Poh­jois­mai­nen tut­ki­mus: Suomi edel­lä­kä­vi­jä edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten laa­ti­mi­ses­sa

Di­gi­taa­li­nen la­ki­pal­ve­lu Aatos sel­vit­ti poh­jois­maa­lais­ten yli 35-vuo­tiai­den la­ki­pal­ve­lui­den kiin­nos­tus­ta ja käyt­töä. Ta­lous­tut­ki­mus to­teut­ti tut­ki­muk­sen in­ter­net­pa­nee­li­na hel­mi­kuun ja maa­lis­kuun 2023 aikana. Tut­ki­mus kattoi yli 1 800 vas­taa­jaa Suo­mes­ta, Ruot­sis­ta ja Tans­kas­ta.

Eri­tyi­ses­ti edun­val­von­ta­val­tuu­tus jakoi poh­jois­mai­ta asia­kir­jan tun­net­ta­vuu­den ja laa­ti­mi­sen osalta.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen avulla hen­ki­lö voi päät­tää:

1. kuka hänen asioi­taan hoitaa,
2. mitä asioi­ta hänen puo­les­taan voi hoitaa,

jos hän ei itse kykene huo­leh­ti­maan asiois­taan sai­rau­den tai on­net­to­muu­den vuoksi.

Tut­ki­muk­sen mukaan noin 57 % suo­ma­lai­sis­ta yli 35-vuo­tiais­ta tunsi edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen joko erit­täin tai melko hyvin. Sen sijaan vain noin kol­man­nes tunsi asia­kir­jan si­säl­lön Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa.

Suomi on kui­ten­kin edel­lä­kä­vi­jä edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan laa­ti­mi­sen suh­teen, sillä edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta kos­ke­va laki tuli voi­maan jo vuonna 2007. Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa asia­kir­ja otet­tiin käyt­töön vasta noin 10 vuotta myö­hem­min, mikä var­mas­ti se­lit­tää eroja maiden vä­lil­lä.

Tämän ar­tik­ke­lin graa­fit esit­te­le­vät suo­ma­lais­ten yli 35-vuo­tiai­den vas­taa­jien tu­lok­sia.

Suo­ma­lais­nai­set laa­ti­vat ak­tii­vi­ses­ti edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sia

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on jo noin joka vii­den­nel­lä yli 35-vuo­ti­aal­la suo­ma­lai­sel­la, kun luku on Tans­kas­sa 17 % ja Ruot­sis­sa vain 14 %. Li­säk­si noin 37 % suo­ma­lai­sis­ta vas­taa­jis­ta on aja­tel­lut te­ke­vän­sä asia­kir­jan jos­sain vai­hees­sa elä­mään­sä.

Lue lisää: Vältä nämä 3 vir­het­tä – laadi edun­val­von­ta­val­tuu­tus ajois­sa

Eri­tyi­ses­ti pa­ri­suh­tees­sa elävät lap­set­to­mat hen­ki­löt näyt­tä­vät olevan ak­tii­vi­sem­pia edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten te­ke­mi­ses­sä ver­rat­tu­na heihin, joilla on lapsia. 34 % nai­mi­sis­sa ole­vis­ta lap­set­to­mis­ta oli tehnyt edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen, kun taas vain 18 % nai­mi­sis­sa ole­vis­ta per­heel­li­sis­tä oli tehnyt edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen.

💡 On kui­ten­kin hyvä muis­taa, että puo­li­so tai omat lapset eivät au­to­maat­ti­ses­ti saa oi­keut­ta hoitaa asioi­ta­si, mikäli et itse siihen kykene. Myös puo­li­so ja lapset tar­vit­se­vat edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen, jonka avulla he voivat hoitaa asioi­ta­si.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mi­ses­sa paik­ka­kun­ta­koh­tai­sia eroja

Tut­ki­muk­sen mukaan edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sia laa­di­taan eniten Etelä-Suo­mes­sa (25%) ja Länsi-Suo­mes­sa (24%). Vä­hi­ten puo­les­taan Hel­sin­ki-Uusi­maal­la (16%).

Etelä-Suo­mes­sa eri­tyi­ses­ti pienet alle 30 000 asuk­kaan paik­ka­kun­nat ko­ros­tu­vat tu­lok­sis­sa. Tämä kertoo siitä, että omien toi­vei­den ja oi­keuk­sien tur­vaa­mi­nen näh­dään har­vem­min asu­te­tul­la alu­eel­la tär­keä­nä.

Alu­eel­li­set erot ko­ros­tu­vat Suo­mes­sa enem­män kuin muissa maissa.

Lue lisää: Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen teko on suo­sit­tua

Suo­mes­sa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­nen edul­li­sin­ta

Sel­vi­tyk­sen mukaan suo­ma­lai­set yli 35-vuo­ti­aat ovat mak­sa­neet kes­ki­mää­rin edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta noin 186 euroa. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta on mak­set­tu kes­ki­mää­rin 200 euroa Ruot­sis­sa ja 243 euroa Tans­kas­sa.

Vie­lä­kin edul­li­sem­min pääset, kun laadit edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus maksaa Aa­tok­sel­la 69 euroa.

Sinun ei tar­vit­se tietää, mitä edun­val­von­ta­val­tuu­tus si­säl­tää. Pal­ve­lum­me kar­toit­taa tar­pee­si kat­ta­vas­ti ja si­säl­lyt­tää asia­kir­jaa­si kaiken oleel­li­sen. Näin voit olla varma, että edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja­si on oikein laa­dit­tu eikä mitään olen­nais­ta jää puut­tu­maan.

Ko­kei­le heti il­mai­sek­si!

Näin tut­ki­mus teh­tiin

Di­gi­taa­li­nen la­ki­pal­ve­lu Aatos tilasi tut­ki­muk­sen poh­jois­maa­lais­ten kiin­nos­tuk­ses­ta la­kia­sia­kir­joi­hin sekä niiden ylei­syy­ten liit­tyen. Tut­ki­muk­sen suo­rit­ti Ta­lous­tut­ki­mus hel­mi­kuun ja maa­lis­kuun 2023 vä­lil­lä, ja kaikki tiedot ke­rät­tiin online-ky­se­ly­lo­mak­kei­den avulla. Tut­ki­muk­sen koh­de­ryh­mä­nä olivat yli 35-vuo­ti­aat miehet ja naiset Suo­mes­ta, Ruot­sis­ta ja Tans­kas­ta (Ah­ve­nan­maa, Fär­saa­ret ja Grön­lan­ti pois lukien). Otos­koko oli yh­teen­sä 1 863 hen­ki­löä: 608 Suo­mes­sa, 624 Tans­kas­sa ja 631 Ruot­sis­sa.

💡 Ha­luat­ko lukea lisää tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta? Lähetä säh­kö­pos­tia Aa­tok­sen vies­tin­tä­pääl­li­köl­le Ma­rii­al­le osoit­tee­seen mariia@aatos.app