Ta­lous­tut­ki­mus: Suo­ma­lais­nai­set ak­tii­vi­sim­pia la­kia­sia­kir­jo­jen laa­ti­joi­ta poh­jois­mais­sa

Sel­vi­tys pal­jas­taa, että suo­ma­lai­set naiset te­ke­vät eniten juuri tes­ta­ment­te­ja ja edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sia. Avio­eh­to­ja laa­di­taan Suo­mes­sa poik­keuk­sel­li­sen vähän ve­roe­dus­ta huo­li­mat­ta.

Di­gi­taa­li­nen la­ki­pal­ve­lu Aatos sel­vit­ti poh­jois­maa­lais­ten yli 35-vuo­tiai­den la­ki­pal­ve­lui­den kiin­nos­tus­ta ja käyt­töä. Ta­lous­tut­ki­mus to­teut­ti tut­ki­muk­sen in­ter­net­pa­nee­li­na hel­mi­kuun ja maa­lis­kuun 2023 aikana. Tut­ki­mus kattoi yli 1 800 vas­taa­jaa Suo­mes­ta, Ruot­sis­ta ja Tans­kas­ta.

Tut­ki­muk­sen mukaan alle puolet (40%) yli 35-vuo­tiais­ta suo­ma­lai­sis­ta sanoo tun­te­van­sa yleis­ten la­kia­sia­kir­jo­jen – kuten tes­ta­men­tin, edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja avio­eh­don – si­säl­lön ja käyt­tö­tar­koi­tuk­sen. Tulos on ver­tai­lun al­hai­sin ver­rat­tu­na Ruot­siin ja Tans­kaan. Kui­ten­kin joka vii­den­nel­lä suo­ma­lai­sel­la on jokin näistä ylei­sim­mis­tä la­kia­sia­kir­jois­ta laa­dit­tu­na, mikä vastaa kes­ki­mää­räis­tä tasoa poh­jois­mais­sa. Eniten la­kia­sia­kir­jo­ja teh­dään etelä-Suo­mes­sa ja Hel­sin­ki-Uusi­maal­la.

Ylei­sin syy la­kia­sia­kir­jo­jen te­ke­mät­tö­myy­teen on se, että niitä ei pidetä ajan­koh­tai­se­na. Jopa puolet vas­taa­jis­ta ajat­te­lee, että la­kia­sia­kir­jat eivät kos­ke­ta heitä.

– Tes­ta­ment­ti ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus ovat kui­ten­kin aina ajan­koh­tai­sia, sillä kuka ta­han­sa voi sai­ras­tua, joutua on­net­to­muu­teen tai me­neh­tyä. Asia­kir­jat mah­dol­lis­ta­vat omien oi­keuk­sien ja toi­vei­den to­teu­tu­mi­sen, mutta vain sil­loin, mikäli ne on laa­dit­tu hy­vis­sä ajoin, Aa­tok­sen pe­rus­ta­ja­jä­sen ja toi­mi­tus­joh­ta­ja Aku Pöl­lä­nen sanoo.

Muita ylei­sim­piä syitä jättää la­kia­sia­kir­jat te­ke­mät­tä ovat kallis hinta (15%) ja tie­tä­mät­tö­myys, missä la­ki­asiat voi hoitaa (14%).

– Pe­rin­tei­set la­ki­toi­mis­tot käyt­tä­vät usein tun­ti­las­ku­tus­ta, jol­loin ko­ko­nais­kus­tan­nus­ten ar­vioi­mi­nen etu­kä­teen on vai­ke­aa. Myös la­ki­pal­ve­lu­jen ver­tai­lu ja kil­pai­lut­ta­mi­nen on haas­ta­vaa. Kynnys omien la­ki­asioi­den hoi­ta­mi­seen hel­pos­ti kasvaa, jol­loin asia­kir­jat jäävät te­ke­mät­tä, Pöl­lä­nen sanoo.

Suomi edel­lä­kä­vi­jä edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten laa­ti­mi­ses­sa

Eri­tyi­ses­ti edun­val­von­ta­val­tuu­tus jakoi poh­jois­mai­ta asia­kir­jan tun­net­ta­vuu­den ja laa­ti­mi­sen osalta. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen avulla hen­ki­lö voi päät­tää: 1) kuka hänen asioi­taan hoitaa ja 2) mitä asioi­ta hänen puo­les­taan voi hoitaa, jos hän ei itse kykene huo­leh­ti­maan asiois­taan sai­rau­den tai on­net­to­muu­den vuoksi.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on jo joka vii­den­nel­lä yli 35-vuo­ti­aal­la suo­ma­lai­sel­la, kun luku on Tans­kas­sa 17% ja Ruot­sis­sa vain 14%. Li­säk­si lähes 60% suo­ma­lai­sis­ta tuntee edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen hyvin, kun huo­noi­ten asia­kir­ja tun­net­tiin Tans­kas­sa, jossa vain alle kol­man­nes tunsi asia­kir­jan en­tuu­des­taan.

– Suomi on edel­lä­kä­vi­jä edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan suh­teen, sillä edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta kos­ke­va laki tuli voi­maan jo vuonna 2007. Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa la­kia­sia­kir­ja otet­tiin käyt­töön vasta noin 10 vuotta myö­hem­min, mikä var­mas­ti se­lit­tää eroja maiden vä­lil­lä niin asia­kir­jan tun­net­ta­vuu­des­sa kuin myös laa­ti­mi­sen suh­teen, Pöl­lä­nen kertoo.

Suo­ma­lais­nais­ten osuus la­kia­sia­kir­jo­jen laa­ti­joi­na ko­ros­tuu tut­ki­muk­ses­sa. Suo­ma­lai­sis­ta nai­sis­ta jopa 23% oli laa­ti­nut edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja 27% tes­ta­men­tin, kun vain 18 pro­sen­til­la suo­ma­lais­mie­his­tä oli joko tes­ta­ment­ti tai edun­val­von­ta­val­tuu­tus. Muissa poh­jois­mais­sa ei nä­ky­nyt eroja su­ku­puol­ten vä­lil­lä.

– Tu­lok­set tu­ke­vat omia ha­vain­to­jam­me, että suo­ma­lais­nai­set ovat miehiä ak­tii­vi­sem­pia va­rau­tu­maan tu­le­vaan ja jär­jes­tä­mään asioi­ta hy­vis­sä ajoin, Pöl­lä­nen kertoo.

Avio­eh­to­ja teh­dään vä­hi­ten – vain Suo­mes­sa ve­roe­tu­ja liiton päät­tyes­sä kuo­le­maan

Yli 35-vuo­ti­aat te­ke­vät vä­hi­ten avio­eh­to­ja jo­kai­ses­sa ver­tai­lu­maas­sa. Suo­ma­lai­sis­ta vain 15% vas­taa­jis­ta on avio­eh­to laa­dit­tu­na. Peräti 78% vas­taa­jis­ta kertoo, että ei edes har­kit­se avio­eh­don te­ke­mis­tä, vaikka val­tao­sa (66%) on pa­ri­suh­tees­sa.

– Harva tietää, että lesken on mah­dol­lis­ta saada avio­eh­dol­la puolet vain­ajan omai­suu­des­ta ve­ro­va­paas­ti, vaikka olisi va­rak­kaam­pi. Hyödyt ovat käy­tän­nös­sä suu­rem­mat kuin tes­ta­men­tin, sillä leski saa suu­rem­man osuu­den ja mää­rit­tää näin muille pe­ril­li­sil­le jaet­ta­vak­si jäävän osuu­den, Pöl­lä­nen kertoo.

Vas­taa­vaa ve­ro­hyö­tyä ei ole käy­tös­sä muissa poh­jois­mais­sa. Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa avio­eh­to hel­pot­taa käy­tän­nös­sä osi­tuk­sen te­ke­mis­tä eli puo­li­soi­den kes­ki­näis­tä omai­suu­den jakoa avio­eros­sa ja/tai kuo­le­mas­sa.

– Kun avio­eh­don tekee Aa­tok­ses­sa, ky­sym­me aina, ha­lu­aa­ko pa­ris­kun­ta tur­va­ta eloon­jää­neen puo­li­son aseman, mikäli avio­liit­to päät­tyy kuo­le­maan. Näin puo­li­sot voivat var­mis­tua siitä, että laa­dit­tu asia­kir­ja tuo turvaa myös kuo­le­man va­ral­ta, Pöl­lä­nen sanoo.

Aatos on suo­ma­lai­nen täysin di­gi­taa­li­nen la­ki­pal­ve­lu. Pal­ve­lui­hin kuu­lu­vat mm. tes­ta­ment­ti, edun­val­von­ta­val­tuu­tus, avio­eh­to, vel­ka­kir­ja, pe­run­kir­joi­tus sekä avio­ero. Aatos toimii Suomen li­säk­si Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa.

Liit­teet

Da­ta­pa­ket­ti

Ota yh­teyt­tä

Aku Pöl­lä­nen
Toi­mi­tus­joh­ta­ja ja pe­rus­ta­ja­jä­sen
Aatos
aku@aatos.app

Mariia Kuk­ka­kor­pi
Vies­tin­tä­pääl­lik­kö
Aatos
mariia@aatos.app

Ha­luat­ko saada da­ta­pa­ke­tin it­sel­le­si? Lähetä viesti osoit­tee­seen mariia@aatos.app