Työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu huo­leh­tii työ­pai­kan tur­val­li­suu­desta 

Työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu on työn­te­ki­jöi­den kes­kuu­desta va­littu hen­kilö, joka edus­taa työn­te­ki­jöitä suh­teessa työ­nan­ta­jaan sekä työ­suo­je­lu­vi­ran­omai­siin. Työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu tekee yh­teis­työtä työ­nan­ta­jan kanssa eli ase­tel­man tar­koi­tus ei ole olla “työn­te­ki­jät vas­taan työ­nan­taja”.

👉 Työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu pääsee vai­kut­ta­maan asioi­hin, joilla taa­taan työ­pai­kan tur­val­li­suus sekä edis­te­tään työn­te­ki­jöi­den ter­veyttä. Hän voi antaa eh­do­tuk­sia, joiden poh­jalta teh­dään pää­tök­siä.

Työ­suo­je­lu­val­tuu­te­tun teh­tävä on mo­ni­puo­li­nen

Työ­suo­je­lu­val­tuu­te­tun teh­tä­vän ydin on edus­taa muita työn­te­ki­jöitä suh­teessa työ­nan­ta­jaan sekä työ­suo­je­lu­vi­ran­omai­siin. Käy­tän­nössä teh­tävä on mo­ni­puo­li­nen ja si­säl­tää monia eri oi­keuk­sia sekä vel­vol­li­suuk­sia.

Työ­suo­je­lu­val­tuu­te­tun teh­tä­viä

1. Työn­te­ki­jöi­den sekä työ­nan­ta­jan vä­li­seen yh­teis­työ­hön kuuluu esi­mer­kiksi tur­val­li­suu­teen vai­kut­ta­vat asiat, joiden avulla työ­pai­kan vaarat ja haitat sel­vi­te­tään sekä eri­lais­ten ke­hit­tä­mis­ta­voit­tei­den laa­ti­mi­nen.   
2. On tär­keää, että työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu pe­reh­tyy oma-aloit­tei­sesti työym­pä­ris­töön sekä tur­val­li­suu­teen ja ter­vey­teen vai­kut­ta­viin asioi­hin. Mah­dol­li­sista puut­teista on il­moi­tet­tava työ­nan­ta­jalle. Hänen tulisi li­säksi kan­nus­taa myös muita työn­te­ki­jöitä kiin­nit­tä­mään huo­miota työym­pä­ris­töön. Työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu on näissä asioissa linkki työn­te­ki­jöi­den ja työ­nan­ta­jan vä­lillä.  
3. Työ­suo­je­lu­val­tuu­te­tun tulee osal­lis­tua työ­pai­kan tur­val­li­suu­teen liit­ty­viin tar­kas­tuk­siin, joita esi­mer­kiksi työ­suo­je­lu­vi­ran­omai­set suo­rit­ta­vat. Hän voi täl­löin kiin­nit­tää tar­kas­ta­jien huo­mion tur­val­li­suutta ja ter­veyttä edis­tä­viin asioi­hin.  
4. Työ­suo­je­lu­val­tuu­te­tulla on eri­tyi­nen oikeus kes­keyt­tää työ, josta ai­heu­tuu vä­li­töntä ja va­ka­vaa vaaraa työn­te­ki­jän hen­gelle. Mikä ta­hansa työ, josta voisi ai­heuta vaaraa ei kui­ten­kaan oi­keuta kes­key­tyk­seen. Vaaran tulee olla vä­li­tön ja vakava työn­te­ki­jän hen­gelle. Kes­keyt­tä­mi­sestä tulee il­moit­taa työ­na­na­ta­jalle en­na­kolta tai vä­lit­tö­mästi kes­key­tyk­sen jäl­keen.

⚠️ Työ­nan­ta­jan tulee li­säksi huo­leh­tia, että val­tuu­te­tulla on mah­dol­li­suus saada asian­mu­kaista kou­lu­tusta teh­tä­viensä hoi­ta­mi­seksi.

Työn­te­ki­jät va­lit­se­vat val­tuu­te­tun kes­kuu­des­taan

Työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu tulee valita, mikäli työ­pai­kalla on vä­hin­tään 10 työn­te­ki­jää. Vä­hin­tään 20 työn­te­ki­jän työ­pai­kalla on puo­les­taan oltava eril­li­nen työ­suo­je­lu­toi­mi­kunta, joka kä­sit­te­lee työ­olo­jen tilaa ja tekee ke­hi­ty­seh­do­tuk­sia.

Työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu va­li­taan työn­te­ki­jöi­den kes­kuu­desta työn­te­ki­jöi­den jär­jes­tä­millä vaa­leilla. Va­li­tun työ­suo­je­lu­val­tuu­te­tun toi­mi­kausi kestää kaksi ka­len­te­ri­vuotta, ellei toisin sovita.

Työn­te­ki­jöi­den kes­kuu­desta va­li­taan yksi työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu sekä kaksi va­ra­val­tuu­tet­tua. Vaalit on jär­jes­tet­tävä siten, että kai­killa on mah­dol­li­suus osal­lis­tua niihin.

⚠️ Työ­nan­taja ei saa estää vaa­lien jär­jes­tä­mistä, vaan hänen on tar­vit­taessa tar­jot­tava esi­mer­kiksi tilat vaa­lien jär­jes­tä­mi­seksi.

Va­ra­val­tuu­tet­tu­jen oi­keu­det ja vel­vol­li­suu­det

Jos val­tuu­tettu on ti­la­päi­sesti es­ty­nyt hoi­ta­maan työ­suo­je­lu­val­tuu­te­tun teh­tä­vää, huo­leh­tii va­ra­val­tuu­tettu sel­lai­sista teh­tä­vistä, joita ei voi siir­tää myö­hem­mäksi.

Jos työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu ir­ti­sa­nou­tuu työs­tään tai muuten kes­keyt­tää val­tuu­te­tun toimet kesken toi­mi­kau­den, toimii va­ra­val­tuu­tettu val­tuu­tet­tuna lopun toi­mi­kau­den ajan.

Va­ra­val­tuu­te­tulla on samat oi­keu­det ja vel­vol­li­suu­det kuin val­tuu­te­tulla, sil­loin kun hän hoitaa val­tuu­te­tun teh­tä­vää.

💡 Työ­suo­je­lu­val­tuu­te­tulla on sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus niistä tie­doista, joita hän val­tuu­te­tun ase­massa saa työ­nan­ta­jasta tai työ­pai­kasta. Tämä koskee myös va­ra­val­tuu­tet­tuja. Sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus jatkuu senkin jäl­keen, kun työn­te­kijä on la­kan­nut hoi­ta­masta val­tuu­te­tun teh­tä­viä.

Työ­suo­je­lu­val­tuu­te­tulla on oikeus kor­vauk­seen

Työ­nan­ta­jan on an­net­tava val­tuu­te­tulle riit­tä­vät mah­dol­li­suu­det hoitaa val­tuu­te­tun teh­tä­viä.

Hänen on va­pau­tet­tava val­tuu­tettu hänen sään­nöl­li­sistä työ­teh­tä­vis­tään koh­tuul­li­seksi ajaksi, jotta nämä teh­tä­vät voi­daan suo­rit­taa. Jos koh­tuul­li­sesta ajasta ei ole so­vittu, tulee val­tuu­te­tulle antaa teh­tä­vien hoi­ta­mi­seen vä­hin­tään neljä tuntia kunkin pe­rät­täi­sen ka­len­te­ri­vii­kon aikana.

Val­tuu­te­tun tulee muu­toin huo­leh­tia työ­teh­tä­vis­tään. Työt on jär­jes­tet­tävä niin, että työn­te­kijä ei toimi val­tuu­te­tun ase­massa omien työ­teh­tä­viensä kus­tan­nuk­sella.

Työ­nan­ta­jan ei vält­tä­mättä ole pakko va­paut­taa val­tuu­tet­tua hänen muista työ­teh­tä­vis­tään val­tuu­te­tun teh­tä­vien hoi­ta­mi­seksi, jos es­teenä on jokin pätevä syy. Pä­te­vää syytä ei ole mää­ri­telty tar­kem­min, joten tämä ar­vioi­daan aina ta­paus­koh­tai­sesti.

Työ­nan­ta­jan on kor­vat­tava työn­te­ki­jälle työ­suo­je­lu­val­tuu­te­tun teh­tä­vien huo­leh­ti­mi­sesta ai­heu­tuva an­sion­me­ne­tys.

Jos vält­tä­mät­tö­miä val­tuu­te­tun teh­tä­viä hoi­de­taan työ­ajan ul­ko­puo­lella, tulee työ­nan­ta­jan maksaa tästä koh­tuul­li­nen kor­vaus. Muista kuin vält­tä­mät­tö­mistä teh­tä­vistä ei tar­vitse suo­rit­taa kor­vausta.

Val­tuu­te­tulla on vahva ir­ti­sa­no­mis­suoja

Val­tuu­te­tulla on vahva ir­ti­sa­no­mis­suoja:

• Hen­ki­löön liit­ty­vien syiden pe­rus­teella työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu voi­daan ir­ti­sa­noa vain, mikäli val­tuu­te­tun edus­ta­mien työn­te­ki­jöi­den enem­mistö antaa siihen suos­tu­muk­sensa. 
• Työ­teh­tä­vien vä­he­ne­mi­sen tai esi­mer­kiksi kon­kurs­sin pe­rus­teella työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu voi­daan ir­ti­sa­noa vain siinä ta­pauk­sessa, jos työ­nan­ta­jalla ei ole tar­jota hänen am­mat­ti­tai­to­aan vas­taa­vaa teh­tä­vää, eikä hä­nellä ole mah­dol­lista jär­jes­tää kou­lu­tusta muuhun teh­tä­vään.

Aatos on ju­ris­tien ke­hit­tä­mä verk­kopalvelu

Täysin di­gi­taa­li­sia la­ki­pal­ve­luita tar­joava Aatos on ke­hi­tetty aut­ta­maan yk­si­tyis­hen­ki­löitä heidän ju­ri­di­sissa tar­peis­saan. Yh­dis­tim­me ju­ri­dii­kan ja tek­no­lo­gian, jol­loin tu­lok­se­na on help­po­käyt­töi­nen ja edul­li­nen la­ki­pal­ve­lu.

Pal­ve­lus­sam­me voit tehdä muun muassa seu­raa­vat asia­kir­jat:

• Tes­ta­ment­ti
• Avio­eh­to
• Edun­val­von­ta­val­tuu­tus
• Hoi­to­tah­to

Tie­sitkö, että pal­ve­lumme ovat jopa 90 % edul­li­sem­pia kuin pe­rin­tei­sissä la­ki­toi­mis­toissa?

Tu­tustu pal­ve­lui­himme!