Mi­ten val­ta­kir­ja teh­dään?

Val­ta­kirja on yksi tapa val­tuut­taa toinen hen­kilö hoi­ta­maan asioita val­tuut­ta­jan, eli sinun, puo­lesta. Tarve val­ta­kir­jalle tulee sil­loin, kun olet itse es­ty­nyt hoi­ta­maan asioi­tasi, esi­mer­kiksi te­ke­mään so­pi­muk­sen tai nou­ta­maan pa­ke­tin pos­tista.

Val­tuu­tettu voi olla luon­nol­li­nen hen­kilö tai ju­ri­di­nen hen­kilö eli yh­teisö tai säätiö.

Tie­tyistä val­ta­kir­joista sää­de­tään eri­tyis­la­eissa. Esi­mer­kiksi ta­pauk­sessa, jossa val­tuut­taja ei voi hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan takia hoitaa omia asioi­taan sää­de­tään edun­val­von­ta­val­tuu­tus­laissa (648/2007), ja asia­mie­hen oi­keu­desta edus­taa osak­kee­no­mis­ta­jaa yh­tiö­ko­kouk­sessa sää­de­tään osa­keyh­tiö­laissa (624/2006).

Miksi tar­vit­sen val­ta­kir­jan?

Muu­ta­malla esi­mer­killä voimme huo­mata, kuinka ylei­nen val­ta­kir­jan tarve on.

Val­ta­kir­jaa voi tar­vita esi­mer­kiksi kuo­lin­pe­sän asioi­den hoi­dossa ja pe­run­kir­joi­tusta hoi­det­taessa. Li­säksi val­ta­kirja auttaa ti­lan­teessa, jossa pos­tiin tul­leen pa­ke­tin noutaa joku muu kuin lä­he­tyk­sen vas­taa­not­taja.

Saatat tar­vita val­tuu­tusta mää­rä­ajaksi hel­pot­ta­maan asioin­tia esi­mer­kiksi pos­tissa ja pan­kissa, jos itse asut tietyn ajan toi­sella paik­ka­kun­nalla, esi­mer­kiksi työn takia.

Myös työn­te­kijä saat­taa tar­vita val­ta­kir­jaa työ­nan­ta­jalta, mikäli työn­te­ki­jän teh­tä­vät sitä vaa­ti­vat. Usein työn­te­ki­jät kui­ten­kin edus­ta­vat työ­nan­ta­jaa niin­sa­no­tulla ase­ma­val­tuu­tuk­sella, joka pe­rus­tuu työ­suh­tee­seen. Esi­mer­kiksi tar­joi­lija ra­vin­to­lassa ei tar­vitse eril­listä työ­teh­tä­vi­ään kos­ke­vaa val­ta­kir­jaa asiak­kaille esi­tet­tä­väksi.

Val­ta­kirja on, samaan tapaan kuin esi­mer­kiksi tes­ta­mentti tai avio­ehto, osa ih­mi­sen ta­val­lista arkea ja pe­rus­asiat asia­kir­joista on hyvä hal­lita.

Kuo­lin­pe­sän pank­ki­asioi­den hoito val­ta­kir­jalla

Fi­nans­si­val­von­nan mukaan kuo­lin­pe­sän osakas on oi­keu­tettu ilman val­ta­kir­jaa:

• saa­maan sal­do­to­dis­tuk­sen ja tie­toja vai­na­jan pank­ki­asioista kuo­lin­päi­vältä
• mak­sa­maan kuo­lin­pe­sälle osoi­tet­tuja kuo­lin­ta­pauk­seen liit­ty­viä las­kuja vai­na­jan ti­liltä

Osakas tar­vit­see val­ta­kir­jan muun muassa:

• nos­taak­seen kä­teistä vai­na­jan ti­liltä
• saa­dak­seen tie­toja vai­na­jan pank­ki­asioista tämän eli­na­jalta
• tyh­jen­tääk­seen tal­le­lo­ke­ron

💡 Vinkki: Luot il­mai­seksi val­ta­kir­jat kuo­lin­pe­sän asioi­den hoi­toon, kun teet pe­run­kir­joi­tuk­sen Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa. Li­säksi pal­velu laskee au­to­maat­ti­sesti pe­rin­nön osuu­den ja pe­rin­tö­ve­ron määrän.

Mitä tar­koit­taa yk­si­löity val­ta­kirja?

Yk­si­löi­dyssä val­ta­kir­jassa val­tuut­taja val­tuut­taa tietyn hen­ki­lön hoi­ta­maan mää­rät­tyjä oi­keus­toi­mia puo­les­taan.

Esi­mer­kiksi voit val­tuut­taa toisen hen­ki­lön os­ta­maan auton, jonka malli, merkki ja hinta on mää­ri­telty val­ta­kir­jassa. Yk­si­löity val­ta­kirja voi siis olla yhtä oi­keus­tointa kos­keva ker­ta­val­ta­kirja.

Myös kuo­lin­pe­sän asioi­den hoi­ta­mista varten laa­dittu val­ta­kirja on yk­si­löity val­ta­kirja.

Yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan vas­ta­kohta on avoin val­ta­kirja. Avoin val­ta­kirja ei vält­tä­mättä si­sällä muuta kuin val­tuu­tuk­sen.

Val­tuu­tuk­sessa an­nettu toi­mi­valta ei aina ole sama kuin kel­poi­suus. Kel­poi­suus käy ilmi val­ta­kir­jasta ja on tar­koi­tettu kol­man­nen os­a­puo­len tie­toon.

Toi­mi­valta ra­joit­taa val­tuu­te­tun toimia val­ta­kir­jan puit­teissa. Toi­mi­valta voi esi­mer­kiksi olla, että val­tuu­tettu saa ostaa auton enin­tään tiet­tyyn hin­taan. Mikäli tämä tieto an­net­tai­siin so­pi­muk­sen vas­ta­puo­lelle tie­doksi, voi tämä hei­ken­tää val­tuu­te­tun neu­vot­te­lu­va­raa.

Val­ta­kir­jan muo­to­vaa­ti­muk­set

Val­ta­kir­jalla ei ole muo­to­vaa­ti­muk­sia. Lain mukaan kaikki val­ta­kir­jat tulisi hy­väk­syä.

Myös esi­mer­kiksi suul­li­nen so­pi­mus val­tuu­tuk­sesta on sitova. To­dis­ta­mi­sen han­ka­luu­den vuoksi kan­nat­taa val­tuu­tus antaa kir­jal­li­sena ja sel­keänä.

Val­ta­kir­jaan on kui­ten­kin hyvä mer­kitä:

• val­tuut­ta­jan nimi sekä yh­teys­tie­dot (sinä)
• val­tuu­te­tun nimi (hen­kilö, jolle annat val­tuu­det)

Val­tuut­taja ja val­tuu­tettu on hyvä yk­si­löidä täy­del­li­sellä hen­ki­lö­tun­nuk­sella. Sekä val­tuut­taja, että val­tuu­tettu al­le­kir­joit­ta­vat val­ta­kir­jan. Li­säksi val­ta­kirja on hyvä päi­vätä.

Val­tuu­tuk­sen voi­mas­saolo on myös hyvä kir­jata val­ta­kir­jaan, jotta hen­kilö tai taho, jonka tie­toon val­ta­kirja tulee saa tiedon edus­tusoi­keu­den voi­mas­sao­losta. Val­tuu­tus voi olla voi­massa esi­mer­kiksi vuoden. Tämän jäl­keen täytyy se päi­vit­tää tai uu­dis­taa.

Val­ta­kirja eri vi­ras­toissa

Jotkut tahot tar­joa­vat val­miita lo­mak­keita, jotka käyvät täy­tet­tynä val­ta­kir­jasta.

Pankit

Käy­tän­nössä moni pankki ei esi­mer­kiksi aina hy­väksy pa­pe­rista val­ta­kir­jaa va­ro­jen nos­toon toisen ti­liltä. Val­tuu­tus tulee pankin käy­tän­nön mukaan tehdä vah­valla säh­köi­sellä tun­nis­tau­tu­mi­sella verk­ko­pan­kissa.

Pan­keilla on myös kuo­lin­pe­sän asioi­den hoitoa varten omat val­ta­kir­ja­poh­jat.

Posti

Pos­tilla on myös oma val­ta­kir­ja­lo­make, jolla voi val­tuut­taa jonkun ha­ke­maan lä­he­tyk­siä lä­he­tys­koh­tai­sesti, mää­rä­ajaksi tai tois­tai­seksi.

Edun­val­von­ta­val­ta­kirja

Tietyt val­ta­kir­jat täytyy re­kis­te­röidä, jotta ne ovat pä­te­viä. Edun­val­von­ta­val­ta­kirja on täl­lai­nen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus tulee re­kis­te­röidä sil­loin kun edun­val­von­nan tarve alkaa. Re­kis­te­ri­vi­ran­omai­nen on digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto.

Katso ohjeet edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan te­ke­mi­seen, jotta se on var­masti ju­ri­di­sesti pätevä.

Pro­kura

Pro­kura, eli ni­men­kir­joi­tusoi­keus yh­tei­sön puo­lesta, on myös hyvä re­kis­te­röidä. Pa­tentti ja re­kis­te­ri­hal­li­tus re­kis­te­röi pro­ku­rat.

Täl­löin ni­men­kir­joi­tusoi­keu­tettu voi­daan tar­kis­taa kaup­pa­re­kis­te­riot­teesta ja edus­tusoi­keus tulee yri­tyk­sen ul­ko­puo­lis­ten ta­ho­jen tie­toon. Pro­kura on ta­val­li­nen käy­täntö yri­tys­ten val­tuut­taessa heidän edus­ta­ji­aan.

Val­ta­kirja ei tar­vitse to­dis­ta­jia

Esi­mer­kiksi yri­tyk­set saat­ta­vat käyt­tää to­dis­ta­jia val­ta­kir­jassa, sillä se antaa vai­ku­tel­man luo­tet­ta­vuu­desta. To­dis­ta­jat eivät kui­ten­kaan ole pa­kol­li­sia.

Voiko val­ta­kir­jan tehdä itse?

Val­ta­kir­jan voi tehdä itse. Täl­löin­kin vaa­ti­muk­sena on, että val­ta­kir­jan te­ki­jän tulee olla oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen, eli kyetä ym­mär­tä­mään val­ta­kir­jan si­sältö ja vai­ku­tuk­set.

Katso vinkit val­ta­kir­jan te­ke­mi­seen ja hyö­dynnä il­mai­nen val­ta­kir­jan pohja.

Val­ta­kir­jan voi tehdä pe­rin­tei­seen tapaan myös pa­pe­rille käsin.

Val­ta­kir­jan val­tuu­tuk­sen pe­ruu­tus

Voi­mas­sao­le­van val­ta­kir­jan val­tuu­tus tulee ir­ti­sa­noa lain sää­tä­mällä ta­valla. Tär­keintä on, että tieto pe­ruu­tuk­sesta tulee oi­keus­toin­ten vas­ta­puol­ten, eli val­tuut­ta­jaan nähden kol­man­sien os­a­puo­lien, tie­toon.

Oi­keus­toi­mi­lain mukaan (228/1929) val­tuu­tus joka pe­rus­tuu asia­kir­jaan, eli esi­mer­kiksi val­ta­kir­jaan. Val­tuu­tus pe­ruu­te­taan niin, että val­tuut­taja ottaa val­tuu­tus­asia­kir­jan ta­kai­sin tai hä­vit­tää sen.

Jos val­tuu­tus pe­rus­tuu vain val­tuu­te­tulle te­ke­määsi tie­don­an­toon, on se pe­ruu­tettu kun annat val­tuu­te­tulle tiedon voi­mas­sao­lon päät­ty­mi­sestä.

Jos val­tuu­tus on an­nettu mää­rä­ajaksi, ei sitä tar­vitse erik­seen pe­ruut­taa vaan sen voi antaa van­heta.

Mikäli joku esiinty val­tuu­tet­tuna eikä val­tuu­tus to­del­li­suu­dessa poh­jaudu val­ta­kir­jaan tai val­tuut­ta­jan tie­doksi an­ta­maan tah­toon, syntyy val­tuu­tet­tuna esiin­ty­neelle va­hin­gon­kor­vaus­vas­tuu kol­matta os­a­puolta kohti, koska oi­keus­toimi ei sido an­net­tua val­tuut­ta­jaa.

Säh­köi­nen val­ta­kirja hel­pot­taa lä­hei­sen puo­lesta asioin­tia

Vuonna 2019 otet­tiin käyt­töön val­ta­kun­nal­li­nen säh­köi­nen val­ta­kirja. Voit tehdä val­tuu­tuk­sen Suomi.fi-pal­ve­lussa. Pal­ve­lun nimi on Suomi.fi-val­tuu­tus.

Säh­köi­nen val­ta­kirja toimii niin, että voit antaa täysi-ikäi­selle hen­ki­lölle asioida puo­les­tasi. Säh­köi­nen val­ta­kirja tal­len­ne­taan val­tuu­tus­re­kis­te­riin. Säh­köi­sen val­ta­kir­jan voi­mas­saolo vaih­te­lee yh­destä vuo­ro­kau­desta jopa 25 vuo­teen.

Li­säksi esi­mer­kiksi va­kuu­tus­yh­tiöillä ja pan­keilla voi olla käy­tössä omia säh­köi­siä val­ta­kir­joja.