Lapsen ta­paa­mi­soi­keus avio­eron jäl­keen

Isä ja lapsi katsovat merelle
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
20.10.2022 ● 3 minuuttia
Avioeron jälkeen täytyy pohtia myös lapsen tapaamisoikeuteen liittyviä asioita. Lähtökohtaisesti vanhemmat sopivat alaikäisten lasten asioista yhdessä.

Van­hem­pien ero­tes­sa per­heen arki ja van­hem­muus on jär­jes­tel­tä­vä uu­des­taan. Par­haim­mas­sa ta­pauk­ses­sa van­hem­mat pys­ty­vät so­pi­maan lapsen ta­paa­mi­soi­keu­des­ta kes­ke­nään yh­tei­sym­mär­ryk­ses­sä ilman konflik­tia.

Joskus ti­lan­ne vaatii kui­ten­kin ul­ko­puo­li­sen tahon, esi­mer­kik­si so­vit­te­li­jan, apua. Vii­mei­nen tapa rat­kais­ta lapsen ta­paa­mi­soi­keut­ta kos­ke­via ky­sy­myk­siä on oi­keu­den­käyn­ti.

Lapsen ta­paa­mi­soi­ke­des­ta ja muista asiois­ta kan­nat­taa kui­ten­kin kes­kus­tel­la jo ennen avio­eron ha­ke­mis­ta.

Mitä tehdä, kun van­hem­mat eroa­vat?

Suo­ma­lai­sis­ta per­heis­tä uusio­per­hei­tä tai yhden lapsen per­hei­tä on noin 30 pro­sent­tia. Ensi- ja tur­va­ko­tien liiton mukaan noin 40 000 lasta kokee vuo­sit­tain van­hem­pien­sa eron.

Avio­eron jäl­keen van­hem­mil­la on edes­sään monia uusia ky­sy­myk­siä, jotka odot­ta­vat vas­taus­ta:

  • miten lapsen huol­ta­juus mää­räy­tyy eron yh­tey­des­sä?
  • kum­mas­ta van­hem­mas­ta tulee lapsen lä­hi­huol­ta­ja?
  • kuinka usein lapsi näkee kum­paa­kin van­hem­paan­sa?
  • miten lasta kos­ke­vat pää­tök­set teh­dään?

Sillä, miten näihin ky­sy­myk­siin vas­tataan on suuri mer­ki­tys niin van­hem­pien mutta eten­kin alai­käis­ten lasten tu­le­vai­suu­teen. Kon­kreet­tis­ten muu­tos­ten li­säk­si erolla ja sillä, miten van­hem­mat jär­jes­tä­vät lapsen ta­paa­mi­set ja huol­ta­juu­den voi olla vai­ku­tuk­sia myös lapsen hen­ki­seen hy­vin­voin­tiin.

Lapsen kan­nal­ta on läh­tö­koh­tai­ses­ti aina pa­ras­ta, mikäli van­hem­mat pys­tyi­si­vät aset­ta­maan erosta koi­tu­vat kipeät tun­teet sivuun ja so­pi­maan lapsen ta­paa­mi­soi­keu­des­ta yh­tei­sym­mär­ryk­ses­sä.

Vuonna 2019 voi­maan tul­leen lap­sen­huol­to­lain (1983/361) uu­dis­tuk­sen mukaan lapsen kum­man­kin van­hem­man onkin omalta osal­taan mah­dol­lis­tet­ta­va ta­paa­mi­soi­keu­den to­teu­tu­mi­nen ja väl­tet­tä­vä kas­va­tus­teh­tä­väs­sään kaik­kea, mikä on omiaan ai­heut­ta­maan hait­taa lapsen ja toisen van­hem­man vä­li­sel­le suh­teel­le.

Lue lisää: Mikä on asu­muse­ro?

Kuka päät­tää lapsen huol­ta­juu­des­ta ja ta­paa­mi­soi­keu­des­ta?

Läh­tö­koh­tai­ses­ti van­hem­mat so­pi­vat kes­ke­nään lapsen huol­los­ta ja siitä, kenen luona tämä asuu ja mil­loin tämä tapaa toista van­hem­paa. Kun lasta kos­ke­vis­ta asiois­ta pää­te­tään, tulee pää­tök­sen läh­tö­koh­ta­na olla se, mikä on lapsen edun mu­kais­ta.

Ylei­ses­ti se, mitä van­hem­mat so­pi­vat yh­tei­sym­mär­ryk­ses­sä lapsen huol­los­ta ja ta­paa­mi­ses­ta, kat­so­taan kui­ten­kin ole­tusar­voi­ses­ti lapsen eduksi. So­pi­mus lapsen huol­los­ta ja ta­paa­mi­soi­keu­des­ta teh­dään kir­jal­li­se­na ja se on esi­tet­tä­vä vah­vis­tet­ta­vak­si lapsen asuin­pai­kan hy­vin­voin­tia­lu­eel­le. 

Mikäli van­hem­mat eivät pysty so­pi­maan lapsen huol­los­ta ja ta­paa­mi­sis­ta yh­tei­sym­mär­ryk­ses­sä, rat­kai­see asian lapsen viime kä­des­sä tuo­miois­tuin.

Ennen täy­si­mit­tais­ta, ras­kas­ta oi­keu­den­käyn­tiä van­hem­mil­la on kui­ten­kin vielä mah­dol­li­suus rat­kais­ta asia asian­tun­ti­ja-avus­tei­ses­sa tuo­miois­tuin­so­vit­te­lus­sa. Tässä niin sa­no­tus­sa follo-so­vit­te­lus­sa so­vit­te­li­ja­na toimii per­he­asioi­hin pe­reh­ty­nyt tuo­ma­ri avus­ta­ja­naan toinen asian­tun­ti­ja, esi­mer­kik­si so­si­aa­li­työn­te­ki­jä tai psy­ko­lo­gi. Mikäli so­vin­toon pääs­tään, vah­vis­taa tuo­ma­ri sen täy­tän­töön­pa­no­kel­poi­sek­si.

So­vit­te­luun tar­vi­taan aina mo­lem­pien riidan os­a­puo­len suos­tu­mus.

So­vit­te­lun ha­ke­mi­nen

  • jät­tä­mäl­lä ha­ke­mus lapsen asuin­pai­kan kä­rä­jä­oi­keu­del­le
  • il­moit­ta­mal­la ha­luk­kuu­des­ta so­vit­te­luun rii­ta­oi­keu­den­käyn­nin ol­les­sa jo vi­reil­lä

Miten lapsen huolto, asu­mi­nen ja ta­paa­mi­set jär­jes­te­tään?

Lapsen huolto ja asu­mi­nen sekä ta­paa­mi­soi­keus ovat toi­sis­taan osit­tain eril­li­siä asioi­ta. 

Esi­mer­kik­si se, että lapsi on van­hem­pien yh­teis­huol­los­sa, ei au­to­maat­ti­ses­ti tar­koi­ta sitä, että hän asuisi mo­lem­pien van­hem­pien luona yhtä paljon, vaan asu­mis­jär­jes­te­lyis­tä on so­vit­ta­va erik­seen.

Vaih­toeh­to­ja lapsen huol­lon ja asu­mi­sen jär­jes­tä­mi­sel­le on useita:

  1. lapsi on van­hem­pien­sa yh­teis­huol­los­sa ja asuu vuo­ro­tel­len kum­man­kin luona
  2. lapsi on van­hem­pien­sa yh­teis­huol­los­sa ja asuu toisen van­hem­man luona
  3. lapsi on toisen van­hem­man yk­sin­huol­los­sa
  4. lapsi on toisen van­hem­man yk­sin­huol­los­sa, mutta toi­sel­la van­hem­mal­la on huol­ta­jan kanssa yh­tä­läi­set tai muu­toin so­vi­tut oi­keu­det saada lasta kos­ke­via sa­las­sa­pi­det­tä­viä tie­to­ja esi­mer­kik­si ter­vey­den­huol­los­ta

Mikäli lapsi ei asu vuo­ro­tel­len mo­lem­pien van­hem­pien­sa luona, on li­säk­si pää­tet­tä­vä lapsen oi­keu­des­ta tavata ja pitää yh­teyt­tä siihen van­hem­paan, jonka luona tämä ei asu.

Laki ei mää­rit­te­le sitä, kuinka usein lap­sel­la on oikeus tavata van­hem­paan­sa, vaan tämä ar­vioi­daan ta­paus­koh­tai­ses­ti sen mukaan, mikä on lap­sel­le pa­ras­ta. Huolto tai ta­paa­mi­soi­keus voi­daan mää­rä­tä myös muulle hen­ki­löl­le kuin lapsen van­hem­mal­le, esi­mer­kik­si iso­van­hem­mal­le.

Jos lapsi asuu vuo­ro­tel­len kum­man­kin van­hem­man luona, on pää­tet­tä­vä, kumpi van­hem­mis­ta on lapsen lä­hi­huol­ta­ja eli kumman luona on lapsen vi­ral­li­nen asuin­paik­ka. Tämä johtuu siitä, että Suomen laki ei tunne kä­si­tet­tä, että lap­sel­la olisi asuin­paik­ka kum­man­kin van­hem­man luona.

Vaikka lapsi käy­tän­nös­sä olisi van­hem­pien­sa yh­teis­huol­los­sa, on lä­hi­huol­ta­jal­la pää­vas­tuu lap­ses­ta.

Sa­mal­la kun pää­te­tään lapsen huol­los­ta, on pää­tet­tä­vä vel­voi­te­taan­ko toinen van­hem­mis­ta van­hem­pi mak­sa­maan ela­tus­a­pua

Mitä lapsen huol­toa ja ta­paa­mi­soi­keut­ta pää­tet­täes­sä tulee ottaa huo­mioon?

Lapsen huol­los­sa ja ta­paa­mi­soi­keu­des­sa on kyse ennen kaik­kea lapsen oi­keu­des­ta. Vaikka myös van­hem­mal­la on esi­mer­kik­si Eu­roo­pan ih­mi­soi­keus­so­pi­muk­sen tur­vaa­ma oikeus perhe-elä­män­sä suo­jaan, on kai­kes­sa lasta kos­ke­vas­sa pää­tök­sen­teos­sa etusi­ja läh­tö­koh­tai­ses­ti an­net­ta­va lapsen edulle.

Nämä asiat vai­kut­ta­vat pää­tök­sen­te­koon

  • Lapsen etu
  • Lapsen oma mie­li­pi­de

Mah­dol­li­sis­ta eri rat­kai­su­vaih­toeh­dois­ta tulee siten valita se, joka on lapsen aseman ja oi­keuk­sien to­teu­tu­mi­sen kan­nal­ta paras mah­dol­li­nen. Useim­mis­sa ta­pauk­sis­sa lapsen edun mu­kais­ta on kui­ten­kin se, että lapsi saa tavata ja yl­lä­pi­tää suh­det­ta kum­paan­kin van­hem­paan­sa sään­nöl­li­ses­ti.

Toi­saal­ta myös lapsen omalle mie­li­pi­teel­le on an­net­ta­va mer­ki­tys­tä pää­tet­täes­sä tämän huol­los­ta ja ta­paa­mi­soi­keu­des­ta. Lapsen mie­li­pi­de on sel­vi­tet­tä­vä ja otet­ta­va huo­mioon, mikäli se on lapsen ikään ja ke­hi­tys­ta­soon nähden mah­dol­lis­ta.

Läh­tö­koh­tai­ses­ti on kat­sot­tu, että 12-vuo­tias voi päät­tää itse, kumman van­hem­man luona tämä asuu, mikäli se on lapsen edun mu­kais­ta. Tätä­kään nuo­rem­paa lasta ei kui­ten­kaan voi esi­mer­kik­si pa­kot­taa vas­toin tah­to­aan ta­paa­maan van­hem­pi­aan.

Lue lisää: Näin vaih­dat su­ku­ni­men avio­eron jäl­keen

Hoida avio­ero hel­pos­ti ver­kos­sa

Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa voit lä­het­tää avio­ero­ha­ke­muk­sen yksin tai yh­des­sä puo­li­so­si kanssa kä­rä­jä­oi­keu­teen.

Voit ko­keil­la pal­ve­lua il­mai­sek­si ja täysin ano­nyy­mis­ti. Pal­ve­lum­me kar­toit­taa ti­lan­tee­si ja ohjaa sinua jo­kai­ses­sa vai­hees­sa.

Avio­ero­pal­ve­lun kautta luon­nis­tuu myös hel­pos­ti omai­suu­den ja­ka­mi­nen eli ositus. Näin teidän ei tar­vit­se pal­ka­ta kal­lis­ta tun­ti­ve­lot­teis­ta ju­ris­tia tai laskea va­ral­li­suut­ta itse ruu­tu­pa­pe­ril­le.

Ko­kei­le avio­ero­pal­ve­lua il­mai­sek­si.