Mitä avio-oi­keus tar­koit­taa?

Avio-oikeus tar­koit­taa sitä, että puo­li­soilla on oikeus avio­lii­tossa tois­tensa omai­suu­teen. Eli käy­tän­nössä, mikä on sinun on myös minun. Ennen avio­liit­toa pa­ris­kun­nan kan­nat­taa miet­tiä, mitä nai­mi­siin me­ne­mi­nen tar­koit­taa oman ta­lou­den kan­nalta.

Jos avio­liitto päät­tyy toisen puo­li­son kuo­le­maan, eloon­jää­nyt puo­liso saa puolet heidän yhteen las­ke­tusta omai­suu­desta ja vai­na­jan pe­rin­nön­saa­jat saavat toisen puolen. Avio­erossa enem­män omis­tava maksaa vä­hem­män omis­ta­valle ta­sin­koa, mikä tasaa puo­li­soi­den ta­lou­del­lista epä­tasa-arvoa.

On kui­ten­kin mah­dol­lista ra­joit­taa puo­li­soi­den avio-oi­keutta. Sitä voi­daan tehdä avio­eh­dolla, tes­ta­men­tilla tai lah­ja­kir­jalla.

Avio-oi­keu­teen kuuluu kaikki, mitä puo­li­sot omis­ta­vat

Jos avio-oi­keutta ei ole ra­joi­tettu esi­mer­kiksi avio­eh­dolla, puo­li­soi­den kaikki eril­li­nen ja yh­tei­nen omai­suus kuuluu avio-oi­keu­teen.

Esi­mer­kiksi hen­ki­lö­koh­tai­nen sääs­tö­ti­lisi tai pörs­si­si­joi­tuk­sesi ovat mo­lem­mat avio-oi­keu­teen kuu­lu­vaa omai­suutta.

Ti­lan­teesta riip­puen kui­ten­kin hen­ki­lö­koh­tai­set ja luo­vut­ta­mat­to­mat oi­keu­det, kuten te­ki­jä­noi­keu­det tai so­si­aa­li­tur­vae­tuu­det, voivat joko kuulua avio-oi­keu­teen tai olla avio-oi­keu­desta va­paita.

Lue lisää: Ennen avio­liit­toa han­kittu omai­suus avio­erossa

Avio-oi­keu­den ra­joit­ta­mi­nen on­nis­tuu ju­ri­di­silla asia­kir­joilla

Avio-oi­keutta voi­daan ra­joit­taa lah­ja­kir­jalla, tes­ta­men­tilla tai avio­eh­to­so­pi­muk­sella.

Lah­ja­kirja ra­joit­taa omis­ta­mista

Lah­ja­kirja on asia­kirja, jonka mukaan lah­ja­nan­ta­jalla on vel­vol­li­suus antaa lahja lah­jan­saa­jalle ilman kor­vausta. Lah­ja­nan­taja saa päät­tää, jos lah­jan­saa­jan puo­li­solla on avio-oikeus lah­jaan.

Esi­merkki 1: Puo­liso saa van­hem­mil­taan ke­sä­mö­kin lah­jaksi

Jos hen­kilö A saa van­hem­mil­taan ke­sä­mö­kin lah­jaksi, voivat hänen van­hem­pansa mää­rätä lah­ja­kir­jassa, että hen­ki­lön A puo­li­solla B:llä ei ole avio-oi­keutta ke­sä­mök­kiin, tätä pitää kun­nioit­taa.

Puo­li­solla B ei siis ole avio-oi­keutta ke­sä­mök­kiin. Kun avio­liitto loppuu, ke­sä­mök­kiä ei las­keta mukaan osi­tuk­seen. Jos A sitten myy ke­sä­mö­kin, raha, jonka A saa ta­losta, ei myös­kään kuuluu avio-oi­keu­teen.

Tes­ta­men­tin avulla jae­taan pe­rintö

Laa­ti­malla tes­ta­men­tin hen­kilö voi päät­tää, miten hänen omai­suut­taan jae­taan, kun hen­kilö kuolee.

Tes­ta­men­tin tekijä voi myös päät­tää, että tes­ta­men­tin saajan puo­li­solla ei ole avio-oi­keutta tes­ta­men­tin mää­rää­mään omai­suu­teen.

Avio-oi­keu­den ra­joit­ta­mi­nen tes­ta­men­tilla toimii sa­malla ta­valla kuin lah­ja­kir­jalla.

Esi­merkki 2: Puo­li­solle tes­ta­men­ta­taan ke­sä­mökki

Jos hen­kilö A lah­ja­kir­jae­si­mer­killä olisi saanut ke­sä­mö­kin tes­ta­men­tilla eikä lah­ja­kir­jalla, ja tes­ta­men­tin tekijä olisi mää­rän­nyt, että A:n puo­li­solla B:llä ei ole avio-oi­keutta ke­sä­mök­kiin, ke­sä­mökki ei olisi kuu­lu­nut avio-oi­keu­den pii­riin.

Avio­eh­to­so­pi­muk­sessa pää­te­tään avio-oikeus toisen omai­suu­teen

Avio­eh­to­so­pi­muk­sella puo­li­sot voivat päät­tää, että heillä ei ole avio-oi­keutta toisen omai­suu­teen.

Avio­eh­to­so­pi­muk­sessa voi­daan mää­rätä, että kaikki puo­li­soi­den omai­suus on pois­sul­jettu avio-oi­keu­desta, tai että osa omai­suu­desta ei kuulu avio-oi­keu­den pii­riin.

Avio­eh­to­so­pi­mus voi myös koskea vain toista puo­li­soa.

Puo­li­sot voivat myös päät­tää, että avio­eh­to­so­pi­mus tulee voi­maan vain, jos avio­liitto loppuu avio­erolla, tai jos avio­liitto loppuu koska toinen heistä kuolee.

He voivat myös päät­tää, että avio­eh­to­so­pi­muk­sessa on eri mää­räyk­set, riip­puen siitä millä ta­valla avio­liitto loppuu.

Esi­merkki 3: Puo­li­soilla on avio­eh­to­so­pi­mus

Jos puo­li­soilla on avio­eh­to­so­pi­mus, jossa mää­rä­tään, että kum­mal­la­kaan ei ole avio-oi­keutta toisen omai­suu­teen, he pi­tä­vät omai­suu­tensa it­sel­lään, kun avio­liitto loppuu.

Ta­sin­kopri­vi­legi puo­li­son kuol­lessa

Vaikka mo­lem­milla puo­li­soilla olisi avio-oikeus toisen omai­suu­teen, jois­sa­kin ta­pauk­sissa puo­li­soi­den omai­suutta ei las­keta yhteen, kun toinen heistä kuolee.

• Jos les­kellä on vä­hem­män avio-oi­keu­den alaista omai­suutta kuin kuo­lin­pe­sän avio-oi­keu­den alaista omai­suutta, les­kellä on oikeus saada ta­sin­koa kuo­lin­pe­sästä.
• Jos toi­saalta lesken avio-oi­keu­den alai­nen omai­suus on isompi kuin kuo­lin­pe­sällä, les­kellä on ta­sin­kopri­vi­legi. Ta­sin­kopri­vi­legi tar­koit­taa sitä, että lesken ei tar­vitse antaa omai­suut­taan en­siksi kuol­leen puo­li­son pe­ril­li­sille.

Esi­merkki 4: Puo­li­son ei tar­vitse antaa omai­suut­taan kuol­leen puo­li­son pe­ril­li­sille

• Puo­li­solla A on 100 000 euron ar­voi­nen avio-oi­keu­den alai­nen omai­suus
• Puo­li­solla B on 50 000 euron ar­voi­nen avio-oi­keu­den alai­nen omi­nai­suus.

Puo­liso A kuolee ensin

Puo­liso A:n kuo­lin­pesä on vel­vol­li­nen an­ta­maan 25 000 euron ar­voista omai­suutta puo­li­solle B, jos puo­liso A kuolee ennen puo­liso B:tä.

Yh­teen­las­kettu avio-oi­keu­del­li­nen omai­suus on ar­vol­taan 150 000 euroa, joka jae­taan tasan eli 75 000 euroa. Tästä joh­tuen enem­män omis­tava tasaa omis­tuk­sia ja maksaa 25 000 euroa vä­hem­män omis­ta­valle.

Puo­liso B kuolee ensin

Jos toi­saalta puo­liso B kuolee ennen puo­liso A:ta, puo­li­solla A on ta­sin­kopri­vi­legi eikä hän ole vel­vol­li­nen luo­vut­ta­maan mitään hänen omai­suu­des­taan puo­li­son B pe­ril­li­selle.

Mil­loin avio-oikeus on koh­tuu­tonta?

Joskus avio-oikeus voi johtaa koh­tuut­to­maan lop­pu­tu­lok­seen avio­lii­ton päät­tyessä. Toinen puo­liso voi esi­mer­kiksi saada pe­rus­tee­tonta ta­lou­del­lista etua tai toinen heistä voi jäädä ilman juu­ri­kaan mitään va­ral­li­suutta.

Kun ar­vioi­daan, onko ositus avio-oi­keu­den takia tässä ta­pauk­sessa koh­tuu­tonta, ote­taan huo­mioon monia eri­lai­sia te­ki­jöitä.

Näin koh­tuul­li­suutta ar­vioi­daan:

• kuinka kauan avio­liitto on kes­tä­nyt?
• mitä puo­li­sot ovat teh­neet yh­tei­sen ta­lou­den hy­väksi?
• miten he ovat säi­lyt­tä­neet ja kar­tut­ta­neet omai­suutta?

Jos avio­liitto on ollut lyhyt ja puo­liso, jolla on vä­hem­män omai­suutta, ei ole tehnyt paljon yh­tei­sen ta­lou­den hy­väksi, hänen avio-oi­keutta voi­daan ra­joit­taa. On myös mah­dol­lista, että hän ei saa mitään toisen puo­li­son omai­suu­desta.

Jos toinen puo­liso on saanut lahjan tai pe­rin­nön, tämä voi­daan pois­sul­kea avio-oi­keu­den alai­sesta omai­suu­desta, jol­loin hänen puo­li­sonsa ei saa mitään siitä, mitä on tar­koi­tettu puo­li­solle, joka sai lahjan tai pe­rin­nön.

Avio­eh­to­so­pi­muk­sella pois ra­jat­tua omai­suutta voi­daan myös muut­taa avio-oi­keu­den alai­seksi omai­suu­deksi.

Esi­merkki 5: Koh­tuul­lis­ta­mi­nen, vaikka puo­li­solla avio­eh­to­so­pi­mus

Jos puo­li­solla on avio­eh­to­so­pi­mus, mutta toinen heistä on paljon va­rak­kaampi, koska hän on käynyt palk­ka­työssä ja toi­sella ei ole juuri mitään va­ral­li­suutta, koska hän on ollut ko­tiäi­tinä tai koti-isänä, ei ole koh­tuul­lista, että pit­kään kes­tä­neen avio­lii­ton jäl­keen puo­liso, joka on ollut kotona, ei saa mitään toi­selta puo­li­solta.

Aatos – hel­poin tapa hoitaa avio­eron pa­pe­ria­siat

Avio­ero on ku­lut­tava pro­sessi hen­ki­sesti muu­ten­kin, joten pa­pe­ri­asioi­den pa­rissa ei kan­nata hi­koilla yksin.

Aa­tok­sen avio­ero­pal­velu auttaa alusta lop­puun avio­eron vi­ral­lis­ta­mi­seksi ja tar­vit­ta­vien so­pi­mus­ten au­to­maat­ti­sessa laa­din­nassa. Saat koko avio­eron hoi­det­tua ko­ko­naan etänä, sil­loin kuin si­nulle sopii.

Hoidat myös muut elä­mäsi tär­keät la­kia­sia­kir­jat, kuten avio­eh­don, tes­ta­men­tin tai edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa.

Hyö­tyjä

• Helppo käyt­tää
• Saat asia­kir­jat heti la­dat­tua
• Ei kal­liita tun­ti­ve­loi­tuk­sia
• Yk­si­löl­li­sesti tehty ju­ri­di­nen asia­kirja
• Aina il­mai­nen la­kiapu

Laadi ju­ri­di­sesti pä­te­vät ja yk­si­löi­dyt la­kia­sia­kir­jat edul­li­sesti Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa.