Avioehto ei ole vain rikkaiden pariskuntien tulevaisuuden turva, selviää suomalaisen lakipalvelu Aatoksen tilastoista. Moni haluaa myös turvata lesken aseman mahdollisen kuoleman varalta.
Verkossa toimivan lakipalvelu Aatoksen tilastot paljastavat ensimmäistä kertaa toteutuneeseen dataan perustuen, millaisia avioehtoja suomalaiset tekevät. Tiedot perustuvat yli 1 500:aan verkkopalvelussa vuosien 2020-2022 aikana tehtyihin avioehtoihin.
Tilastojen mukaan avioparit haluavat avioehdon olevan yleisimmin voimassa vain avioeron varalta (51 %). Toiseksi yleisimmin avioehto on voimassa avioeron sekä kuoleman varalta (48 %) – silloin puolisoiden omaisuus on suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle kaikissa tilanteissa.
Avioehdon eron varalta tekevät parit haluavat kuitenkin usein turvata eloonjääneen puolison aseman, jos avioliitto päättyy kuolemaan. Heistä noin 60 % tekeekin romanttisen avioehdon, jossa pariskunta pitää oman omaisuutensa avioerossa, mutta kuoleman sattuessa lesken asema turvataan.
– Avioehtoon voi lisätä niin sanotun lesken lisäturvan. Tällöin vainajalla ei ole oikeutta lesken omaisuuteen, mutta leskellä on avio-oikeus ensiksi kuolleen omaisuuteen. Leski saa puolet vainajan omaisuudesta verovapaana tasinkona, vaikka leski olisi varakkaampi, Aatoksen toimitusjohtaja Aku Pöllänen kertoo.
Avioehdon hyöty on siis suurempi kuin testamentin, sillä leski saa suuremman osan vainajan omaisuudesta ja hyötyy verovapaudesta. Avioehto tulee myös kuolemassa ensin voimaan: osituksen perusteella määräytyy, kuinka paljon perintöä tulee ylipäätään jaettavaksi. Näin avioehdolla on mahdollisuus myös pienentää rintaperillisille kuuluvaa lakiosaa.
Kiinteistöt ja asunto-osakkeet yleisimmin avio-oikeuden ulkopuolelle
Yli puolella (52 %) pariskunnista on suuret varallisuuserot. Suuriksi varallisuuseroiksi katsotaan tilanne, jossa tulot sekä omistukset ovat paljon suuremmat kuin toisen osapuolen. Kuitenkin noin 40 % aviopuolisoista kertoo varallisuuden olevan samansuuruisia.
– Yleisesti on ajateltu, että avioehdon tekevät useimmin henkilöt, joilla on huomattavat varallisuuserot. Lukujen valossa avioehtoja tekevien henkilöiden varallisuuserot eivät ole niin dramaattiset kuin on aiemmin ajateltu, Pöllänen sanoo.
Peräti 93 % aviopareista haluaa, että avioehto koskee ennen avioliittoa ja sen aikana hankittua omaisuutta. Noin 12 % avioehdon tekevistä pareista haluaa kuitenkin eritellä tarkemmin omaisuutta, joka suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle – sen sijaan, että avioehto koskisi kaikkea omaisuutta.
Suosituimpia yksittäisiä avioehdolla suljettavia omaisuuksia ovat kiinteistöt ja asunto-osakkeet (29 %), ajoneuvot (18 %) ja arvopaperit (16 %). Lisäksi peräti viidesosa (20 %) eriteltävistä omaisuuksista valitaan itse.
– Monilla voi olla sijoitusasuntoja, jotka halutaan sulkea avioehdolla pois. Lisäksi perityn omaisuuden, kuten kesämökin tai veneen, halutaan usein pysyvän omassa suvussa. Toki testamentilla voi myös vaikuttaa siihen, että perintö pysyy perillisten puolisoiden avio-oikeuden ulkopuolella, Pöllänen kertoo.
Aatoksen palvelulla lakiasiat voi hoitaa heti netissä, ilman ajanvarausta lakimiehelle.
Vuonna 2020 perustettu kotimainen Aatos toimii tällä hetkellä Suomessa ja Ruotsissa. Yrityksen automatisoituihin verkkopalveluihin kuuluvat mm. avioehto, edunvalvontavaltuutus, testamentti ja perunkirjoitus.
Lisätietoja
Aku Pöllänen
Founder & CEO
aku@aatos.app
Tatu Mäenpää
Founder & lawyer
tatu@aatos.app
Mariia Kukkakorpi
Communications manager
mariia@aatos.app