Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen teko suo­sit­tua

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi tuntua kau­kai­selta aja­tuk­selta jos tunnet ole­vasi elä­mäsi kun­nossa ja nuo­ri­kin vielä. Toi­min­ta­kyky saat­taa kui­ten­kin syystä tai toi­sesta not­kah­taa elämän ar­vaa­mat­to­muu­den edessä mil­loin ta­hansa.

Ih­mi­set laa­ti­vat val­tuu­tuk­sia eri elä­män­ti­lan­teissa, mutta mitä ti­las­tot ai­heesta ker­to­vat?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­set ovat yleis­ty­neet no­peasti

Laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta tuli voi­maan vasta vuonna 2007, mikä on osal­taan vil­kas­tut­ta­nut asia­kir­jan laa­din­taa. Vii­mei­sen seit­se­män vuoden aikana edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sien te­ke­mi­nen on kui­ten­kin vil­kas­tu­nut huo­mat­ta­vasti.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten mää­rässä näkyy huimaa ke­hi­tystä vii­mei­sen 7 vuoden aikana. Vielä vuonna 2015 val­tuu­tuk­sia oli voi­massa vain 3 215, kun taas 2021 voi­massa olevia val­tuu­tuk­sia oli jo peräti 14 552 kap­pa­letta. Suosio näyt­tää yhä kas­va­van.

Lähde: Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto

Syy edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen yleis­ty­mi­seen on il­mei­nen. Asia­kirja lisää it­se­mää­rää­mi­soi­keutta ja mah­dol­lis­taa pää­tök­sen­teon sekä vi­ral­lis­ten asioi­den hoi­ta­mi­sen luo­tet­ta­valle ih­mi­selle.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mällä hen­kilö voi:

1. päät­tää, mitä asioita lä­hei­sellä ih­mi­sellä on oikeus hoitaa.
2. ke­nellä on oikeus hoitaa asioita.

Lue lisää: Laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta – pää­koh­dat se­li­tet­tynä

Nuo­ren­kin kan­nat­taa tehdä edun­val­von­ta­val­tuu­tus

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus eli edun­val­von­ta­tes­ta­mentti miel­le­tään usein ikäih­mis­ten asia­kir­jaksi. Totuus kui­ten­kin on, että kuka ta­hansa saat­taa joutua on­net­to­muu­teen tai sai­ras­tua – myös nuori ih­mi­nen.

Ilman val­tuu­tusta vi­ral­lis­ten asioi­den hoi­ta­mi­nen vai­keu­tuu huo­mat­ta­vasti. Täl­löin esi­mer­kiksi vuo­krien tai las­ku­jen mak­sa­matta jät­tä­mi­nen saat­taa johtaa vel­kaan­tu­mi­seen sillä aikaa, kun sinua hoi­de­taan sai­raa­lassa. Mikäli toi­min­ta­kyky ei pa­laudu no­peasti, vaan ky­seessä on pit­kä­ai­kai­nen sai­raus, on ti­lan­teissa usein ha­keu­dut­tava edun­val­von­nan pii­riin.

Voit laatia edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen heti, kun täytät 18 vuotta. Kun si­nulla on edun­val­von­ta­val­tuu­tus val­miina elämän jyrk­kien äk­ki­kään­nös­ten va­ralle, edun­val­von­ta­val­tuu­tettu – tai toi­si­naan tois­si­jai­nen val­tuu­tettu – pitää huolen asiois­tasi, mikäli et kykene niistä enää itse huo­leh­ti­maan.

Val­tuu­tet­tuna voi toimia kuka ta­hansa täysi-ikäi­nen ja täy­si­val­tai­nen hen­kilö, kuten ys­tä­väsi, per­heen­jä­se­nesi tai vaikka tyttö- tai poi­kays­tä­väsi.

💡 Poh­jois­mai­sen tut­ki­muk­sen mukaan suo­ma­lai­set yli 35-vuo­ti­aat ovat ak­tii­vi­sim­pia edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­joita.

Ko­keile il­mai­seksi:

Mitä ta­pah­tuu ilman edun­val­von­ta­val­tuu­tusta?

Ilman edun­val­von­ta­val­tuu­tusta asioi­desi huo­leh­ti­mista valvoo val­tion vi­ran­omai­nen eli Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto. Täl­lai­sessa ta­pauk­sessa si­nulle mää­rä­tään edun­val­voja hol­hous­vi­ran­omai­sen puo­lesta.

Vaa­rana on siis joutua ylei­sen edun­val­von­nan eli vi­ran­omais­hol­houk­sen pii­riin, mikä lisää huo­mat­ta­vasti omais­ten taakka. Täl­löin oman tahdon var­mis­ta­mi­nen voi olla puut­teel­lista, sillä ylei­sellä edun­val­vo­jalla voi olla jopa satoja pää­mie­hiä. Vi­ran­omais­hol­hous on myös huo­mat­ta­vasti kal­liim­paa kuin edun­val­von­ta­val­tuu­tus, sillä edun­val­vo­jalle täytyy lähes poik­keuk­setta maksaa palk­kio.

⚠️ Huo­mioi, että ta­val­li­nen val­ta­kirja ei so­vellu kaik­kien hen­ki­lö­koh­tais­ten ja ta­lou­del­lis­ten asioi­den hoi­toon. Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan ja ta­val­li­sen val­ta­kir­jan vä­lillä on paljon eroja.

Vi­ran­omais­val­vonta vai edun­val­von­ta­val­tuu­tus?

Si­vii­lioi­keu­den eme­ri­tus­pro­fes­sori Urpo Kangas (YLEn A-stu­diossa, 3.2.2020) kri­ti­soi jul­ki­sen edun­val­von­nan puut­teel­li­sia re­surs­seja. Kan­kaan mukaan edun­val­vo­jien määrän mi­toi­tus on liian pieni. Yhtenä rat­kai­suna Kangas piti laa­jem­paa edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten hyö­dyn­tä­mistä.

Kan­kaan mukaan käy­tän­nössä jul­ki­nen edun­val­voja ei ehdi pitää yh­teyttä edun­val­vot­tuun. Kangas totesi, että edun­val­von­ta­val­tuu­tus on vaih­toehto, jonka kautta ih­mi­sillä on mah­dol­li­suus saada yk­si­löl­listä edun­val­von­taa.

“Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sella hen­kilö voi itse vai­kut­taa siihen kenet hän haluaa hoi­ta­maan omia asioi­taan, kenet hän määrää va­ra­val­tuu­te­tuksi ja millä ta­valla hän va­rau­tuu etu­ris­ti­rii­ta­ti­lan­tei­siin”, Kangas ar­gu­men­toi.

Kangas on ilah­tu­nut siitä, että edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten lu­ku­määrä koko edun­val­vot­ta­jien jou­kosta on ly­hyessä ajassa nous­sut yli 13 pro­sent­tiin.

Lähde: Ti­las­to­kes­kus

Väestö ikään­tyy, mikä kuor­mit­taa vi­ran­omais­pal­ve­luita

Suomen väestö van­he­nee jat­ku­vasti. Van­huuse­läk­keellä ole­vien kan­sa­lais­ten määrä kasvaa vuo­sit­tain. Vuonna 2021 van­huuse­läk­keellä oli jo 1.4 mil­joo­naa kan­sa­laista, kun se vuonna 2010 oli hieman yli mil­joo­nan.

Väes­tön ikään­ty­mi­nen kuor­mit­taa väis­tä­mättä vi­ran­omais- ja van­hus­pal­ve­luita. Vi­ran­omais­ten mää­rää­mällä ylei­sillä edun­val­vo­jilla voi jo tällä het­kellä olla satoja val­vot­ta­via pää­mie­hiä. Tämä tekee yk­sit­täi­sen pää­mie­hen asioi­hin pa­neu­tu­mi­sen ja tämän toi­vei­den huo­mioon ot­ta­mi­sen to­della haas­ta­vaksi.

Pe­rin­tei­nen, ilman val­tuu­tusta ta­pah­tuva, edun­val­vonta on myös kuor­mit­ta­nut jul­ki­sen puolen re­surs­seja. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­nen vä­hen­tää Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton työ­taak­kaa.

Suomen väes­tön ikä­ra­kenne van­he­nee jat­ku­vasti. Vuonna 2021 syn­ty­neillä nai­silla elin­aja­no­dote on 84,9 vuotta ja vas­taava luku mie­hillä on 79,6 vuotta. Li­säksi van­huuse­lä­ke­läis­ten määrä kasvaa jat­ku­vasti suh­teessa työi­käi­seen väes­töön.

⚠️ Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto hylkää peräti 20 % edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sista. Tee edun­val­von­ta­val­tuu­tus ker­ralla oikein, esi­mer­kiksi Aa­tok­sen asian­tun­te­vassa pal­ve­lussa. Hy­lät­tyä edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaa ei ole mah­dol­lista ottaa käyt­töön.

Näin edun­val­von­ta­val­tuu­tus toimii käy­tän­nössä

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on ennen kaik­kea oman tah­tosi ilmaus. Sen avulla kerrot, kenet luotat hoi­ta­maan si­nulle tär­keitä asioita, jotta kal­li­sar­voi­set toi­veesi voivat to­teu­tua par­haalla mah­dol­li­sella ta­valla. Edun­val­von­ta­val­tuu­tusta kut­su­taan myös ni­mellä edunval­von­ta­val­ta­kir­ja.

Kun et itse pysty hoi­ta­maan asioi­tasi, sai­rau­den, van­huu­den tai on­net­to­muu­den takia, val­tuu­tettu vah­vis­taa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen. Tämän jäl­keen edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan ni­meä­mäsi val­tuu­tettu voi alkaa hoitaa asioi­tasi.

Käy­dään esi­merk­kien avulla läpi, mitä edun­val­von­ta­val­tuu­tus käy­tän­nössä tar­koit­taa ja mitä ta­pah­tuu, jos sitä ei ole tehty.

Esi­merkki 1: Maija laatii edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen hy­vissä ajoin

Maija, 67, haluaa tehdä edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan hel­pot­taak­seen kolmen tyt­tä­rensä elämää. Te­ke­mällä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ajoissa, hän pystyy päät­tä­mään kuka hänen asioi­taan hoitaa, kun hän ei enää itse kykene. Li­säksi hän voi päät­tää, mitä asioita val­tuu­tuk­sella on mah­dol­lista hoitaa.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jassa Maija antaa Kai­salle vapaat kädet hoitaa raha-asioi­taan. Li­säksi Kaisa saa myydä hänen ker­ros­ta­lo­kak­sionsa, kun aika koit­taa. Maija kirjaa myös edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan, että tytär saa tehdä lah­joi­tuk­sia os­ta­malla vuo­sit­tain syn­ty­mä­päivä- ja jou­lu­lah­jat lä­hei­sille ih­mi­sille Maijan va­roilla.

Lue lisää: Miksi edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen kan­nat­taa valita useampi val­tuu­tettu?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus hel­posti ja edul­li­sesti Aa­tok­selta

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi laatia myös itse. Täl­löin sinun on syytä olla tark­kana, että et tee vir­heitä val­tuu­tuk­sen kanssa, jotta se on var­masti lain­mu­kai­nen ja hy­väk­syt­tävä.

 Jos haluat var­mis­tua, että edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesi on ju­ri­di­sesti jär­käh­tä­mä­tön ja oi­keaop­pi­sesti tehty, suo­sit­te­lemme kään­ty­mään Aa­tok­sen puo­leen.

Ajoissa tehty edun­val­von­ta­val­tuu­tus sääs­tää mo­nelta har­milta – laadi val­tuu­tus jo tänään ja turvaa tu­le­vai­suu­tesi.