Ela­tusapu ja avio­ero

Ela­tusapu ai­heut­taa ky­sy­myk­siä mo­nille. Tässä ar­tik­ke­lissa kä­sit­te­lemme ensin puo­li­soi­den vä­listä ela­tus­vel­vol­li­suutta avio­lii­tossa.

Sen jäl­keen kes­ki­tymme tar­kem­min, että kuinka lapsen elatus on mah­dol­lista to­teut­taa avio­eron jäl­keen. Li­säksi ker­romme, missä ta­pauk­sessa ex-puo­li­son pitää maksaa ela­tus­a­pua, ja kuinka paljon se on.

Mitä ela­tus­vel­vol­li­suus tar­koit­taa?

Ela­tus­vel­vol­li­suu­della voi­daan vii­tata kah­teen eri asiaan:

1. puo­li­soi­den kes­ki­näi­seen ela­tus­vel­vol­li­suu­teen avio­lii­tossa
2. lapsen ela­tuk­seen

Puo­li­soi­den vä­li­sestä ela­tuk­sesta mää­rä­tään avio­liit­to­laissa (234/1929): kum­man­kin puo­li­son tulee ky­kynsä mukaan ottaa osaa per­heen yh­tei­seen ta­lou­teen ja puo­li­soi­den ela­tuk­seen.

Lapsen ela­tuk­sesta taas sää­de­tään laissa lapsen ela­tuk­sesta (704/1975). Van­hem­pien tulee tur­vata lapsen elatus läh­tö­koh­tai­sesti siihen asti, kunnes lapsi täyt­tää 18 vuotta.

Avio­liitto ja ela­tus­vel­vol­li­suus

Vel­vol­li­suus elät­tää puo­liso vaih­te­lee avio­lii­tossa ja eron jäl­keen. Ela­tus­vel­vol­li­suus ei kui­ten­kaan pääty avio­eroon.

Puo­li­son ela­tus­vel­vol­li­suus avio­lii­tossa

Avio­puo­li­soi­den vä­li­sen ela­tus­vel­vol­li­suu­den tar­koi­tuk­sena on tur­vata mo­lem­mille puo­li­soille yh­tä­läi­nen elin­taso.

Puo­li­soi­den vel­vol­li­suu­della osal­lis­tua per­heen yh­tei­sen ta­lou­den hoi­ta­mi­seen ja tois­tensa ela­tuk­seen tar­koi­te­taan puo­li­soi­den yh­teis­ten sekä kum­man­kin hen­ki­lö­koh­tais­ten tar­pei­den tyy­dyt­tä­mistä. Ela­tuk­sen taso mää­räy­tyy avio­puo­li­soi­den tu­lo­ta­son ja va­ral­li­suu­den pe­rus­teella.

Ela­tus­vel­vol­li­suu­den täyt­tä­mi­nen ei tar­koita pel­käs­tään tu­lo­jen hank­ki­mista per­heelle an­sio­työllä, vaan se voi olla myös esi­mer­kiksi kotona työs­ken­te­lyä per­heen hy­väksi.

Puo­li­soi­den vä­li­nen ela­tus­vel­vol­li­suus alkaa vih­ki­mi­sestä ja päät­tyy läh­tö­koh­tai­sesti avio­lii­ton pur­kau­tuessa eli toisen puo­li­son kuol­lessa tai avio­lii­ton päät­tyessä avio­eroon. Kor­kein oikeus on kat­so­nut, ettei esi­mer­kiksi puo­li­soi­den asu­mi­nen eril­lään poista ela­tus­vel­vol­li­suutta.

Mikäli toinen puo­li­soista lai­min­lyö ela­tus­vel­vol­li­suu­tensa täyt­tä­mi­sen, voi­daan hänet vel­voit­taa siihen tuo­miois­tui­men pää­tök­sellä.

Puo­li­sot voivat sopia ela­tus­vel­vol­li­suu­den täyt­tä­mi­sestä myös kes­ki­näi­sellä so­pi­muk­sella.

Ela­tusapu avio­eron jäl­keen

Aina ela­tus­vel­vol­li­suus ei pääty avio­eroon.

Tuo­miois­tuin voi vel­voit­taa toisen puo­li­son suo­rit­ta­maan puo­li­sol­leen ela­tus­a­pua, mikäli:

1. puo­li­son kat­so­taan tar­vit­se­van ela­tus­a­pua,
2. toinen puo­liso ky­ke­nee mak­sa­maan sitä ja 
3. ela­tusa­vun mak­sa­mi­nen on myös muihin seik­koi­hin nähden koh­tuul­lista.

Kor­kein oikeus on mää­rän­nyt ela­tus­a­pua mak­set­ta­vaksi puo­li­solle esi­mer­kiksi sil­loin, kun puo­li­son elä­ke­tu­lot olivat jää­neet huo­mat­ta­van pie­niksi siksi, että tämä oli avio­lii­ton aikana ollut noin 10 vuoden aikana kotona hoi­ta­massa puo­li­soi­den yh­tei­siä lapsia, joista yksi oli ollut sairas.

Ela­tusa­vun mak­sa­mi­seen vel­voit­ta­mi­nen avio­eron jäl­keen on kui­ten­kin har­vi­naista.

Ela­tusapu voi­daan vah­vis­taa suo­ri­tet­ta­vaksi joko tois­tai­seksi mää­rä­ajaksi. Läh­tö­koh­tai­sesti ela­tus­a­pua mak­se­taan tois­tu­vina mak­susuo­ri­tuk­sina. Se voi­daan kui­ten­kin vah­vis­taa suo­ri­tet­ta­vaksi myös ker­ta­mak­suna, mikäli ela­tus­vel­vol­li­sen va­ral­li­suuso­lot ja muut seikat an­ta­vat siihen ai­hetta.

Ela­tus­vel­vol­li­suus lakkaa vii­meis­tään sil­loin, kun ela­tusa­vun vas­taa­not­taja avioi­tuu uu­des­taan tai kuolee

Lue lisää: Ela­tus­vel­vol­li­suus avio­erossa

Lapsen elatus avio­eron jäl­keen

Alla ker­romme, mitä lapsen elatus käy­tän­nössä tar­koit­taa. Li­säksi pu­reu­dumme siihen, miten ela­tus­a­pua täytyy avio­eron maksaa ja kuinka paljon ela­tusapu on.

Lapsen elatus

Lapsen ela­tuk­sessa on kyse ennen kaik­kea lap­selle kuu­lu­vasta pe­rus­oi­keu­desta. Se kä­sit­tää lapsen ke­hi­tys­ta­son mu­kais­ten ai­neel­lis­ten ja hen­kis­ten tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­sen, lapsen tar­vit­se­man hoidon ja kou­lu­tuk­sen sekä tästä ai­heu­tu­vat kus­tan­nuk­set.

Mo­lem­pien van­hem­pien tulee vas­tata lapsen ela­tuk­sesta ky­kynsä mukaan, ja ela­tus­vel­vol­li­suus jatkuu siihen asti, kunnes lapsi tulee täysi-ikäi­seksi. Van­hem­mat voi­daan kui­ten­kin vel­voit­taa mak­sa­maan lapsen kou­lu­tuk­sesta ai­heu­tu­via kus­tan­nuk­sia myös tätä pi­dem­pään, mikäli se kat­so­taan koh­tuul­li­seksi.

Oi­keus­käy­tän­nössä on esi­mer­kiksi kat­sottu, että van­hem­mat voi­daan vel­voit­taa mak­sa­maan lapsen lu­kio­kou­lu­tuk­sesta ai­heu­tu­vat kus­tan­nuk­set sekä sekä sen ai­kai­set elin­kus­tan­nuk­set.

Mikäli van­hempi ei huo­lehdi lapsen ela­tuk­sesta, voi­daan hänet vel­voit­taa siihen so­pi­muk­sella tai tuo­miois­tui­men pää­tök­sellä.

Ela­tusapu avio­eron jäl­keen

Per­heessä lapsen elatus hoituu yleensä va­paa­muo­toi­sesti, ilman eril­li­siä so­pi­muk­sia tai tuo­miois­tui­men pää­tök­siä. Van­hem­pien ero­tessa ja per­heen ha­jo­tessa ti­lanne on kui­ten­kin toi­sen­lai­nen, sillä vastuu lapsen ela­tuk­sesta ai­heu­tu­vista kus­tan­nuk­sista pitää jakaa kahden eri ta­lou­den kesken.

Toinen van­hem­mista voi­daan vel­voit­taa suo­rit­ta­maan lap­selle ra­ha­mää­räistä ela­tus­a­pua, jos lapsi ei asu py­sy­västi hänen luo­naan tai, jos lapsi asuu vuo­ro­tel­len kum­man­kin van­hem­man luona. Ela­tusapu vah­vis­te­taan so­pi­muk­sella tai tuo­miois­tui­men pää­tök­sellä.

Lue lisää avio­ero ja alai­käi­set lapset

Ela­tusapu ja määrä

Ela­tus­a­pua mak­se­taan useim­mi­ten kuu­kausit­tai­sina ela­tus­mak­suina. Poik­keuk­sel­li­sesti ela­tusa­vun voi suo­rit­taa myös ker­ta­mak­suna, mikäli se on tar­peen lapsen ela­tuk­sen tur­vaa­mi­seksi vas­tai­suu­dessa ja sitä voi­daan pitää ela­tusa­vun suo­rit­ta­jan mak­su­ky­kyyn nähden koh­tuul­li­sena.

Ela­tusa­vun määrä riip­puu van­hem­man ela­tus­ky­vystä. Sitä ar­vioi­dessa ote­taan huo­mioon van­hem­man ikä, työ­kyky ja mah­dol­li­suus osal­lis­tua an­sio­työ­hön, käy­tet­tä­vissä ole­vien va­ro­jen määrä sekä hänen lakiin pe­rus­tuva muu ela­tus­vas­tuunsa.

Muulla lakiin pe­rus­tu­valla ela­tus­vas­tuulla vii­ta­taan siihen, onko van­hem­malla elä­tet­tä­vä­nään myös muita lapsia. Myös avio­lii­tosta joh­tuva ela­tus­vel­vol­li­suus puo­li­soa koh­taan ote­taan huo­mioon.

Ela­tus­vas­tuun laa­juu­teen vai­kut­taa myös muun muassa se, pys­tyykö lapsi itse vas­taa­maan ela­tuk­ses­taan.

💡Voit myös laskea ela­tusa­vun määrää ela­tus­a­pu­las­ku­rin avulla.

Yh­teis­huol­ta­juus ja ela­tusapu

Yh­teis­huol­ta­juu­den ta­pauk­sessa ela­tusa­vun las­ke­mi­nen voi olla haas­ta­vaa. Han­ka­linta ela­tusa­vun määrän mää­rit­tä­mi­nen on sil­loin, kun van­hem­pien eron jäl­keen lapsen ta­paa­mi­soi­keus toi­seen van­hem­paan vah­vis­te­taan niin laa­jaksi, että lapsi asuu yhtä paljon kum­man­kin van­hem­man luona.

Koska lapsi asuu yh­tä­läi­sesti kum­man­kin van­hem­man luona, ja­kau­tu­vat kus­tan­nuk­set lapsen päi­vit­täi­sestä elä­mi­sestä jo sen vuoksi tasan. Täl­lai­sissa ti­lan­teissa voi­daan­kin pohtia, onko etä­van­hem­man vel­voit­ta­mi­nen ela­tusa­vun mak­sa­mi­seen koh­tuul­lista.

Kor­kein oikeus on puol­ta­nut ela­tusa­vun mak­sa­mista esi­mer­kiksi sil­loin, kun lapsen muut kuin päi­vit­täi­set elin­kus­tan­nuk­set – eli esi­mer­kiksi pu­keu­tu­mi­sesta, mat­kus­ta­mi­sesta, vapaa-ajan har­ras­tuk­sista sekä ter­vey­den­huol­losta ai­heu­tu­vat kus­tan­nuk­set – ovat pää­asiassa lä­hi­van­hem­man vas­tuulla.

Lue lisää: Yk­sin­huol­ta­juus se­li­tet­tynä

Van­hem­man heikko ela­tus­kyky ja ela­tus­tuki

Aina van­hem­malla ei ole riit­tä­vää ela­tus­ky­kyä, tai hän muusta syystä lai­min­lyö so­vi­tun tai tuo­miois­tui­men mää­rää­män ela­tusa­vun mak­sa­mi­sen. Täl­löin lap­sella on oikeus val­tion va­roista mak­set­ta­vaan ela­tus­tu­keen. Ela­tus­tuen mak­sa­mi­sesta sää­de­tään ela­tus­tu­ki­laissa (580/2008).

Lap­sella on oikeus ela­tus­tu­keen aina, kun ela­tus­vel­vol­li­nen on lai­min­lyö­nyt ela­tusa­vun mak­sa­mi­sen. Oikeus ela­tus­tu­keen on myös sil­loin, kun ela­tus­tu­kea ei ole vah­vis­tettu mak­set­ta­vaksi lain­kaan van­hem­man puut­teel­li­sen ela­tus­ky­vyn vuoksi, ja sil­loin mikäli van­hem­man ela­tus­kyky on niin heikko, että mak­set­ta­vaksi mää­rä­tyn ela­tusa­vun määrä alit­taa täy­si­mää­räi­sen ela­tus­tuen määrän.

Ela­tus­tuen määrä on läh­tö­koh­tai­sesti 165,74 euroa ka­len­te­ri­kuu­kau­dessa kunkin ela­tus­vel­vol­li­sen osalta.

Mikäli van­hempi maksaa lap­selle ela­tus­a­pua, mutta sen määrä alit­taa 165,74 euroa on lapsi oi­keu­tettu vä­hen­net­tyyn ela­tus­tu­keen. Täl­löin ela­tus­tuen määrä on täy­si­mää­räi­sen ela­tus­tuen määrän ja van­hem­man mak­sa­man ela­tusa­vun määrän erotus.

Hoida avio­ero Aa­tok­sessa

Voit täyt­tää ja lä­het­tää avio­ero­ha­ke­muk­sen sekä hoitaa osi­tuk­sen ko­ko­naan Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa.

Pal­velu maksaa 299 euroa. Li­säksi avio­ero­ha­ke­muk­sen kä­sit­te­lystä Kä­rä­jä­oi­keu­dessa tulee pa­kol­li­set vi­ran­omais­mak­sut. Saat kui­ten­kin aina il­maista la­kia­pua Aa­tok­sen ju­ris­teilta.

Aa­tok­sen verk­ko­pal­velu on helppo käyt­tää ja hoidat avio­eroon liit­ty­vän avio-oi­keu­del­li­sen omai­suu­den osi­tuk­sen oh­ja­tusti.

Anna meidän hoitaa vai­keat la­kia­siat, jotta voit itse kes­kit­tyä uuden elämän ra­ken­ta­mi­seen.