Huol­ta­juus­so­pi­mus

Huol­ta­juus­so­pi­mus on so­pi­mus, jolla so­vi­taan van­hem­pien vä­lil­lä lapsen huol­los­ta sekä kas­va­tuk­ses­ta.

Huol­ta­juus­so­pi­muk­sel­la mää­ri­te­tään muun muassa:

• kenen luona lapsi asuu,
• miten pää­tök­set lapsen asiois­ta teh­dään ja
• kuinka ela­tus­kus­tan­nuk­set jae­taan.

Huol­ta­juus­so­pi­muk­sel­la voi olla myös tär­ke­ää sopia siitä, kuinka mah­dol­li­sen eri­mie­li­syy­den syn­tyes­sä ti­lan­teet rat­kais­taan.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa ku­va­taan kohta koh­dal­ta esi­merk­ki huol­ta­juus­so­pi­muk­ses­ta, jota voi myös hyö­dyn­tää oman huol­ta­juus­so­pi­muk­sen te­ke­mi­ses­sä.

Lue lisää: Voit hoitaa avio­eron osi­tuk­si­neen Aa­tok­sen kautta

Miten huol­ta­juus­so­pi­mus teh­dään?

Paras neuvo huol­ta­juus­so­pi­muk­sen laa­ti­mi­seen on tehdä so­pi­mus yh­des­sä sopien.

Huol­ta­juus­so­pi­mus tulee tehdä kir­jal­li­ses­ti ja mo­lem­man huol­ta­jan täytyy al­le­kir­joit­taa se. Huol­ta­juus­so­pi­muk­sen voi laatia yksin tai sen voi tehdä myös sitä varta vasten te­ke­mään pal­kat­tu taho, kuten ju­ris­ti.

Am­mat­ti­lai­sen avun hyö­dyn­tä­mi­nen voikin olla tar­peel­lis­ta, jotta huol­ta­juus­so­pi­mus nou­dat­tai­si so­vel­let­ta­vaa lain­sää­dän­töä.

Huol­ta­juus­so­pi­mus on sitova so­pi­mus huol­ta­jien vä­lil­lä ja sen rik­ko­mi­ses­ta voi ai­heu­tua seu­raa­muk­sia. Jos van­hem­mat eivät esi­mer­kik­si pääse so­pi­muk­seen las­ten­sa huol­los­ta, voi­daan asia viedä tuo­miois­tui­meen.

Mitä huol­ta­juus­so­pi­muk­ses­ta tulee käydä ilmi?

Huol­ta­juus­so­pi­muk­ses­ta tulee käydä ilmi esi­mer­kik­si:

• lasten huol­ta­juus
• ta­paa­mi­soi­keus
• lapsen asu­mi­nen
• kom­mu­ni­koin­ti­ta­pa
• kus­tan­nus­ten jär­jes­tä­mi­nen
• so­pi­muk­sen voi­mas­sao­lo
• muut lapsen hoi­toon liit­ty­vät asiat

En­sik­si ni­me­tyn van­hem­man huol­ta­juus on en­si­si­jai­nen lapsen tois­si­jai­sen huol­ta­jan huol­ta­juu­teen nähden. En­si­si­jai­nen huol­ta­ja on ns. lä­hi­van­hem­pi, joka vastaa lasten päi­vit­täi­ses­tä hoi­dos­ta, kas­va­tuk­ses­ta ja pää­tök­sen­teos­ta.

Lapsen huol­ta­juus on läh­tö­koh­tai­ses­ti yh­teis­tä

Tois­si­jai­sel­la huol­ta­jal­la eli ns. etä­van­hem­mal­la on kui­ten­kin oikeus myös osal­lis­tua ja olla mukana lasten elämän tär­keis­sä pää­tök­sis­sä. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si kou­lu­tus ja ter­veys.

Van­hem­pien tu­lee­kin tehdä näitä asioi­ta kos­ke­vat pää­tök­set yh­des­sä ja yh­tei­sym­mär­ryk­ses­sä. Yh­tei­sym­mär­ryk­sen saa­vut­ta­mi­nen on tär­ke­ää ennen kaik­kea lapsen edun huo­mioi­mi­sen kan­nal­ta.

Lue lisää: Yh­teis­huol­ta­juus käy­tän­nös­sä

Van­hem­man ta­paa­mi­soi­keus

Lapsen tois­si­jai­sel­la huol­ta­jal­la on oikeus tavata las­taan sään­nöl­li­ses­ti. Ta­paa­mi­soi­keus on lapsen edun mu­kais­ta.

En­si­si­jai­sen huol­ta­jan tu­lee­kin var­mis­tua siitä, että lapsi saapuu ta­paa­mi­siin so­vi­tun ai­ka­tau­lun an­ta­mis­sa ra­jois­sa.

Tois­si­jai­sel­la huol­ta­jal­la on vuo­ros­taan vastuu noutaa ja pa­laut­taa lapset so­vit­tuun ta­paa­mis­paik­kaan.

Lapsen asu­mis­jär­jes­te­lyt

Lapset asuvat pää­sään­töi­ses­ti en­si­si­jai­sen huol­ta­jan­sa luona. Tois­si­jai­sel­la huol­ta­jal­la on kui­ten­kin oikeus saada lapset luok­sen­sa ta­paa­mis­ten ajaksi.

Ta­paa­mi­sis­ta tulee kui­ten­kin sopia etu­kä­teen ja mai­nin­ta ma­joit­tau­tu­mi­ses­ta voi olla tär­ke­ää kir­ja­ta myös huol­ta­juus­so­pi­muk­seen.

Lue lisää: Avio­ero ja alai­käi­set lapset

Van­hem­pien kes­ki­näi­nen kom­mu­ni­koin­ti

Van­hem­pien on tär­ke­ää pitää yh­teyt­tä las­ten­sa asiois­sa. Kom­mu­ni­koin­nin kei­nois­ta voi olla hyvä sopia myös huol­ta­juus­so­pi­muk­ses­sa. Kom­mu­ni­koin­tia voi­daan käydä esi­mer­kik­si pu­he­li­mit­se tai säh­kö­pos­tien vä­li­tyk­sel­lä.

En­si­si­jai­sen huol­ta­jan tulee si­tou­tua ker­to­maan tois­si­jai­sel­le huol­ta­jal­le kai­kis­ta lapsen tär­keis­tä asiois­ta. Täl­lai­sia asioi­ta ovat esi­mer­kik­si ter­vey­teen tai kou­luun liit­ty­vät asiat.

Van­hem­pien tulee kyetä kom­mu­ni­koi­maan ja jär­jes­tä­mään ta­paa­mi­sia lapsen edun vaa­ti­mal­la ta­val­la.

Lap­seen liit­ty­vät kus­tan­nuk­set

En­si­si­jai­nen huol­ta­ja vastaa lapsen päi­vit­täi­sis­tä kus­tan­nuk­sis­ta. Tois­si­jai­nen huol­ta­ja vastaa näistä kus­tan­nuk­sis­ta vuo­ros­taan sil­loin, kun lapset ovat hänen luo­naan.

Suuret ja mer­kit­tä­vät lapsia kos­ke­vat kus­tan­nuk­set, kuten kou­luun liit­ty­vät maksut, voi­daan sopia jaet­ta­vak­si tasan van­hem­pien kesken. Tämä on myös tär­ke­ää mer­ki­tä so­pi­muk­seen.

Huol­ta­juus­so­pi­muk­sen voi­mas­sao­lo

Huol­ta­juus­so­pi­muk­seen on li­säk­si tär­ke­ää kir­ja­ta se, mil­loin huol­ta­juus­so­pi­mus tulee voi­maan ja kuinka kauan se on voi­mas­sa. Voi­mas­sao­lo voi­daan kir­ja­ta esi­mer­kik­si tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­vak­si.

So­pi­muk­sen lop­puun tu­le­vat huol­ta­jien al­le­kir­joi­tuk­set. Al­le­kir­joi­tuk­sil­laan huol­ta­jat si­tou­tu­vat nou­dat­ta­maan huol­ta­juus­so­pi­muk­sen ehtoja ja toi­mi­maan yh­tei­sym­mär­ryk­ses­sä lapsen edun mu­kai­sel­la ta­val­la.

Huol­ta­juus­so­pi­muk­ses­sa so­vi­taan tyy­pil­li­ses­ti myös lapsen mah­dol­li­ses­ta ela­tusa­vus­ta. So­pi­muk­ses­sa voi­daan siten mää­ri­tel­lä se, miten ja minkä suu­rui­se­na ela­tus­a­pu mak­se­taan.

Sa­mal­la voi­daan myös sopia siitä, miten ela­tusa­vun suu­ruus tar­kas­te­taan esi­mer­kik­si van­hem­pien tu­lo­ti­lan­tei­den tai elin­kus­tan­nus­ten muut­tues­sa.

Huol­ta­juus­so­pi­muk­sen muu­tok­set

Huol­ta­juus­so­pi­muk­seen voi­daan tehdä myös muu­tok­sia. Mah­dol­li­set muu­tok­set tulee kui­ten­kin tehdä ai­noas­taan mo­lem­pien van­hem­pien yh­tei­sel­lä suos­tu­muk­sel­la.

Myös muu­tos­ten te­ke­mi­ses­tä voi kir­ja­ta ehdon huol­ta­juus­so­pi­muk­seen.

Jos yh­tei­seen so­pi­muk­seen ei päästä, tulee asia viedä tuo­miois­tui­men rat­kais­ta­vak­si. Täl­löin tuo­miois­tuin tekee pää­tök­sen siitä, kuinka lapsen huolto ja kas­va­tus tulisi lapsen edun mu­kai­sel­la ta­val­la jär­jes­tää.

Huol­ta­juus­so­pi­mus voikin olla tar­vet­ta muut­taa esi­mer­kik­si sil­loin, kun lapsen tai van­hem­man olo­suh­teet muut­tu­vat olen­nai­ses­ti. Täl­lai­nen ti­lan­ne voisi olla sil­loin, kun so­pi­mus ei enää vas­tai­si lapsen etua.

Muista lapsen etu

Huol­ta­juus­so­pi­mus on lapsen elä­mään mer­kit­tä­väs­ti vai­kut­ta­va so­pi­mus, joten se kan­nat­taa tehdä huo­lel­la. Sen laa­ti­mi­ses­sa tu­lee­kin en­si­si­jai­ses­ti aina pitää mie­les­sä lapsen etu.

Yh­tei­sym­mär­ryk­ses­sä laa­dit­tu huol­ta­juus­so­pi­mus hel­pot­taa myös van­hem­pien vä­lis­tä yh­teis­työ­tä ja sen su­ju­vuut­ta.