Poh­jois­mai­nen tut­ki­mus: Suomi edel­lä­kä­vijä edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten laa­ti­mi­sessa

Di­gi­taa­li­nen la­ki­pal­velu Aatos sel­vitti poh­jois­maa­lais­ten yli 35-vuo­tiai­den la­ki­pal­ve­lui­den kiin­nos­tusta ja käyt­töä. Ta­lous­tut­ki­mus to­teutti tut­ki­muk­sen in­ter­net­pa­nee­lina hel­mi­kuun ja maa­lis­kuun 2023 aikana. Tut­ki­mus kattoi yli 1 800 vas­taa­jaa Suo­mesta, Ruot­sista ja Tans­kasta.

Eri­tyi­sesti edun­val­von­ta­val­tuu­tus jakoi poh­jois­maita asia­kir­jan tun­net­ta­vuu­den ja laa­ti­mi­sen osalta.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen avulla hen­kilö voi päät­tää:

1. kuka hänen asioi­taan hoitaa,
2. mitä asioita hänen puo­les­taan voi hoitaa,

jos hän ei itse kykene huo­leh­ti­maan asiois­taan sai­rau­den tai on­net­to­muu­den vuoksi.

Tut­ki­muk­sen mukaan noin 57 % suo­ma­lai­sista yli 35-vuo­tiaista tunsi edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen joko erit­täin tai melko hyvin. Sen sijaan vain noin kol­man­nes tunsi asia­kir­jan si­säl­lön Ruot­sissa ja Tans­kassa.

Suomi on kui­ten­kin edel­lä­kä­vijä edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan laa­ti­mi­sen suh­teen, sillä edun­val­von­ta­val­tuu­tusta kos­keva laki tuli voi­maan jo vuonna 2007. Ruot­sissa ja Tans­kassa asia­kirja otet­tiin käyt­töön vasta noin 10 vuotta myö­hem­min, mikä var­masti se­lit­tää eroja maiden vä­lillä.

Tämän ar­tik­ke­lin graa­fit esit­te­le­vät suo­ma­lais­ten yli 35-vuo­tiai­den vas­taa­jien tu­lok­sia.

Suo­ma­lais­nai­set laa­ti­vat ak­tii­vi­sesti edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sia

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on jo noin joka vii­den­nellä yli 35-vuo­ti­aalla suo­ma­lai­sella, kun luku on Tans­kassa 17 % ja Ruot­sissa vain 14 %. Li­säksi noin 37 % suo­ma­lai­sista vas­taa­jista on aja­tel­lut te­ke­vänsä asia­kir­jan jos­sain vai­heessa elä­määnsä.

Lue lisää: Vältä nämä 3 vir­hettä – laadi edun­val­von­ta­val­tuu­tus ajoissa

Eri­tyi­sesti pa­ri­suh­teessa elävät lap­set­to­mat hen­ki­löt näyt­tä­vät olevan ak­tii­vi­sem­pia edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten te­ke­mi­sessä ver­rat­tuna heihin, joilla on lapsia. 34 % nai­mi­sissa ole­vista lap­set­to­mista oli tehnyt edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen, kun taas vain 18 % nai­mi­sissa ole­vista per­heel­li­sistä oli tehnyt edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen.

💡 On kui­ten­kin hyvä muis­taa, että puo­liso tai omat lapset eivät au­to­maat­ti­sesti saa oi­keutta hoitaa asioi­tasi, mikäli et itse siihen kykene. Myös puo­liso ja lapset tar­vit­se­vat edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen, jonka avulla he voivat hoitaa asioi­tasi.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mi­sessa paik­ka­kun­ta­koh­tai­sia eroja

Tut­ki­muk­sen mukaan edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sia laa­di­taan eniten Etelä-Suo­messa (25%) ja Länsi-Suo­messa (24%). Vä­hi­ten puo­les­taan Hel­sinki-Uusi­maalla (16%).

Etelä-Suo­messa eri­tyi­sesti pienet alle 30 000 asuk­kaan paik­ka­kun­nat ko­ros­tu­vat tu­lok­sissa. Tämä kertoo siitä, että omien toi­vei­den ja oi­keuk­sien tur­vaa­mi­nen näh­dään har­vem­min asu­te­tulla alu­eella tär­keänä.

Alu­eel­li­set erot ko­ros­tu­vat Suo­messa enem­män kuin muissa maissa.

Lue lisää: Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen teko on suo­sit­tua

Suo­messa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­nen edul­li­sinta

Sel­vi­tyk­sen mukaan suo­ma­lai­set yli 35-vuo­ti­aat ovat mak­sa­neet kes­ki­mää­rin edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta noin 186 euroa. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta on mak­settu kes­ki­mää­rin 200 euroa Ruot­sissa ja 243 euroa Tans­kassa.

Vie­lä­kin edul­li­sem­min pääset, kun laadit edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus kuuluu osana Aatos Huo­le­ton -ti­lausta, joka maksaa 69 euroa/vuosi. Saat pääsyn kaik­kiin la­kia­sia­kir­joi­hin, ra­jat­to­masti la­kia­pua sekä asia­kir­jat kotiin toi­mi­tet­tuina. Pal­ve­lumme var­mis­taa, että asia­kir­jasi ovat ajan ta­salla riip­puen elä­män­ti­lan­tees­tasi.

Sinun ei tar­vitse tietää, mitä edun­val­von­ta­val­tuu­tus si­säl­tää. Pal­ve­lumme kar­toit­taa tar­peesi kat­ta­vasti ja si­säl­lyt­tää asia­kir­jaasi kaiken oleel­li­sen. Näin voit olla varma, että edun­val­von­ta­val­ta­kir­jasi on oikein laa­dittu eikä mitään olen­naista jää puut­tu­maan.

Ko­keile heti il­mai­seksi!

Näin tut­ki­mus teh­tiin

Di­gi­taa­li­nen la­ki­pal­ve­lu Aatos tilasi tut­ki­muk­sen poh­jois­maa­lais­ten kiin­nos­tuk­ses­ta la­kia­sia­kir­joi­hin sekä niiden ylei­syy­ten liit­tyen. Tut­ki­muk­sen suo­rit­ti Ta­lous­tut­ki­mus hel­mi­kuun ja maa­lis­kuun 2023 vä­lil­lä, ja kaikki tiedot ke­rät­tiin online-ky­se­ly­lo­mak­kei­den avulla. Tut­ki­muk­sen koh­de­ryh­mä­nä olivat yli 35-vuo­ti­aat miehet ja naiset Suo­mes­ta, Ruot­sis­ta ja Tans­kas­ta (Ah­ve­nan­maa, Fär­saa­ret ja Grön­lan­ti pois lukien). Otos­koko oli yh­teen­sä 1 863 hen­ki­löä: 608 Suo­mes­sa, 624 Tans­kas­sa ja 631 Ruot­sis­sa.

💡 Ha­luat­ko lukea lisää tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta? Lähetä säh­kö­pos­tia Aa­tok­sen vies­tin­tä­pääl­li­köl­le Ma­rii­al­le osoit­tee­seen mariia@aatos.app