyvin, kun huo­noi­ten asia­kirja tun­net­tiin Tans­kassa, jossa vain alle kol­man­nes tunsi asia­kir­jan en­tuu­des­taan.

– Suomi on edel­lä­kä­vijä edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan suh­teen, sillä edun­val­von­ta­val­tuu­tusta kos­keva laki tuli voi­maan jo vuonna 2007. Ruot­sissa ja Tans­kassa la­kia­sia­kirja otet­tiin käyt­töön vasta noin 10 vuotta myö­hem­min, mikä var­masti se­lit­tää eroja maiden vä­lillä niin asia­kir­jan tun­net­ta­vuu­dessa kuin myös laa­ti­mi­sen suh­teen, Pöl­lä­nen kertoo.

Suo­ma­lais­nais­ten osuus la­kia­sia­kir­jo­jen laa­ti­joina ko­ros­tuu tut­ki­muk­sessa. Suo­ma­lai­sista nai­sista jopa 23% oli laa­ti­nut edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja 27% tes­ta­men­tin, kun vain 18 pro­sen­tilla suo­ma­lais­mie­histä oli joko tes­ta­mentti tai edun­val­von­ta­val­tuu­tus. Muissa poh­jois­maissa ei nä­ky­nyt eroja su­ku­puol­ten vä­lillä.

– Tu­lok­set tu­ke­vat omia ha­vain­to­jamme, että suo­ma­lais­nai­set ovat miehiä ak­tii­vi­sem­pia va­rau­tu­maan tu­le­vaan ja jär­jes­tä­mään asioita hy­vissä ajoin, Pöl­lä­nen kertoo.

Avio­eh­toja teh­dään vä­hi­ten – vain Suo­messa ve­roe­tuja liiton päät­tyessä kuo­le­maan

Yli 35-vuo­ti­aat te­ke­vät vä­hi­ten avio­eh­toja jo­kai­sessa ver­tai­lu­maassa. Suo­ma­lai­sista vain 15% vas­taa­jista on avio­ehto laa­dit­tuna. Peräti 78% vas­taa­jista kertoo, että ei edes har­kitse avio­eh­don te­ke­mistä, vaikka val­taosa (66%) on pa­ri­suh­teessa.

– Harva tietää, että lesken on mah­dol­lista saada avio­eh­dolla puolet vai­na­jan omai­suu­desta ve­ro­va­paasti, vaikka olisi va­rak­kaampi. Hyödyt ovat käy­tän­nössä suu­rem­mat kuin tes­ta­men­tin, sillä leski saa suu­rem­man osuu­den ja mää­rit­tää näin muille pe­ril­li­sille jaet­ta­vaksi jäävän osuu­den, Pöl­lä­nen kertoo.

Vas­taa­vaa ve­ro­hyö­tyä ei ole käy­tössä muissa poh­jois­maissa. Ruot­sissa ja Tans­kassa avio­ehto hel­pot­taa käy­tän­nössä osi­tuk­sen te­ke­mistä eli puo­li­soi­den kes­ki­näistä omai­suu­den jakoa avio­erossa ja/tai kuo­le­massa.

– Kun avio­eh­don tekee Aa­tok­sessa, ky­symme aina, ha­lu­aako pa­ris­kunta tur­vata eloon­jää­neen puo­li­son aseman, mikäli avio­liitto päät­tyy kuo­le­maan. Näin puo­li­sot voivat var­mis­tua siitä, että laa­dittu asia­kirja tuo turvaa myös kuo­le­man va­ralta, Pöl­lä­nen sanoo.

Aatos on suo­ma­lai­nen täysin di­gi­taa­li­nen la­ki­pal­velu. Pal­ve­lui­hin kuu­lu­vat mm. tes­ta­mentti, edun­val­von­ta­val­tuu­tus, avio­ehto, vel­ka­kirja, pe­run­kir­joi­tus sekä avio­ero. Aatos toimii Suomen li­säksi Ruot­sissa ja Tans­kassa.

Liit­teet

Da­ta­pa­ketti

Ota yh­teyttä

Aku Pöl­lä­nen
Toi­mi­tus­joh­taja ja pe­rus­ta­ja­jä­sen
Aatos
aku@aatos.app

Mariia Kuk­ka­korpi
Vies­tin­tä­pääl­likkö
Aatos
mariia@aatos.app

Ha­luatko saada da­ta­pa­ke­tin it­sel­lesi? Lähetä viesti osoit­tee­seen mariia@aatos.app