Yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mi­nen avio­lii­tos­sa - tätä kaik­kea se tar­koit­taa

Muuttolaatikoita tyhjässä asunnossa
Logo_blue.png
Aatos
30.5.2022 ● 3 minuuttia
Yhteiselämän lopettaminen on mahdollista avioerohakemuksen lähettämisen jälkeen. Yhteiselämän lopettamista haetaan tuomioistuimelta.

Avio­liit­to­lain (234/1929) mukaan yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mi­nen tar­koit­taa sitä, että tuo­miois­tui­men pää­tök­sel­lä avio­lii­tos­sa oleva pari ei enää asu yh­des­sä.

Li­säk­si tuo­miois­tuin voi mää­rä­tä, että avio­puo­li­son yh­tei­ses­sä ko­dis­sa asuu se hen­ki­lö, joka on enem­män asun­non tar­pees­sa. Sa­mal­la tuo­miois­tuin voi vel­voit­taa vä­hem­män asun­toa tar­vit­se­van hen­ki­lön muut­ta­maan pois puo­li­soi­den yh­tei­ses­tä ko­dis­ta.

Yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mis­ta on mah­dol­lis­ta hakea ta­pauk­sis­sa, jossa yh­tei­se­lä­mää ei ole mah­dol­lis­ta jatkaa avio­eron har­kin­ta-aikana. Täl­lai­sia ta­pauk­sia on esi­mer­kik­si per­hees­sä esiin­ty­vä per­he­vä­ki­val­ta tai päih­deon­gel­mat.

Yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mis­ta hae­taan kä­rä­jä­oi­keu­des­ta

Puo­li­sot voivat yh­tei­ses­ti tai yksin avio­lii­ton aikana toi­mit­taa kä­rä­jä­oi­keu­del­le yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mis­ta kos­ke­van ha­ke­muk­sen.

On myös mah­dol­lis­ta esit­tää ha­ke­mus­ta yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mi­ses­ta avio­eroa kos­ke­vas­sa oi­keu­den­käyn­nis­sä tai myö­hem­min kun avio­ero on jo tullut lain­voi­mai­sek­si.

Yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mi­nen yksin tai yh­des­sä

Tuo­miois­tui­men pää­tös­tä yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mi­ses­ta voi­daan panna täy­tän­töön joko heti tai vasta myö­hem­min riip­pu­mat­ta siitä onko päätös saanut lain­voi­man.

Täy­tyy­kö toisen puo­li­son suos­tua siihen, että hae­taan yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mis­ta?

Jos vain toinen puo­li­sois­ta hakee yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mis­ta, toisen puo­li­son ei tar­vit­se suos­tua ha­ke­muk­seen. Puo­li­sol­la, joka ei toi­mi­ta ha­ke­mus­ta, on oikeus tulla kuul­luk­si, kun tuo­miois­tuin kä­sit­te­lee asiaa.

Yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mi­nen voi­mas­sa tois­tai­sek­si

Tuo­miois­tui­men päätös yh­teis­toi­min­nan lo­pet­ta­mi­ses­ta on voi­mas­sa tois­tai­sek­si, mutta enin­tään kui­ten­kin kaksi vuotta. Puo­li­so voi vaatia pää­tök­sen muut­ta­mis­ta tai ku­moa­mis­ta.

Tuo­miois­tui­men antama päätös on mah­dol­lis­ta kumota tai muut­taa, mutta se vaatii tuo­miois­tui­mel­ta uutta pää­tös­tä. Uusi päätös edel­lyt­tää puo­les­taan olo­suh­tei­den muu­tos­ta.

Mistä asias­ta tuo­miois­tuin voi päät­tää?

Tuo­miois­tuin voi päät­tää läh­tö­koh­tai­ses­ti kol­mes­ta eri asias­ta: kuka jää yh­tei­seen kotiin, kuka muut­taa pois yh­tei­ses­tä ko­dis­ta sekä miten toisen puo­li­son yh­tei­ses­ti käy­tet­tyä omai­suut­ta voi käyt­tää.

Näistä asiois­ta tuo­miois­tui­mel­la on oikeus päät­tää

  1. Puo­li­so, joka tar­vit­se asun­non enem­män, saa jäädä asu­maan puo­li­soi­den yh­tei­seen kotiin.
  2. Toisen puo­li­son muutto pois puo­li­soi­den yh­teis­tä ko­dis­ta.
  3. Saako puo­li­so käyt­tää toisen puo­li­son tiet­tyä ir­tain­ta omai­suut­ta, joka on tar­koi­tet­tu puo­li­soi­den yh­tei­seen käyt­töön.

Kuka saa jäädä asu­maan yh­tei­seen kotiin?

Kun tuo­miois­tuin päät­tää kuka saa jäädä asu­maan yh­tei­seen kotiin, se ottaa ottaa huo­mioon monia te­ki­jöi­tä.

Tuo­miois­tui­men huo­mioon otet­ta­va te­ki­jät

  • mil­lai­nen puo­li­soi­den ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne on?
  • mil­lai­nen mah­dol­li­suus heillä on saada toista asun­toa?
  • ke­nel­lä on huo­len­pi­to lap­sis­ta?

Tässä yh­tey­des­sä ei ole väliä kuka omis­taa tai vuo­kraa ky­sees­sä olevaa asun­toa.

Vaikka puo­li­so, jonka tuo­miois­tuin vel­voit­taa muut­ta­maan ulos, omis­taa asun­non, tuo­miois­tuin ei voi sa­mal­la pää­tök­sel­lä vel­voit­taa puo­li­soa, joka jää asun­toon asu­maan, suo­rit­ta­maan kor­vaus­ta omis­ta­ja­puo­li­sol­le. Tämä asia rat­kais­taan omai­suu­den osi­tuk­ses­sa.

Puo­li­son käyt­tö­oi­keus toisen puo­li­son ir­tai­mis­toon

Jos tuo­miois­tuin päät­tää, että toisen puo­li­son on muu­tet­ta­va ulos, se voi myös päät­tää, että puo­li­so, joka jää asu­maan asun­nos­sa, saa käyt­tää ulos muu­tet­ta­van puo­li­son tiet­tyä ir­tai­mis­toa.

Ky­sees­sä voi olla omai­suut­ta, joka on osa asun­toir­tai­mis­toa ja on tar­koi­tet­tu puo­li­soi­den yh­teis­käyt­töön. Tämä voi esi­mer­kik­si olla työ­vä­li­nei­tä tai omai­suut­ta, joka on puo­li­soi­den tai lasten hen­ki­lö­koh­tais­ta käyt­töä varten.

Jos tuo­miois­tuin on oi­keut­ta­nut asun­toon asu­maan jäävän puo­li­son käyt­tä­mään toisen puo­li­son omai­suut­ta, omai­suut­ta omis­ta­va puo­li­so ei saa lou­ka­ta toisen puo­li­son käyt­tö­oi­keut­ta. Omis­ta­ja ei esi­mer­kik­si saa lah­joit­taa tai myydä tätä omai­suut­ta.

Jos omis­ta­ja kui­ten­kin myy tai lah­joit­taa ky­sees­sä olevaa omai­suut­ta, hen­ki­lö, joka on saanut omis­ta­ja­oi­keu­den omai­suu­teen, ei voi vaatia saada omai­suut­ta hal­lin­taan niin kauan kuin käyt­tö­oi­keus on voi­mas­sa.

Missä ti­lan­teis­sa tuo­miois­tuin voi päät­tää yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mi­ses­ta?

Kun tuo­miois­tuin päät­tää yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mi­ses­ta, ky­sees­sä on usein per­he­vä­ki­val­ta­ti­lan­ne. Tuo­miois­tuin voi kui­ten­kin myös päät­tää yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mi­ses­ta muissa riita- ja krii­si­ti­lan­teis­sa, esi­mer­kik­si jos toi­sel­la puo­li­sol­la on päih­deon­gel­mia.

Jos mo­lem­mat puo­li­sot har­kit­se­vat, pi­täi­si­kö toisen heistä muut­tua pois, mutta kum­pi­kaan heistä ei itse koe ole­van­sa vel­vol­li­nen muut­ta­maan ja puo­li­soi­den riita on hai­tak­si sa­mas­sa asun­nos­sa asu­vil­le lap­sil­le, puo­li­sot voivat toi­mit­taa yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mis­ta kos­ke­van ha­ke­muk­sen.

Muita vaa­ti­muk­sia yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mis­ta kos­ke­vas­sa ha­ke­muk­ses­sa

Yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mis­ha­ke­muk­sen toi­mit­ta­mi­sen yh­tey­des­sä voi­daan sa­man­ai­kai­ses­ta esit­tää vaa­ti­muk­sia, jotka liit­ty­vät ky­sei­seen asiaan.

Muut vaa­ti­muk­set voivat esi­mer­kik­si liit­tyä lasten huol­toon, ela­tus­a­puun tai ta­paa­mi­soi­keu­teen.

Kuinka kauan tuo­miois­tui­men päätös on voi­mas­sa?

Tuo­miois­tui­men päätös on tois­tai­sek­si voi­mas­sa, mutta enin­tään kaksi vuotta.

On kui­ten­kin mah­dol­lis­ta muut­taa tai pe­ruut­taa pää­tös­tä, jos toinen puo­li­sois­ta sitä vaatii. Pää­tök­sen muut­ta­mi­nen tai pe­ruut­ta­mi­nen vaatii, että olo­suh­teet ovat muut­tu­neet pää­tök­sen an­ta­mi­sen jäl­keen.

Tuo­miois­tui­men päätös rau­ke­aa myös jos omai­suu­den ositus tai erot­te­lu on toi­mi­tet­tu puo­li­soi­den vä­lil­lä ja tuomio on saanut lain­voi­man.

Päätös ei raukea vain, koska avio­ero on tullut lain­voi­mai­sek­si, vaan omai­suu­den osi­tuk­sen tai erot­te­lun täytyy olla toi­mi­tet­tu. Tuo­miois­tuin voi päät­tää, että yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mi­nen jatkuu kahden vuoden jäl­keen, jos omai­suu­den osi­tus­ta ei ole toi­mi­tet­tu.

Mitä ta­pah­tuu yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mi­sen jäl­keen?

Tuo­miois­tui­men päätös puo­li­soi­den yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mi­ses­ta ei tar­koi­ta, että puo­li­sot ovat eron­neet. Jotta avio­ero tulisi voi­maan, puo­li­soi­den pitää yh­tey­des­sä tai yksin hakea avio­eroa.

Avio­ero ei kui­ten­kin astu voi­maan heti ha­ke­muk­sen jät­tä­mi­sen yh­tey­des­sä vaan puo­li­soil­la on kuuden kuu­kau­den har­kin­ta-aika.

Kun kuusi kuu­kaut­ta on ku­lu­nut, puo­li­sot tuo­mi­taan avio­eroon, jos mo­lem­mat tai toinen heistä sitä vaatii.

Jos puo­li­sot ovat jat­ku­vas­ti asu­neet eril­lään, eli olleet asu­muse­ros­sa, vii­mei­set kaksi vuotta, heidän ei tar­vit­se odot­taa kuutta kuu­kaut­ta, vaan he voivat saada avio­eroa ilman har­kin­ta-aikaa.

Jos puo­li­sot eivät hae avio­eroa, avio­liit­to jatkuu ja puo­li­sot voivat muut­taa yhteen kun tuo­miois­tui­men päätös on rau­en­nut.