Mitä avio-oi­keus tar­koit­taa?

Haaparilla on avio-oikeus
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
30.5.2022 ● 5 minuuttia
Avioliiton myötä puolisoille tulee avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avioehto, lahjakirja tai testamentti auttavat rajaamaan omaisuutta avio-oikeuden ulkopuolelle.

Avio-oikeus tar­koit­taa sitä, että puo­li­soil­la on oikeus avio­lii­tos­sa tois­ten­sa omai­suu­teen. Eli käy­tän­nös­sä, mikä on sinun on myös minun. Ennen avio­liit­toa pa­ris­kun­nan kan­nat­taa miet­tiä, mitä nai­mi­siin me­ne­mi­nen tar­koit­taa oman ta­lou­den kan­nal­ta.

Jos avio­liit­to päät­tyy toisen puo­li­son kuo­le­maan, eloon­jää­nyt puo­li­so saa puolet heidän yhteen las­ke­tus­ta omai­suu­des­ta ja vain­ajan pe­rin­nön­saa­jat saavat toisen puolen. Avio­eros­sa enem­män omis­ta­va maksaa vä­hem­män omis­ta­val­le ta­sin­koa, mikä tasaa puo­li­soi­den ta­lou­del­lis­ta epä­ta­sa-arvoa.

On kui­ten­kin mah­dol­lis­ta ra­joit­taa puo­li­soi­den avio-oi­keut­ta. Sitä voi­daan tehdä avio­eh­dol­la, tes­ta­men­til­la tai lah­ja­kir­jal­la.

Avio-oi­keu­teen kuuluu kaikki, mitä puo­li­sot omis­ta­vat

Jos avio-oi­keut­ta ei ole ra­joi­tet­tu esi­mer­kik­si avio­eh­dol­la, puo­li­soi­den kaikki eril­li­nen ja yh­tei­nen omai­suus kuuluu avio-oi­keu­teen.

Esi­mer­kik­si hen­ki­lö­koh­tai­nen sääs­tö­ti­li­si tai pörs­sisi­joi­tuk­se­si ovat mo­lem­mat avio-oi­keu­teen kuu­lu­vaa omai­suut­ta.

Ti­lan­tees­ta riip­puen kui­ten­kin hen­ki­lö­koh­tai­set ja luo­vut­ta­mat­to­mat oi­keu­det, kuten te­ki­jä­noi­keu­det tai so­si­aa­li­tur­vae­tuu­det, voivat joko kuulua avio-oi­keu­teen tai olla avio-oi­keu­des­ta va­pai­ta.

Avio-oi­keu­den ra­joit­ta­mi­nen on­nis­tuu ju­ri­di­sil­la asia­kir­joil­la

Avio-oi­keut­ta voi­daan ra­joit­taa lah­ja­kir­jal­la, tes­ta­men­til­la tai avio­eh­to­so­pi­muk­sel­la.

Lah­ja­kir­ja ra­joit­taa omis­ta­mis­ta

Lah­ja­kir­ja on asia­kir­ja, jonka mukaan lah­ja­nan­ta­jal­la on vel­vol­li­suus antaa lahja lah­jan­saa­jal­le ilman kor­vaus­ta. Lah­ja­nan­ta­ja saa päät­tää, jos lah­jan­saa­jan puo­li­sol­la on avio-oikeus lah­jaan.

Esi­merk­ki 1: Puo­li­so saa van­hem­mil­taan ke­sä­mö­kin lah­jak­si

Jos hen­ki­lö A saa van­hem­mil­taan ke­sä­mö­kin lah­jak­si, voivat hänen van­hem­pan­sa mää­rä­tä lah­ja­kir­jas­sa, että hen­ki­lön A puo­li­sol­la B:llä ei ole avio-oi­keut­ta ke­sä­mök­kiin, tätä pitää kun­nioit­taa.

Puo­li­sol­la B ei siis ole avio-oi­keut­ta ke­sä­mök­kiin. Kun avio­liit­to loppuu, ke­sä­mök­kiä ei las­ke­ta mukaan osi­tuk­seen. Jos A sitten myy ke­sä­mö­kin, raha, jonka A saa ta­los­ta, ei myös­kään kuuluu avio-oi­keu­teen.

Tes­ta­men­tin avulla jae­taan pe­rin­tö

Laa­ti­mal­la tes­ta­men­tin hen­ki­lö voi päät­tää, miten hänen omai­suut­taan jae­taan, kun hen­ki­lö kuolee.

Tes­ta­men­tin tekijä voi myös päät­tää, että tes­ta­men­tin saajan puo­li­sol­la ei ole avio-oi­keut­ta tes­ta­men­tin mää­rää­mään omai­suu­teen.

Avio-oi­keu­den ra­joit­ta­mi­nen tes­ta­men­til­la toimii sa­mal­la ta­val­la kuin lah­ja­kir­jal­la.

Esi­merk­ki 2: Puo­li­sol­le tes­ta­men­tataan ke­sä­mök­ki

Jos hen­ki­lö A lah­ja­kir­jae­si­mer­kil­lä olisi saanut ke­sä­mö­kin tes­ta­men­til­la eikä lah­ja­kir­jal­la, ja tes­ta­men­tin tekijä olisi mää­rän­nyt, että A:n puo­li­sol­la B:llä ei ole avio-oi­keut­ta ke­sä­mök­kiin, ke­sä­mök­ki ei olisi kuu­lu­nut avio-oi­keu­den pii­riin.

Avio­eh­to­so­pi­muk­ses­sa pää­te­tään avio-oikeus toisen omai­suu­teen

Avio­eh­to­so­pi­muk­sel­la puo­li­sot voivat päät­tää, että heillä ei ole avio-oi­keut­ta toisen omai­suu­teen.

Avio­eh­to­so­pi­muk­ses­sa voi­daan mää­rä­tä, että kaikki puo­li­soi­den omai­suus on pois­sul­jet­tu avio-oi­keu­des­ta, tai että osa omai­suu­des­ta ei kuulu avio-oi­keu­den pii­riin.

Avio­eh­to­so­pi­mus voi myös koskea vain toista puo­li­soa.

Puo­li­sot voivat myös päät­tää, että avio­eh­to­so­pi­mus tulee voi­maan vain, jos avio­liit­to loppuu avio­erol­la, tai jos avio­liit­to loppuu koska toinen heistä kuolee.

He voivat myös päät­tää, että avio­eh­to­so­pi­muk­ses­sa on eri mää­räyk­set, riip­puen siitä millä ta­val­la avio­liit­to loppuu.

Esi­merk­ki 3: Puo­li­soil­la on avio­eh­to­so­pi­mus

Jos puo­li­soil­la on avio­eh­to­so­pi­mus, jossa mää­rä­tään, että kum­mal­la­kaan ei ole avio-oi­keut­ta toisen omai­suu­teen, he pi­tä­vät omai­suu­ten­sa it­sel­lään, kun avio­liit­to loppuu.

Ta­sin­kopri­vi­le­gi puo­li­son kuol­les­sa

Vaikka mo­lem­mil­la puo­li­soil­la olisi avio-oikeus toisen omai­suu­teen, jois­sa­kin ta­pauk­sis­sa puo­li­soi­den omai­suut­ta ei las­ke­ta yhteen, kun toinen heistä kuolee.

  • Jos les­kel­lä on vä­hem­män avio-oi­keu­den alais­ta omai­suut­ta kuin kuo­lin­pe­sän avio-oi­keu­den alais­ta omai­suut­ta, les­kel­lä on oikeus saada ta­sin­koa kuo­lin­pe­säs­tä.
  • Jos toi­saal­ta lesken avio-oi­keu­den alai­nen omai­suus on isompi kuin kuo­lin­pe­säl­lä, les­kel­lä on ta­sin­kopri­vi­le­gi. Ta­sin­kopri­vi­le­gi tar­koit­taa sitä, että lesken ei tar­vit­se antaa omai­suut­taan en­sik­si kuol­leen puo­li­son pe­ril­li­sil­le.

Esi­merk­ki 4: Puo­li­son ei tar­vit­se antaa omai­suut­taan kuol­leen puo­li­son pe­ril­li­sil­le

  • Puo­li­sol­la A on 100 000 euron ar­voi­nen avio-oi­keu­den alai­nen omai­suus
  • Puo­li­sol­la B on 50 000 euron ar­voi­nen avio-oi­keu­den alai­nen omi­nai­suus.

Puo­li­so A kuolee ensin

Puo­li­so A:n kuo­lin­pe­sä on vel­vol­li­nen an­ta­maan 25 000 euron ar­vois­ta omai­suut­ta puo­li­sol­le B, jos puo­li­so A kuolee ennen puo­li­so B:tä.

Yh­teen­las­ket­tu avio-oi­keu­del­li­nen omai­suus on ar­vol­taan 150 000 euroa, joka jae­taan tasan eli 75 000 euroa. Tästä joh­tuen enem­män omis­ta­va tasaa omis­tuk­sia ja maksaa 25 000 euroa vä­hem­män omis­ta­val­le.

Puo­li­so B kuolee ensin

Jos toi­saal­ta puo­li­so B kuolee ennen puo­li­so A:ta, puo­li­sol­la A on ta­sin­kopri­vi­le­gi eikä hän ole vel­vol­li­nen luo­vut­ta­maan mitään hänen omai­suu­des­taan puo­li­son B pe­ril­li­sel­le.

Mil­loin avio-oikeus on koh­tuu­ton­ta?

Joskus avio-oikeus voi johtaa koh­tuut­to­maan lop­pu­tu­lok­seen avio­lii­ton päät­tyes­sä. Toinen puo­li­so voi esi­mer­kik­si saada pe­rus­tee­ton­ta ta­lou­del­lis­ta etua tai toinen heistä voi jäädä ilman juu­ri­kaan mitään va­ral­li­suut­ta.

Kun ar­vioi­daan, onko ositus avio-oi­keu­den takia tässä ta­pauk­ses­sa koh­tuu­ton­ta, ote­taan huo­mioon monia eri­lai­sia te­ki­jöi­tä.

Näin koh­tuul­li­suut­ta ar­vioi­daan:

  • kuinka kauan avio­liit­to on kes­tä­nyt?
  • mitä puo­li­sot ovat teh­neet yh­tei­sen ta­lou­den hy­väk­si?
  • miten he ovat säi­lyt­tä­neet ja kar­tut­ta­neet omai­suut­ta?

Jos avio­liit­to on ollut lyhyt ja puo­li­so, jolla on vä­hem­män omai­suut­ta, ei ole tehnyt paljon yh­tei­sen ta­lou­den hy­väk­si, hänen avio-oi­keut­ta voi­daan ra­joit­taa. On myös mah­dol­lis­ta, että hän ei saa mitään toisen puo­li­son omai­suu­des­ta.

Jos toinen puo­li­so on saanut lahjan tai pe­rin­nön, tämä voi­daan pois­sul­kea avio-oi­keu­den alai­ses­ta omai­suu­des­ta, jol­loin hänen puo­li­son­sa ei saa mitään siitä, mitä on tar­koi­tet­tu puo­li­sol­le, joka sai lahjan tai pe­rin­nön.

Avio­eh­to­so­pi­muk­sel­la pois ra­jat­tua omai­suut­ta voi­daan myös muut­taa avio-oi­keu­den alai­sek­si omai­suu­dek­si.

Esi­merk­ki 5: Koh­tuul­lis­ta­mi­nen, vaikka puo­li­sol­la avio­eh­to­so­pi­mus

Jos puo­li­sol­la on avio­eh­to­so­pi­mus, mutta toinen heistä on paljon va­rak­kaam­pi, koska hän on käynyt palk­ka­työs­sä ja toi­sel­la ei ole juuri mitään va­ral­li­suut­ta, koska hän on ollut ko­tiäi­ti­nä tai koti-isänä, ei ole koh­tuul­lis­ta, että pit­kään kes­tä­neen avio­lii­ton jäl­keen puo­li­so, joka on ollut kotona, ei saa mitään toi­sel­ta puo­li­sol­ta.

Aatos – hel­poin tapa hoitaa avio­eron pa­pe­ri­asiat

Avio­ero on ku­lut­ta­va pro­ses­si hen­ki­ses­ti muu­ten­kin, joten pa­pe­ri­asioi­den pa­ris­sa ei kan­na­ta hi­koil­la yksin.

Aa­tok­sen avio­ero­pal­ve­lu auttaa alusta lop­puun avio­eron vi­ral­lis­ta­mi­sek­si ja tar­vit­ta­vien so­pi­mus­ten au­to­maat­ti­ses­sa laa­din­nas­sa. Saat koko avio­eron hoi­det­tua koko­naan etänä, sil­loin kuin si­nul­le sopii.

Hoidat myös muut elä­mä­si tär­keät la­kia­sia­kir­jat, kuten avio­eh­don, tes­ta­men­tin tai edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa.

Hyö­ty­jä

  • Helppo käyt­tää
  • Saat asia­kir­jat heti la­dat­tua
  • Ei kal­lii­ta tun­ti­ve­loi­tuk­sia
  • Yk­si­löl­li­ses­ti tehty ju­ri­di­nen asia­kir­ja
  • Aina il­mai­nen la­kia­pu

Laadi ju­ri­di­ses­ti pä­te­vät ja yk­si­löi­dyt la­kia­sia­kir­jat edul­li­ses­ti Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa.