Sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus ly­hyes­ti

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sia käy­te­tään­kin esi­mer­kik­si lii­ke­maa­il­mas­sa suo­jaa­maan liike- ja am­mat­ti­sa­lai­suuk­sia la­ki­mää­räis­tä kat­ta­vam­man suojan turvin.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa ker­rom­me, mikä sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus on, mitä se si­säl­tää, ja mitä sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen rik­ko­mi­ses­ta voi seu­ra­ta.

Mikä on sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus?

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen tar­koi­tuk­se­na on si­tout­taa so­pi­mus­os­a­puo­li pi­tä­mään luot­ta­muk­sel­li­set tiedot sa­las­sa sekä ole­maan pal­jas­ta­mat­ta sitä muille, kuten esi­mer­kik­si yri­tyk­sen kil­pai­li­joil­le.

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­seen tulee si­säl­lyt­tää en­sin­nä­kin so­pi­mus­os­a­puo­let eli ne os­a­puo­let, joita sa­las­sa­pi­to koskee. Li­säk­si siinä tulee mää­ri­tel­lä se, mitä sa­las­sa­pi­det­tä­väl­lä tie­dol­la tar­koi­te­taan eli mitä sa­las­sa­pi­don alaan kuuluu.

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­ses­sa on myös tar­peen mää­ri­tel­lä tietoa vas­taa­not­ta­van os­a­puo­len mah­dol­li­set vel­voit­teet sekä se, kuinka pit­kään sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus mah­dol­li­ses­ti jatkuu työ­suh­teen päät­ty­mi­sen jäl­keen. Li­säk­si siinä voi­daan mää­rä­tä siitä, mitä sa­las­sa­pi­to­vel­voit­teen rik­ko­mi­ses­ta seuraa.

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus voi olla yk­si­puo­li­nen tai mo­lem­min­puo­li­nen

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus on mah­dol­lis­ta laatia yk­si­puo­li­se­na tai mo­lem­min­puo­li­se­na. Yk­si­puo­li­ses­sa so­pi­muk­ses­sa sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus koskee tietoa vas­taa­not­ta­vaa tahoa (esi­mer­kik­si työn­te­ki­jä tai yh­teis­työy­ri­tys), sillä sil­loin vain toinen so­pi­mus­os­a­puo­lis­ta luo­vut­taa sa­las­sa pi­det­tä­vää tietoa.

Yk­si­puo­li­sel­la sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sel­la py­ri­tään var­mis­ta­maan se, ettei tietoa vas­taa­not­ta­va taho voisi käyt­tää ky­seis­tä luot­ta­muk­sel­lis­ta tietoa hy­väk­seen oi­keu­det­to­mas­ti niin, että tästä ai­heu­tui­si tietoa luo­vut­ta­val­le ta­hol­le on­gel­mia. Täl­lai­nen ti­lan­ne voisi olla kä­sil­lä esi­mer­kik­si sil­loin, kun kau­pal­li­sen yri­tyk­sen työn­te­ki­jä luo­vut­tai­si sa­las­sa pi­det­tä­vää, yri­tyk­sel­le tär­ke­ää tietoa kil­pai­li­jal­le ja saisi siitä myös it­sel­leen hyötyä.

Mo­lem­min­puo­li­nen sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus koskee ni­men­sä mu­kai­ses­ti mo­lem­pia so­pi­mus­os­a­puo­lia. Jos sa­las­sa pi­det­tä­vä tieto liik­kuu mo­lem­piin suun­tiin so­pi­mus­os­a­puol­ten vä­lil­lä, on sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus tärkeä laatia mo­lem­min­puo­li­se­na.

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen kesto

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen laa­ti­mi­sen yh­tey­des­sä on mah­dol­lis­ta sopia sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­den kes­tos­ta.

Esi­mer­kik­si sil­loin, kun sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus liit­tyy työ­suh­tee­seen, voi­daan sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­den sopia kes­tä­vän työ­suh­teen ajan tai jat­ku­van myös jonkin aikaa työ­suh­teen päät­ty­mi­sen jäl­keen.

Jois­sa­kin ta­pauk­sis­sa voi olla mah­dol­lis­ta sopia myös päät­ty­mät­tö­mäs­tä sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­des­ta. Usein on tar­peel­lis­ta sopia sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­den jat­ku­van ai­na­kin jonkin aikaa var­si­nai­sen pää­so­pi­muk­sen, kuten työ­so­pi­muk­sen tai lii­ke­so­pi­muk­sen pää­tyt­tyä, jotta sa­las­sa pi­det­tä­vät asiat py­sy­vät tur­vat­tui­na.

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen rik­ko­mi­nen

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen rik­ko­mi­nen­kin voi va­li­tet­ta­vas­ti joskus tulla ky­see­seen. Täl­löin tyy­pil­li­sim­min sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­den alai­sia tie­to­ja on pal­jas­tet­tu jol­le­kin ul­ko­puo­li­sel­le ta­hol­le, jol­loin tieto on saat­ta­nut päätyä myös kil­pai­li­jan tie­toon.

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus­ta on mah­dol­lis­ta rikkoa ta­hal­li­ses­ti tai tuot­ta­muk­sel­li­ses­ti. Tuot­ta­muk­sel­li­suu­del­la tar­koi­te­taan ti­lan­net­ta, jossa sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen rik­ko­mi­nen on ta­pah­tu­nut huo­li­mat­to­muu­des­ta joh­tuen. Täl­lai­se­na voi­daan pitää esi­mer­kik­si ti­lan­net­ta, jossa tär­ke­ää tietoa on säi­ly­tet­ty huo­li­mat­to­mas­ti, jol­loin tieto on pää­ty­nyt vää­riin käsiin.

Koska sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen rik­ko­mi­ses­ta syn­ty­neen va­hin­gon määrää on vaikea osoit­taa, on so­pi­muk­ses­sa suo­si­tel­ta­vaa käyt­tää so­pi­mus­sak­koa.

So­pi­mus­sa­kol­la py­ri­tään var­mis­ta­maan se, että so­pi­mus­os­a­puo­let nou­dat­ta­vat sa­las­sa­pi­to­vel­voit­tei­ta. So­pi­mus­sa­kot voivat olla mää­räl­tään hy­vin­kin kor­kei­ta ja niillä py­ri­tään ni­me­no­maan en­nal­taeh­käi­se­mään so­pi­mus­rik­ko­muk­set.

So­pi­mus­sak­ko voi tulla mak­set­ta­vak­si rik­ko­mis­ti­lan­teis­sa myös sil­loin, kun sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­den rik­ko­mi­ses­ta ei voida osoit­taa syn­ty­neen va­hin­koa. Täl­löin ai­noas­taan tieto ta­pah­tu­nees­ta rik­ko­mi­ses­ta riit­tää.

💡 Huo­mioit­han, että sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen rik­ko­mi­nen voi muo­dos­taa pe­rus­teen myös pää­so­pi­muk­sen päät­tä­mi­sel­le. Tällä tar­koi­te­taan siis sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen pe­rus­teen syn­nyt­tä­vän so­pi­muk­sen kuten esi­mer­kik­si työ­so­pi­muk­sen päät­tä­mis­tä.

Oikeus va­hin­gon­kor­vauk­seen

Sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­den rik­ko­mi­nen voi mah­dol­li­ses­ti johtaa myös va­hin­gon­kor­vaus­vel­vol­li­suu­teen.

En­sin­nä­kin sil­loin, kun sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus­ta ei ole laa­dit­tu, voi va­hin­koa kär­si­nyt taho olla oi­keu­tet­tu va­hin­gon­kor­vauk­seen va­hin­gon­kor­vaus­lain no­jal­la. Va­hin­gon toteen näyt­tä­mi­nen voi kui­ten­kin muo­dos­tua haas­teel­li­sek­si.

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen etuna on täl­löin kään­net­ty to­dis­tus­taak­ka sekä siihen pe­rus­tu­va so­pi­mus­vas­tuu, jonka pe­rus­teel­la sen, joka on syyl­lis­ty­nyt so­pi­mus­rik­ko­muk­seen, tulee osoit­taa toi­mi­neen­sa huo­lel­li­ses­ti, jotta voisi va­pau­tua kor­vaus­vas­tuus­ta.

Vas­ta­puo­len ei siis näin ollen tar­vit­se osoit­taa toisen os­a­puo­len toi­min­taa huo­li­mat­to­mak­si, vaan so­pi­mus­ta rik­ko­neen tulee osoit­taa toi­mi­neen­sa huo­lel­li­ses­ti.

Va­hin­gon­kor­vaus­vel­vol­li­suu­teen so­vel­le­taan nor­maa­le­ja velan van­hen­tu­mi­sai­ko­ja**,** jotka ovat 3 vuotta ja 10 vuotta.

Huo­lel­li­suut­ta on kui­ten­kin vai­ke­aa näyt­tää toteen, samoin kuin so­pi­muk­sen rik­ko­mi­ses­ta syn­ty­nyt­tä va­hin­koa. Va­hin­got saat­ta­vat esi­mer­kik­si ilmetä vasta pitkän ajan päästä tai ne voivat olla vä­lil­li­siä, jol­loin ne eivät juu­ri­kaan ole ra­has­sa mi­tat­ta­via va­hin­ko­ja.

So­pi­mus­sa­kos­ta so­pi­mi­sel­la väl­ty­tään va­hin­gon­kor­vaus­vel­vol­li­suu­den mu­ka­naan tuo­mis­ta han­ka­luuk­sis­ta esi­mer­kik­si näytön suh­teen.

Työn­te­ki­jän sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus

Työn­te­ki­jäl­lä on la­ki­sää­tei­nen työ­suh­tees­taan joh­tu­va sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus työ­nan­ta­jan luot­ta­muk­sel­lis­ten tie­to­jen osalta. La­ki­mää­räi­sen suojan li­säk­si on kui­ten­kin myös mah­dol­lis­ta tehdä sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus työn­te­ki­jää vel­voit­ta­maan, jotta eri­lai­set yri­tys­sa­lai­suu­det ja muut luot­ta­muk­sel­li­set tiedot saa­tai­siin suo­jat­tua te­hok­kaas­ti.

Oikein tehty sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus ta­kaa­kin la­ki­mää­räis­tä suojaa vah­vem­paa turvaa yri­tyk­sil­le. Sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus­ten te­ke­mi­nen työn­te­ki­jöil­le on li­säk­si hy­vin­kin yleis­tä.

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus voi­daan tehdä jo työ­suh­teen alussa tai vasta myö­hem­min työ­suh­teen aikana. Jos sa­las­sa­pi­to­so­pi­mus sol­mi­taan työ­suh­tees­sa, vel­voit­taa se työn­te­ki­jää yk­si­puo­li­ses­ti.

So­pi­mus kan­nat­taa laatia kat­ta­maan mah­dol­li­sim­man laa­jas­ti yri­tyk­sen luot­ta­muk­sel­li­set tiedot. Sen tulee toi­saal­ta olla myös riit­tä­vän yleis­luon­toi­nen, jotta se so­peu­tuu yri­tyk­sen muu­tok­siin.

Sa­las­sa­pi­to­so­pi­muk­sen laa­ti­mi­nen on tär­ke­ää aina sil­loin, kun kä­si­tel­tä­vä tieto on luot­ta­muk­sel­lis­ta ja ai­na­kin toi­sel­le os­a­puo­lel­le ar­ka­luon­tois­ta sekä tär­ke­ää.

Joko la­kia­sia­si ovat kun­nos­sa? Kar­toi­ta tar­pee­si ja rää­tä­löi omat la­kia­sia­kir­ja­si heti val­miik­si – ne­tis­sä.