Mi­ten val­ta­kir­ja teh­dään?

Val­ta­kir­ja on yksi tapa val­tuut­taa toinen hen­ki­lö hoi­ta­maan asioi­ta val­tuut­ta­jan, eli sinun, puo­les­ta. Tarve val­ta­kir­jal­le tulee sil­loin, kun olet itse es­ty­nyt hoi­ta­maan asioi­ta­si, esi­mer­kik­si te­ke­mään so­pi­muk­sen tai nou­ta­maan pa­ke­tin pos­tis­ta.

Val­tuu­tet­tu voi olla luon­nol­li­nen hen­ki­lö tai ju­ri­di­nen hen­ki­lö eli yh­tei­sö tai säätiö.

Tie­tyis­tä val­ta­kir­jois­ta sää­de­tään eri­tyis­la­eis­sa. Esi­mer­kik­si ta­pauk­ses­sa, jossa val­tuut­ta­ja ei voi hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan takia hoitaa omia asioi­taan sää­de­tään edun­val­von­ta­val­tuu­tus­lais­sa (648/2007), ja asia­mie­hen oi­keu­des­ta edus­taa osak­kee­no­mis­ta­jaa yh­tiö­ko­kouk­ses­sa sää­de­tään osa­keyh­tiö­lais­sa (624/2006).

Miksi tar­vit­sen val­ta­kir­jan?

Muu­ta­mal­la esi­mer­kil­lä voimme huo­ma­ta, kuinka ylei­nen val­ta­kir­jan tarve on.

Val­ta­kir­jaa voi tar­vi­ta esi­mer­kik­si kuo­lin­pe­sän asioi­den hoi­dos­sa ja pe­run­kir­joi­tus­ta hoi­det­taes­sa. Li­säk­si val­ta­kir­ja auttaa ti­lan­tees­sa, jossa pos­tiin tul­leen pa­ke­tin noutaa joku muu kuin lä­he­tyk­sen vas­taa­not­ta­ja.

Saatat tar­vi­ta val­tuu­tus­ta mää­rä­ajak­si hel­pot­ta­maan asioin­tia esi­mer­kik­si pos­tis­sa ja pan­kis­sa, jos itse asut tietyn ajan toi­sel­la paik­ka­kun­nal­la, esi­mer­kik­si työn takia.

Myös työn­te­ki­jä saat­taa tar­vi­ta val­ta­kir­jaa työ­nan­ta­jal­ta, mikäli työn­te­ki­jän teh­tä­vät sitä vaa­ti­vat. Usein työn­te­ki­jät kui­ten­kin edus­ta­vat työ­nan­ta­jaa niin­sa­no­tul­la ase­ma­val­tuu­tuk­sel­la, joka pe­rus­tuu työ­suh­tee­seen. Esi­mer­kik­si tar­joi­li­ja ra­vin­to­las­sa ei tar­vit­se eril­lis­tä työ­teh­tä­vi­ään kos­ke­vaa val­ta­kir­jaa asiak­kail­le esi­tet­tä­väk­si.

Val­ta­kir­ja on, samaan tapaan kuin esi­mer­kik­si tes­ta­ment­ti tai avio­eh­to, osa ih­mi­sen ta­val­lis­ta arkea ja pe­rus­asiat asia­kir­jois­ta on hyvä hal­li­ta.

Kuo­lin­pe­sän pank­ki­asioi­den hoito val­ta­kir­jal­la

Fi­nans­si­val­von­nan mukaan kuo­lin­pe­sän osakas on oi­keu­tet­tu ilman val­ta­kir­jaa:

• saa­maan sal­do­to­dis­tuk­sen ja tie­to­ja vain­ajan pank­ki­asiois­ta kuo­lin­päi­väl­tä
• mak­sa­maan kuo­lin­pe­säl­le osoi­tet­tu­ja kuo­lin­ta­pauk­seen liit­ty­viä las­ku­ja vain­ajan ti­lil­tä

Osakas tar­vit­see val­ta­kir­jan muun muassa:

• nos­taak­seen kä­teis­tä vain­ajan ti­lil­tä
• saa­dak­seen tie­to­ja vain­ajan pank­ki­asiois­ta tämän eli­na­jal­ta
• tyh­jen­tääk­seen tal­le­lo­ke­ron

💡 Vinkki: Luot il­mai­sek­si val­ta­kir­jat kuo­lin­pe­sän asioi­den hoi­toon, kun teet pe­run­kir­joi­tuk­sen Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa. Li­säk­si pal­ve­lu laskee au­to­maat­ti­ses­ti pe­rin­nön osuu­den ja pe­rin­tö­ve­ron määrän.

Mitä tar­koit­taa yk­si­löi­ty val­ta­kir­ja?

Yk­si­löi­dys­sä val­ta­kir­jas­sa val­tuut­ta­ja val­tuut­taa tietyn hen­ki­lön hoi­ta­maan mää­rät­ty­jä oi­keus­toi­mia puo­les­taan.

Esi­mer­kik­si voit val­tuut­taa toisen hen­ki­lön os­ta­maan auton, jonka malli, merkki ja hinta on mää­ri­tel­ty val­ta­kir­jas­sa. Yk­si­löi­ty val­ta­kir­ja voi siis olla yhtä oi­keus­toin­ta kos­ke­va ker­ta­val­ta­kir­ja.

Myös kuo­lin­pe­sän asioi­den hoi­ta­mis­ta varten laa­dit­tu val­ta­kir­ja on yk­si­löi­ty val­ta­kir­ja.

Yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan vas­ta­koh­ta on avoin val­ta­kir­ja. Avoin val­ta­kir­ja ei vält­tä­mät­tä si­säl­lä muuta kuin val­tuu­tuk­sen.

Val­tuu­tuk­ses­sa an­net­tu toi­mi­val­ta ei aina ole sama kuin kel­poi­suus. Kel­poi­suus käy ilmi val­ta­kir­jas­ta ja on tar­koi­tet­tu kol­man­nen os­a­puo­len tie­toon.

Toi­mi­val­ta ra­joit­taa val­tuu­te­tun toimia val­ta­kir­jan puit­teis­sa. Toi­mi­val­ta voi esi­mer­kik­si olla, että val­tuu­tet­tu saa ostaa auton enin­tään tiet­tyyn hin­taan. Mikäli tämä tieto an­net­tai­siin so­pi­muk­sen vas­ta­puo­lel­le tie­dok­si, voi tämä hei­ken­tää val­tuu­te­tun neu­vot­te­lu­va­raa.

Val­ta­kir­jan muo­to­vaa­ti­muk­set

Val­ta­kir­jal­la ei ole muo­to­vaa­ti­muk­sia. Lain mukaan kaikki val­ta­kir­jat tulisi hy­väk­syä.

Myös esi­mer­kik­si suul­li­nen so­pi­mus val­tuu­tuk­ses­ta on sitova. To­dis­ta­mi­sen han­ka­luu­den vuoksi kan­nat­taa val­tuu­tus antaa kir­jal­li­se­na ja sel­keä­nä.

Val­ta­kir­jaan on kui­ten­kin hyvä mer­ki­tä:

• val­tuut­ta­jan nimi sekä yh­teys­tie­dot (sinä)
• val­tuu­te­tun nimi (hen­ki­lö, jolle annat val­tuu­det)

Val­tuut­ta­ja ja val­tuu­tet­tu on hyvä yk­si­löi­dä täy­del­li­sel­lä hen­ki­lö­tun­nuk­sel­la. Sekä val­tuut­ta­ja, että val­tuu­tet­tu al­le­kir­joit­ta­vat val­ta­kir­jan. Li­säk­si val­ta­kir­ja on hyvä päi­vä­tä.

Val­tuu­tuk­sen voi­mas­sao­lo on myös hyvä kir­ja­ta val­ta­kir­jaan, jotta hen­ki­lö tai taho, jonka tie­toon val­ta­kir­ja tulee saa tiedon edus­tusoi­keu­den voi­mas­sao­los­ta. Val­tuu­tus voi olla voi­mas­sa esi­mer­kik­si vuoden. Tämän jäl­keen täytyy se päi­vit­tää tai uu­dis­taa.

Val­ta­kir­ja eri vi­ras­tois­sa

Jotkut tahot tar­joa­vat val­mii­ta lo­mak­kei­ta, jotka käyvät täy­tet­ty­nä val­ta­kir­jas­ta.

Pankit

Käy­tän­nös­sä moni pankki ei esi­mer­kik­si aina hy­väk­sy pa­pe­ris­ta val­ta­kir­jaa va­ro­jen nos­toon toisen ti­lil­tä. Val­tuu­tus tulee pankin käy­tän­nön mukaan tehdä vah­val­la säh­köi­sel­lä tun­nis­tau­tu­mi­sel­la verk­ko­pan­kis­sa.

Pan­keil­la on myös kuo­lin­pe­sän asioi­den hoitoa varten omat val­ta­kir­ja­poh­jat.

Posti

Pos­til­la on myös oma val­ta­kir­ja­lo­ma­ke, jolla voi val­tuut­taa jonkun ha­ke­maan lä­he­tyk­siä lä­he­tys­koh­tai­ses­ti, mää­rä­ajak­si tai tois­tai­sek­si.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja

Tietyt val­ta­kir­jat täytyy re­kis­te­röi­dä, jotta ne ovat pä­te­viä. Edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja on täl­lai­nen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus tulee re­kis­te­röi­dä sil­loin kun edun­val­von­nan tarve alkaa. Re­kis­te­ri­vi­ran­omai­nen on digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to.

Katso ohjeet edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan te­ke­mi­seen, jotta se on var­mas­ti ju­ri­di­ses­ti pätevä.

Pro­ku­ra

Pro­ku­ra, eli ni­men­kir­joi­tusoi­keus yh­tei­sön puo­les­ta, on myös hyvä re­kis­te­röi­dä. Pa­tent­ti ja re­kis­te­ri­hal­li­tus re­kis­te­röi pro­ku­rat.

Täl­löin ni­men­kir­joi­tusoi­keu­tet­tu voi­daan tar­kis­taa kaup­pa­re­kis­te­riot­tees­ta ja edus­tusoi­keus tulee yri­tyk­sen ul­ko­puo­lis­ten ta­ho­jen tie­toon. Pro­ku­ra on ta­val­li­nen käy­tän­tö yri­tys­ten val­tuut­taes­sa heidän edus­ta­ji­aan.

Val­ta­kir­ja ei tar­vit­se to­dis­ta­jia

Esi­mer­kik­si yri­tyk­set saat­ta­vat käyt­tää to­dis­ta­jia val­ta­kir­jas­sa, sillä se antaa vai­ku­tel­man luo­tet­ta­vuu­des­ta. To­dis­ta­jat eivät kui­ten­kaan ole pa­kol­li­sia.

Voiko val­ta­kir­jan tehdä itse?

Val­ta­kir­jan voi tehdä itse. Täl­löin­kin vaa­ti­muk­se­na on, että val­ta­kir­jan te­ki­jän tulee olla oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen, eli kyetä ym­mär­tä­mään val­ta­kir­jan si­säl­tö ja vai­ku­tuk­set.

Katso vinkit val­ta­kir­jan te­ke­mi­seen ja hyö­dyn­nä il­mai­nen val­ta­kir­jan pohja.

Val­ta­kir­jan voi tehdä pe­rin­tei­seen tapaan myös pa­pe­ril­le käsin.

Val­ta­kir­jan val­tuu­tuk­sen pe­ruu­tus

Voi­mas­sao­le­van val­ta­kir­jan val­tuu­tus tulee ir­ti­sa­noa lain sää­tä­mäl­lä ta­val­la. Tär­kein­tä on, että tieto pe­ruu­tuk­ses­ta tulee oi­keus­toin­ten vas­ta­puol­ten, eli val­tuut­ta­jaan nähden kol­man­sien os­a­puo­lien, tie­toon.

Oi­keus­toi­mi­lain mukaan (228/1929) val­tuu­tus joka pe­rus­tuu asia­kir­jaan, eli esi­mer­kik­si val­ta­kir­jaan. Val­tuu­tus pe­ruu­te­taan niin, että val­tuut­ta­ja ottaa val­tuu­tus­asia­kir­jan ta­kai­sin tai hä­vit­tää sen.

Jos val­tuu­tus pe­rus­tuu vain val­tuu­te­tul­le te­ke­mää­si tie­don­an­toon, on se pe­ruu­tet­tu kun annat val­tuu­te­tul­le tiedon voi­mas­sao­lon päät­ty­mi­ses­tä.

Jos val­tuu­tus on an­net­tu mää­rä­ajak­si, ei sitä tar­vit­se erik­seen pe­ruut­taa vaan sen voi antaa van­he­ta.

Mikäli joku esiin­ty val­tuu­tet­tu­na eikä val­tuu­tus to­del­li­suu­des­sa poh­jau­du val­ta­kir­jaan tai val­tuut­ta­jan tie­dok­si an­ta­maan tah­toon, syntyy val­tuu­tet­tu­na esiin­ty­neel­le va­hin­gon­kor­vaus­vas­tuu kol­mat­ta os­a­puol­ta kohti, koska oi­keus­toi­mi ei sido an­net­tua val­tuut­ta­jaa.

Säh­köi­nen val­ta­kir­ja hel­pot­taa lä­hei­sen puo­les­ta asioin­tia

Vuonna 2019 otet­tiin käyt­töön val­ta­kun­nal­li­nen säh­köi­nen val­ta­kir­ja. Voit tehdä val­tuu­tuk­sen Suomi.fi-pal­ve­lus­sa. Pal­ve­lun nimi on Suomi.fi-val­tuu­tus.

Säh­köi­nen val­ta­kir­ja toimii niin, että voit antaa täysi-ikäi­sel­le hen­ki­löl­le asioi­da puo­les­ta­si. Säh­köi­nen val­ta­kir­ja tal­len­ne­taan val­tuu­tus­re­kis­te­riin. Säh­köi­sen val­ta­kir­jan voi­mas­sao­lo vaih­te­lee yh­des­tä vuo­ro­kau­des­ta jopa 25 vuo­teen.

Li­säk­si esi­mer­kik­si va­kuu­tus­yh­tiöil­lä ja pan­keil­la voi olla käy­tös­sä omia säh­köi­siä val­ta­kir­jo­ja.