El­vy­tys­kielto

Hen­ki­lön el­vy­tys­kielto eli DNAR-päätös (Do Not At­tempt Re­susci­ta­tion) tar­koit­taa kiel­toa suo­rit­taa hä­nelle pai­nelu-pu­hal­lusel­vy­tyk­sestä tai muuta lää­ke­tie­teel­listä hoitoa, joka voi pa­laut­taa hänet eloon. Po­ti­laalla on oikeus mää­rätä omasta hoi­dos­taan ja näin ollen myös el­vy­tyk­seen liit­ty­vistä asioista.

El­vy­tys­kiel­to­jen käyttö on tullut tie­toi­suu­den kas­va­mi­sen myötä yhä ylei­sem­mäksi, sillä monet ha­lua­vat el­vy­tys­kiel­lon ki­pu­jen ja epä­mu­ka­vuu­den lo­pet­ta­mi­seksi. Käy­tän­nössä suurin osa el­vy­tys­kiel­loista teh­dään vai­kean sai­rau­den loppu- tai saat­to­hoi­to­vai­heessa.

DNAR-päätös on kui­ten­kin mah­dol­lista tehdä myös ennen sai­rau­den lop­pu­vai­hetta tai saat­to­hoi­to­vai­hetta. Täl­löin pää­tök­sen teon yh­tey­dessä on tär­keää ottaa kantaa myös siihen, minkä ta­soi­sista ak­tii­vi­sista hoi­doista po­ti­las vielä hyötyy.

Kerro el­vy­tys­kiel­losta hoi­to­tah­dossa

El­vy­tys­kiel­lon voi tehdä itse kir­jaa­malla sen esi­mer­kiksi hoi­to­tah­toonsa. El­vy­tys­kielto onkin usein kes­kei­nen osa hoi­to­tah­toa.

Hoi­to­tahto on tapa il­maista hen­ki­lön tahto tu­le­vasta hoi­dos­taan ti­lan­teissa, joissa hän ei esi­mer­kiksi ta­jut­to­muu­den tai toi­min­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mi­sen vuoksi voi osal­lis­tua hoi­to­rat­kai­sui­hin. Hoi­to­tah­toa so­vel­le­taan ja se on voi­massa vain näissä ti­lan­teissa. Ter­vey­den­huol­lon am­mat­ti­lais­ten on aina nou­da­tet­tava hoi­to­tah­don si­säl­töä.

Hoi­to­tahto laa­di­taan­kin siis en­na­koi­ta­vasti, jotta po­ti­las voisi vai­kut­taa omaan hoi­toonsa myös sil­loin, kun hän ei enää pysty il­mai­se­maan hoitoa kos­ke­vaa tah­to­aan. Hoi­to­tah­dolla on kes­kei­nen mer­ki­tys po­ti­las­lain mu­kai­sen po­ti­laan it­se­mää­rää­mi­soi­keu­den to­teu­tu­mi­sessa ja siihen kir­ja­tun el­vy­tys­kiel­lon nou­dat­ta­mi­nen kun­nioit­taa­kin myös po­ti­laan oman tahdon huo­mioon ot­ta­mista.

💡 Hoi­to­tahto si­säl­tää mm. pää­tök­siä liit­tyen hoidon aloit­ta­mi­sesta, laa­dusta ja lo­pet­ta­mi­sesta.

Tieto el­vy­tys­kiel­losta Oma­Kan­taan

Jotta tieto el­vy­tys­kiel­losta ta­voit­taa hoi­to­hen­ki­lö­kun­nan, hoi­to­tahto kan­nat­taa ladata Oma­kanta-pal­ve­luun. Pal­ve­lussa hoi­to­tah­toa voi päi­vit­tää tar­vit­taessa. Kielto on myös mah­dol­lista perua jäl­keen­päin.

El­vy­tys­kiel­losta mää­rää­mi­seksi hoi­to­tah­dossa ei ole ase­tettu eril­li­siä si­säl­tö­vaa­ti­muk­sia. Hoi­to­tahto on mah­dol­lista tehdä va­paa­muo­toi­sesti kir­jal­li­sesti, jol­loin se voi­daan po­ti­laan mukana liik­ku­mi­sen li­säksi liit­tää sai­raus­ker­to­muk­seen.

Kir­jal­li­sessa hoi­to­tah­dossa on hyvä olla al­le­kir­joi­tus, päi­väys sekä kaksi es­tee­töntä to­dis­ta­jaa, vaikka to­dis­ta­jat eivät ole vält­tä­mät­tö­miä hoi­to­tah­don voi­mas­sao­lolle.

El­vy­tys voi­daan mai­nita hoi­to­tah­dossa ni­men­omai­sesti erik­seen sel­lai­sena lää­ke­tie­teel­li­sesti pe­rus­tel­tuna toi­men­pi­teenä, josta po­ti­las haluaa hoi­to­tah­dos­saan kiel­täy­tyä.

💡 El­vy­tys­kiel­lon te­ke­mi­nen ei ra­joita muiden mah­dol­lis­ten lää­ke­tie­teel­lis­ten pe­rus­tel­tu­jen toi­men­pi­tei­den suo­rit­ta­mista edel­leen, jos po­ti­las on koh­dis­ta­nut hoi­to­tah­tonsa vain el­vy­tys­kiel­toon.

Ko­keile hoi­to­tah­don te­ke­mistä il­mai­seksi

El­vy­tys­kiel­lon voi laatia it­se­mää­rää­mi­soi­keu­teen kel­poi­nen hen­kilö

El­vy­tys­kiel­lon voi laatia sel­lai­nen hen­kilö, joka on kel­poi­nen käyt­tä­mään it­se­mää­rää­mi­soi­keut­taan. El­vy­tys­kielto kan­nat­taa mai­nita hoi­to­tah­dossa.

Hoi­to­tah­don laa­ti­mista kos­ke­van kel­poi­suu­den ar­vioin­tiin vai­kut­ta­vat hen­ki­lön kyky ym­mär­tää oma ter­vey­den­ti­lansa sekä hah­mot­taa mah­dol­li­sen hoi­dosta kiel­täy­ty­mi­sen tai siihen suos­tu­mi­sen seu­rauk­set.

Hen­kilö, joka ei ole ky­ke­nevä käyt­tä­mään it­se­mää­rää­mi­soi­keut­taan, ei voi laatia pä­te­vää hoi­to­tah­toa.

💡 It­se­mää­rää­mi­soi­keutta ei ole si­dottu oi­keus­toi­mi­kel­poi­suu­teen tai täysi-ikäi­syy­teen, joten alai­käi­nen­kin voi kyetä päät­tä­mään hoi­dos­taan ja laa­ti­maan hoi­to­tah­don.

Lää­kä­rin tekemä el­vy­tys­kiel­to­pää­tös

Myös hoi­tava lää­käri voi tehdä hen­ki­lölle DNAR-pää­tök­sen. Pää­tök­sen tueksi tar­vi­taan täl­löin lää­ke­tie­teel­li­siä pe­rus­teita.

Hoi­ta­van lää­kä­rin lää­ke­tie­teel­li­sin pe­rus­tein tekemä päätös pe­rus­tuu po­ti­laan ti­lan­teen yk­si­löl­li­seen ar­vioin­tiin. Po­ti­lasta tai jois­sa­kin ta­pauk­sissa tämän omai­sia tulee in­for­moida lää­ke­tie­teel­li­sin pe­rus­tein teh­dystä el­vy­tys­kiel­losta. Heitä tulee myös kuulla asiassa. Li­säksi po­ti­laan tai omais­ten mah­dol­li­nen kanta tulee kir­jata myös sai­raus­ker­to­muk­seen. DNAR-pää­tök­sen pe­rus­teet ovat kui­ten­kin tästä huo­li­matta lää­ke­tie­teel­li­siä, ei­vätkä voi pe­rus­tua po­ti­laan tai omais­ten mie­li­pi­tee­seen.

Hoi­ta­van lää­kä­rin päätös el­vy­tys­kiel­losta voi liit­tyä vain sen het­ki­seen sai­rau­teen sekä siitä ai­heu­tu­vaan po­ti­laan huo­noon en­nus­tee­seen. Jos ti­lanne huo­nosta en­nus­teesta huo­li­matta pa­ra­nee, on lää­kä­rin tekemä DNAR-päätös myös mah­dol­lista perua.

Lasten koh­dalla teh­tävä DNAR-pää­tök­sen laa­ti­mi­nen poik­keaa ai­kui­sille teh­tä­västä DNAR-pää­tök­sestä.

El­vy­tys­kielto he­rät­tää tun­teita

El­vy­tys­kielto he­rät­tää usein vah­voja tun­teita niin po­ti­laassa kuin omai­sis­sa­kin. Tästä joh­tuen var­si­nai­sen el­vy­tys­kiel­lon sijaan voi­daan­kin suosia sel­laista hoi­to­suun­ni­tel­maa, missä ote­taan kantaa siihen, mistä hoi­dosta po­ti­las hyötyy. El­vy­tys sy­dä­men­py­säh­dyk­sen ta­pah­tuessa on vain yksi hoi­to­muoto, jonka hyö­tyyn voi­daan täl­löin ottaa kantaa.

DNAR-päätös ei kui­ten­kaan tar­koi­teta po­ti­laan hoidon lo­pet­ta­mista, vaikka se teh­dään­kin usein sai­rau­den lop­pu­vai­heessa tai saat­to­hoi­to­vai­heessa. Se onkin kat­sot­ta­vissa eri­lai­sista hoidon ra­jauk­sista lie­vim­mäksi. El­vy­tys­kiel­to­pää­tök­sen tar­koi­tuk­sena onkin ni­me­no­maan vä­hen­tää po­ti­laan ko­ke­maa turhaa kär­si­mystä.

Tee hoi­to­tahto Aa­tok­sen avus­tuk­sella

Aa­tok­sen kautta voit tehdä lää­ke­tie­teel­listä hoi­toasi kos­ke­van hoi­to­tah­don, johon voit kir­jata myös toi­veesi esi­mer­kiksi el­vy­tys­kiel­losta.

Hoi­to­tah­don laa­ti­mi­nen Aa­tok­sen kautta on vai­va­ton ja nopea päätös huo­leh­tia oman it­se­mää­rää­mi­soi­keu­den to­teu­tu­mi­sesta.

Aa­tok­sessa tehdyn hoi­to­tah­don voi ladata Oma­Kanta-pal­ve­luun, jotta se olisi hel­posti hoi­to­hen­ki­lö­kun­nan saa­ta­villa. Hoi­to­tah­toa kos­ke­van asia­kir­jan voi myös tu­los­taa ja lait­taa esi­mer­kiksi lom­pak­koon.

Hoi­to­tahto kuuluu osana Aatos Huo­le­ton -ti­lausta, joka maksaa 69 euroa/vuosi. Saat pääsyn hoi­to­tah­don li­säksi kaik­kiin la­kia­sia­kir­joi­hin sekä ra­jat­to­masti hen­ki­lö­koh­taista la­kia­pua aina sil­loin, kun sitä tar­vit­set. Ti­lauk­sen voi pe­ruut­taa mil­loin vain.