Valtakirja on asiakirja, jonka avulla voit valtuuttaa läheisen ihmisen hoitamaan asioita puolestasi. Valtakirja voi tulla tarpeeseen monissa elämäntilanteissa, kuten sairauden tai ulkomaanmatkan takia.
Valtakirjoja on olemassa erilaisia tarkoituksesta riippuen. Asiakirjan sisältö voi kuitenkin olla vapaamuotoinen.
Kokemuksia Aatoksesta
Jo yli 130 000 käyttäjää
Usein kysyttyjä kysymyksiä valtakirjasta
Valtakirja on virallinen asiakirja
Valtakirja on virallinen asiakirja
Käytännössä valtakirja tarkoittaa siis oman päätäntävallan luovuttamista tietyissä oikeustoimissa toiselle henkilölle. Valtakirja on kuitenkin aina henkilökohtainen eli valtuutuksen saaja ei voi siirtää sitä eteenpäin.
- Hoitaa pankki- tai postiasioita ja asioida viranomaisten kanssa
- Hoitaa kuolinpesän asioita
- Tehdä oikeudellisesti päteviä päätöksiä toisen henkilön puolesta
Valtakirja on sitova sekä suullisena että kirjallisena. Suositusten mukaan valtuutus kannattaa kuitenkin tehdä kirjallisena, jotta sen olemassaolo on helpompi todistaa valtuutusta koskevan oikeustoimen toiselle osapuolelle.
Suomi.fi-palvelussa toimii valtakunnallinen sähköinen valtakirja. Suomi.fi-valtuutus-niminen valtakirja mahdollistaa toisen henkilön, yrityksen tai yhdistyksen puolesta asioinnin niissä palveluissa, jotka kyseistä valtuutusta hyödyntävät. Valtuutuksella voi esimerkiksi hakea toisen henkilön reseptilääkkeet apteekista tai asioida monissa eri julkisissa virastoissa.
Valtuuttajalla on lain (oikeustoimilaki 228/1929) mukaan oikeus peruuttaa voimassa oleva valtuutus koska tahansa. Valtuutuksen irtisanomiselle ei tarvita erityistä syytä eli valtuuttaja voi peruuttaa sen ilman perusteluja. Valtakirjavaltuutus peruutetaan ottamalla valtakirja valtuutetulta pois tai hävittämällä se. Mikäli valtuutus on annettu määräajaksi, sitä ei tarvitse peruuttaa erikseen, vaan sen voi antaa vanheta.
Valtakirjoja on kahdenlaisia
Valtakirjoja on kahdenlaisia
Valtakirjoja on olemassa kahdenlaisia: yksilöity ja avoin valtakirja. Lisäksi valtakirja voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi.
Toistaiseksi voimassa olevan avoimen valtakirjan voimassaolo sen sijaan jatkuu siihen saakka, kunnes valtuuttaja peruuttaa valtuutuksen.
Yksilöidyssä valtakirjassa valtuuttaja valtuuttaa valitsemansa henkilön hoitamaan ennalta määriteltyjä tehtäviä puolestaan. Valtakirjan selkeyden kannalta on tärkeää yksilöidä riittävällä tarkkuudella se oikeustoimi, jonka valtuutettu voi valtuutensa turvin tehdä. Valtakirjaan on mahdollista lisätä myös tiettyjä ehtoja. Esimerkiksi jos kyse kaupantekovaltakirjasta, voi valtuuttaja asettaa tietyn minimihinnan myynnin kohteena olevalle tuotteelle.
Avoimella valtakirjalla eli avoimella asianajovaltakirjalla annetaan valtuutetulle oikeus tehdä vapaasti oikeustoimia valtuuttajan puolesta. Lain mukaan valtuutettua ei tarvitse edes yksilöidä, vaan jo pelkkä valtakirjan hallussapito antaa oikeuden tehdä oikeustoimia valtuuttajan puolesta.
Avoimeen valtakirjaan on hyvä lisätä seuraavat tiedot: Valtuuttajan nimi ja yhteystiedot, valtuutetun nimi ja yhteystiedot, henkilötunnukset, allekirjoitus ja päiväys.
Myös yksilöityyn valtakirjaan on hyvä kirjata sekä valtuuttajan että valtuutetun yhteystiedot ja henkilötunnukset.
Valtakirja kuolinpesän asioiden hoitamista varten
Valtakirja kuolinpesän asioiden hoitamista varten
Kuolinpesän hoitaminen on useimmiten kuolinpesän osakkaiden vastuulla. Halutessaan kuolinpesän osakkaat voivat valtuuttaa yksittäisen osakkaan tai muun henkilön hoitamaan kuolinpesän asioita.
Valtuuttamista varten tulee luoda valtakirja, joka voi tarpeista riippuen olla joko avoin tai yksilöity. Valtuutetun toimenkuvan lisäksi osakkaat voivat sopia myös muista sopimuksen yksityiskohdista, kuten valtuutuksen kestosta, valtuutetulla maksettavasta palkkiosta sekä kulukorvauksesta.
Kuolinpesän osakkaat voivat halutessaan valtuuttaa useita henkilöitä hoitamaan kuolinpesän yhteishallintoa. Tällöin kukin valtuutetuista hoitaa hänelle asetettuja tehtäviä.
Kuolinpesän osakas voi tarvita valtakirjaa esimerkiksi: käteisen nostamiseen vainajan tililtä, pankkitietojen hakemiseen vainajan elinajalta tai tallelokeron tyhjentämiseen.
Finanssivalvonnan mukaan seuraavat oikeustoimet ovat kuitenkin sallittuja myös ilman valtakirjaa: vainajan saldotodistuksen ja pankkiasioiden tietojen hakeminen kuolinpäivältä, sekä kuolemantapaukseen liittyvien ja kuolinpesälle osoitettujen laskujen maksaminen vainajan pankkitililtä.
Lain mukaan valtakirja ei tarvitse todistajia. Monet yritykset saattavat tosin siitä huolimatta käyttää todistajia valtakirjassa luotettavuuden lisäämiseksi.
Oletko nähnyt Aatoksen mediassa?
