El­vy­tys­kiel­to

Ihminen seisoo laiturilla ja katsoo horisonttia
Marjut Päkki
Marjut
28.2.2024 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
El­vy­tys­kiel­to eli DNAR-päätös teh­dään usein sil­loin, kun taus­tal­la on vaikea pe­rus­sai­raus, eikä po­ti­las enää hyödy el­vy­tyk­ses­tä. Pe­rus­tie­dot el­vy­tys­kiel­los­ta on tär­ke­ää tietää var­sin­kin sil­loin, jos tarve el­vy­tys­kiel­lol­le saat­taa olla ole­mas­sa.

Hen­ki­lön el­vy­tys­kiel­to eli DNAR-päätös (Do Not At­tempt Re­susci­ta­tion) tar­koit­taa kiel­toa suo­rit­taa hä­nel­le pai­ne­lu-pu­hal­lusel­vy­tyk­ses­tä tai muuta lää­ke­tie­teel­lis­tä hoitoa, joka voi pa­laut­taa hänet eloon. Po­ti­laal­la on oikeus mää­rä­tä omasta hoi­dos­taan ja näin ollen myös el­vy­tyk­seen liit­ty­vis­tä asiois­ta.

El­vy­tys­kiel­to­jen käyttö on tullut tie­toi­suu­den kas­va­mi­sen myötä yhä ylei­sem­mäk­si, sillä monet ha­lua­vat el­vy­tys­kiel­lon ki­pu­jen ja epä­mu­ka­vuu­den lo­pet­ta­mi­sek­si. Käy­tän­nös­sä suurin osa el­vy­tys­kiel­lois­ta teh­dään vai­kean sai­rau­den loppu- tai saat­to­hoi­to­vai­hees­sa.

DNAR-päätös on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta tehdä myös ennen sai­rau­den lop­pu­vai­het­ta tai saat­to­hoi­to­vai­het­ta. Täl­löin pää­tök­sen teon yh­tey­des­sä on tär­ke­ää ottaa kantaa myös siihen, minkä ta­soi­sis­ta ak­tii­vi­sis­ta hoi­dois­ta po­ti­las vielä hyötyy.

Kerro el­vy­tys­kiel­los­ta hoi­to­tah­dos­sa

El­vy­tys­kiel­lon voi tehdä itse kir­jaa­mal­la sen esi­mer­kik­si hoi­to­tah­toon­sa. El­vy­tys­kiel­to onkin usein kes­kei­nen osa hoi­to­tah­toa.

Hoi­to­tah­to on tapa il­mais­ta hen­ki­lön tahto tu­le­vas­ta hoi­dos­taan ti­lan­teis­sa, joissa hän ei esi­mer­kik­si ta­jut­to­muu­den tai toi­min­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mi­sen vuoksi voi osal­lis­tua hoi­to­rat­kai­sui­hin. Hoi­to­tah­toa so­vel­le­taan ja se on voi­mas­sa vain näissä ti­lan­teis­sa. Ter­vey­den­huol­lon am­mat­ti­lais­ten on aina nou­da­tet­ta­va hoi­to­tah­don si­säl­töä.

Hoi­to­tah­to laa­di­taan­kin siis en­na­koi­ta­vas­ti, jotta po­ti­las voisi vai­kut­taa omaan hoi­toon­sa myös sil­loin, kun hän ei enää pysty il­mai­se­maan hoitoa kos­ke­vaa tah­to­aan. Hoi­to­tah­dol­la on kes­kei­nen mer­ki­tys po­ti­las­lain mu­kai­sen po­ti­laan it­se­mää­rää­mi­soi­keu­den to­teu­tu­mi­ses­sa ja siihen kir­ja­tun el­vy­tys­kiel­lon nou­dat­ta­mi­nen kun­nioit­taa­kin myös po­ti­laan oman tahdon huo­mioon ot­ta­mis­ta.

💡 Hoi­to­tah­to si­säl­tää mm. pää­tök­siä liit­tyen hoidon aloit­ta­mi­ses­ta, laa­dus­ta ja lo­pet­ta­mi­ses­ta.

Tieto el­vy­tys­kiel­los­ta Oma­Kan­taan

Jotta tieto el­vy­tys­kiel­los­ta ta­voit­taa hoi­to­hen­ki­lö­kun­nan, hoi­to­tah­to kan­nat­taa ladata Oma­kan­ta-pal­ve­luun. Pal­ve­lus­sa hoi­to­tah­toa voi päi­vit­tää tar­vit­taes­sa. Kielto on myös mah­dol­lis­ta perua jäl­keen­päin.

El­vy­tys­kiel­los­ta mää­rää­mi­sek­si hoi­to­tah­dos­sa ei ole ase­tet­tu eril­li­siä si­säl­tö­vaa­ti­muk­sia. Hoi­to­tah­to on mah­dol­lis­ta tehdä va­paa­muo­toi­ses­ti kir­jal­li­ses­ti, jol­loin se voi­daan po­ti­laan mukana liik­ku­mi­sen li­säk­si liit­tää sai­raus­ker­to­muk­seen.

Kir­jal­li­ses­sa hoi­to­tah­dos­sa on hyvä olla al­le­kir­joi­tus, päi­väys sekä kaksi es­tee­tön­tä to­dis­ta­jaa, vaikka to­dis­ta­jat eivät ole vält­tä­mät­tö­miä hoi­to­tah­don voi­mas­sao­lol­le.

El­vy­tys voi­daan mai­ni­ta hoi­to­tah­dos­sa ni­men­omai­ses­ti erik­seen sel­lai­se­na lää­ke­tie­teel­li­ses­ti pe­rus­tel­tu­na toi­men­pi­tee­nä, josta po­ti­las haluaa hoi­to­tah­dos­saan kiel­täy­tyä.

💡 El­vy­tys­kiel­lon te­ke­mi­nen ei ra­joi­ta muiden mah­dol­lis­ten lää­ke­tie­teel­lis­ten pe­rus­tel­tu­jen toi­men­pi­tei­den suo­rit­ta­mis­ta edel­leen, jos po­ti­las on koh­dis­ta­nut hoi­to­tah­ton­sa vain el­vy­tys­kiel­toon.

Ko­kei­le hoi­to­tah­don te­ke­mis­tä il­mai­sek­si

El­vy­tys­kiel­lon voi laatia it­se­mää­rää­mi­soi­keu­teen kel­poi­nen hen­ki­lö

El­vy­tys­kiel­lon voi laatia sel­lai­nen hen­ki­lö, joka on kel­poi­nen käyt­tä­mään it­se­mää­rää­mi­soi­keut­taan. El­vy­tys­kiel­to kan­nat­taa mai­ni­ta hoi­to­tah­dos­sa.

Hoi­to­tah­don laa­ti­mis­ta kos­ke­van kel­poi­suu­den ar­vioin­tiin vai­kut­ta­vat hen­ki­lön kyky ym­mär­tää oma ter­vey­den­ti­lan­sa sekä hah­mot­taa mah­dol­li­sen hoi­dos­ta kiel­täy­ty­mi­sen tai siihen suos­tu­mi­sen seu­rauk­set.

Hen­ki­lö, joka ei ole ky­ke­ne­vä käyt­tä­mään it­se­mää­rää­mi­soi­keut­taan, ei voi laatia pä­te­vää hoi­to­tah­toa.

💡 It­se­mää­rää­mi­soi­keut­ta ei ole si­dot­tu oi­keus­toi­mi­kel­poi­suu­teen tai täysi-ikäi­syy­teen, joten alai­käi­nen­kin voi kyetä päät­tä­mään hoi­dos­taan ja laa­ti­maan hoi­to­tah­don.

Lää­kä­rin tekemä el­vy­tys­kiel­to­pää­tös

Myös hoi­ta­va lää­kä­ri voi tehdä hen­ki­löl­le DNAR-pää­tök­sen. Pää­tök­sen tueksi tar­vi­taan täl­löin lää­ke­tie­teel­li­siä pe­rus­tei­ta.

Hoi­ta­van lää­kä­rin lää­ke­tie­teel­li­sin pe­rus­tein tekemä päätös pe­rus­tuu po­ti­laan ti­lan­teen yk­si­löl­li­seen ar­vioin­tiin. Po­ti­las­ta tai jois­sa­kin ta­pauk­sis­sa tämän omai­sia tulee in­for­moi­da lää­ke­tie­teel­li­sin pe­rus­tein teh­dys­tä el­vy­tys­kiel­los­ta. Heitä tulee myös kuulla asias­sa. Li­säk­si po­ti­laan tai omais­ten mah­dol­li­nen kanta tulee kir­ja­ta myös sai­raus­ker­to­muk­seen. DNAR-pää­tök­sen pe­rus­teet ovat kui­ten­kin tästä huo­li­mat­ta lää­ke­tie­teel­li­siä, ei­vät­kä voi pe­rus­tua po­ti­laan tai omais­ten mie­li­pi­tee­seen.

Hoi­ta­van lää­kä­rin päätös el­vy­tys­kiel­los­ta voi liit­tyä vain sen het­ki­seen sai­rau­teen sekä siitä ai­heu­tu­vaan po­ti­laan huo­noon en­nus­tee­seen. Jos ti­lan­ne huo­nos­ta en­nus­tees­ta huo­li­mat­ta pa­ra­nee, on lää­kä­rin tekemä DNAR-päätös myös mah­dol­lis­ta perua.

Lasten koh­dal­la teh­tä­vä DNAR-pää­tök­sen laa­ti­mi­nen poik­ke­aa ai­kui­sil­le teh­tä­väs­tä DNAR-pää­tök­ses­tä.

El­vy­tys­kiel­to he­rät­tää tun­tei­ta

El­vy­tys­kiel­to he­rät­tää usein vah­vo­ja tun­tei­ta niin po­ti­laas­sa kuin omai­sis­sa­kin. Tästä joh­tuen var­si­nai­sen el­vy­tys­kiel­lon sijaan voi­daan­kin suosia sel­lais­ta hoi­to­suun­ni­tel­maa, missä ote­taan kantaa siihen, mistä hoi­dos­ta po­ti­las hyötyy. El­vy­tys sy­dä­men­py­säh­dyk­sen ta­pah­tues­sa on vain yksi hoi­to­muo­to, jonka hyö­tyyn voi­daan täl­löin ottaa kantaa.

DNAR-päätös ei kui­ten­kaan tar­koi­te­ta po­ti­laan hoidon lo­pet­ta­mis­ta, vaikka se teh­dään­kin usein sai­rau­den lop­pu­vai­hees­sa tai saat­to­hoi­to­vai­hees­sa. Se onkin kat­sot­ta­vis­sa eri­lai­sis­ta hoidon ra­jauk­sis­ta lie­vim­mäk­si. El­vy­tys­kiel­to­pää­tök­sen tar­koi­tuk­se­na onkin ni­me­no­maan vä­hen­tää po­ti­laan ko­ke­maa turhaa kär­si­mys­tä.

Tee hoi­to­tah­to Aa­tok­sen avus­tuk­sel­la

Aa­tok­sen kautta voit tehdä lää­ke­tie­teel­lis­tä hoi­toa­si kos­ke­van hoi­to­tah­don, johon voit kir­ja­ta myös toi­vee­si esi­mer­kik­si el­vy­tys­kiel­los­ta.

Hoi­to­tah­don laa­ti­mi­nen Aa­tok­sen kautta on vai­va­ton ja nopea päätös huo­leh­tia oman it­se­mää­rää­mi­soi­keu­den to­teu­tu­mi­ses­ta.

Aa­tok­ses­sa tehdyn hoi­to­tah­don voi ladata Oma­Kan­ta-pal­ve­luun, jotta se olisi hel­pos­ti hoi­to­hen­ki­lö­kun­nan saa­ta­vil­la. Hoi­to­tah­toa kos­ke­van asia­kir­jan voi myös tu­los­taa ja lait­taa esi­mer­kik­si lom­pak­koon.

Hoi­to­tah­to maksaa 69 euroa Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa.