Pe­rin­nön si­joit­ta­mi­ses­sa tär­ke­ää on ajal­li­nen ha­jau­tus

Pe­rin­tö voi tuoda ker­ta­sum­mal­taan mer­kit­tä­vän määrän va­ral­li­suut­ta pe­ril­li­sil­le. Ti­las­to­kes­kuk­sen vuoden 2019 sel­vi­tyk­sen mukaan suo­ma­lais­ten kes­ki­mää­räi­nen pe­rin­tö oli noin 39 700 euroa.

Pe­rin­töä saa­des­saan suo­ma­lai­nen tyy­pil­li­sim­min vä­hen­tää ensin velkaa. Loput pe­rin­nös­tä jää käyt­töön tai si­joi­te­taan.

Man­da­tu­min joh­ta­ja Tuomas Si­mo­nen kertoo, mitä jo­kai­sen kan­nat­taa pohtia eri­tyi­ses­ti pe­rin­tö­va­ral­li­suut­ta si­joit­taes­saan.

Si­joit­ta­mi­nen yleis­ty­nyt suo­ma­lais­ten kes­kuu­des­sa

Ny­ky­ään yhä useam­pi suo­ma­lai­nen si­joit­taa va­ral­li­suut­taan pörs­siin, kuten ra­has­toi­hin tai suo­riin osak­kei­siin. Pörs­si­sää­tiön ti­las­to­jen mukaan Suo­mes­sa oli huh­ti­kuus­sa 2023 yh­teen­sä lähes 973 000 pien­si­joit­ta­jaa. Eri­tyi­ses­ti si­joit­ta­mi­sen kiin­nos­tus on kas­va­nut nuor­ten ai­kuis­ten kes­kuu­des­sa.

– Pe­rin­nön si­joit­ta­mi­nen on melko ylei­nen yh­tey­den­ot­to­pyyn­tö meillä Man­da­tu­mis­sa. Li­säk­si hen­ki­va­kuu­tus­kor­vaus­ten si­joit­ta­mi­nen on myös hyvin tyy­pil­lis­tä, Si­mo­nen kertoo.

Mitä pa­rem­min asiak­kaal­le on ker­ty­nyt va­ral­li­suut­ta en­nal­ta, sitä suu­rem­mal­la to­den­nä­köi­syy­del­lä hän Si­mo­sen mukaan myös si­joit­taa pe­rin­töään.

Ennen si­joit­ta­mis­ta oma talous kan­nat­taa kar­toit­taa

Ennen si­joit­ta­mis­ta ra­has­toi­hin tai osak­kei­siin, kan­nat­taa kar­toit­taa omia ta­lou­del­li­sia ris­ke­jä. Li­säk­si on hyvä miet­tiä omia ta­voit­tei­taan sekä laatia si­joi­tus­suun­ni­tel­ma, jota nou­dat­taa.

Ko­ko­nais­ti­lan­net­ta tar­kas­tel­les­sa on hyvä käydä läpi omaa va­ral­li­suut­ta ja vel­ko­ja. Kuinka paljon velkaa ko­ko­nai­suu­des­sa on? Mikä velan korko on? Kuinka paljon on mah­dol­lis­ta si­joit­taa? Mil­lais­ta ar­von­nousua va­roil­leen ta­voit­te­lee? Mitä ta­voit­tei­ta si­joit­ta­mi­seen liit­tyy?

– Man­da­tu­min asian­tun­ti­jan kanssa on mah­dol­lis­ta kes­kus­tel­la omasta ti­lan­tees­taan. Näin on mah­dol­lis­ta ra­ken­taa it­sel­le sopiva si­joit­ta­mi­sen ko­ko­nai­suus. Moni haluaa myös ul­kois­taa si­joit­ta­mi­sen va­rain­hoi­don am­mat­ti­lai­sil­le. Toki it­se­kin voi tehdä si­joi­tus­pää­tök­siä ja valita koh­teet it­se­näi­ses­ti, Si­mo­nen kertoo.

Vä­him­mäis­mää­rää si­joit­ta­mi­sel­le ei oi­keas­taan ole ole­mas­sa. Tär­kein­tä on aloit­taa sään­nöl­li­nen si­joit­ta­mi­nen ja käyt­tää sen verran va­ral­li­suut­ta, kun on omassa ta­lou­des­sa mah­dol­lis­ta.

Pe­rin­töä si­joit­taes­sa kan­nat­taa muis­taa ajal­li­nen ha­jau­tus

Si­mo­sen mukaan on ole­mas­sa kaksi suo­ma­lai­sil­le hyvin tyy­pil­li­sin­tä si­joit­ta­mi­seen liit­ty­vää vir­het­tä. Yksi ylei­sim­mis­tä vir­heis­tä on se, että ei si­joi­ta ol­len­kaan.

– Jos hen­ki­lö ei si­joi­ta ol­len­kaan, ei hän pääse hyö­ty­mään korkoa ko­rol­le -il­miös­tä. His­to­rial­li­ses­ti kat­soen si­joit­ta­mi­nen on aina ollut pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä kan­nat­ta­vaa, mutta se vaatii kär­si­väl­li­syyt­tä sekä oman ris­ki­ta­son ar­vioin­tia, Si­mo­nen sanoo.

Toinen virhe on si­joit­taa kaikki yli­mää­räi­nen va­ral­li­suus ker­ral­la eli lait­taa kaikki munat samaan koriin. Moni saat­taa myös si­joi­tus­ten arvon hei­ken­tyes­sä pe­läs­tyä kurs­sin äkil­li­siä liik­kei­tä ja nostaa varat tap­piol­li­se­na pörs­sis­tä pois.

Si­mo­sen mukaan ajal­li­nen ha­jau­tus vä­hen­tää riskiä ja tuo ta­lou­del­lis­ta mie­len­rau­haa. Jos koko pe­rin­nön si­joit­taa ker­ral­la, voi käydä niin, että si­joi­tuk­sen arvo yl­lät­täen muut­tuu.

– Mikäli si­joi­tuk­sen ha­jaut­taa ajal­li­ses­ti esi­mer­kik­si kuu­kausi­ta­sol­la tai eri ajan­koh­tiin, ajal­li­nen riski ja arvon hei­lun­ta pie­ne­ne­vät. Ajal­li­nen ha­jau­tus suojaa eri­lai­sil­ta pa­niik­ki­rat­kai­suil­ta, Si­mo­nen sanoo.

Varat voi toki si­joit­taa myös ker­ral­la, jos se omaan ti­lan­tee­seen ja ta­voit­tee­seen sopii. Pie­nem­pi si­joi­tus­sum­ma suh­tees­sa omaan va­ral­li­suu­teen ei myös­kään vaadi sa­mal­la ta­val­la os­to­jen ha­jaut­ta­mis­ta kuin suu­rem­pi si­joi­tus.

Kan­nat­taa­ko pe­rin­töä si­joit­taa osak­kei­siin vai ra­has­toi­hin?

Moni pohtii si­joit­ta­mis­ta osak­kei­den ja ra­has­to­jen vä­lil­lä. Si­mo­sen mukaan tuot­to­ta­voit­teet, oma ti­lan­ne ja ko­ko­nais­ris­kin­ot­to­ky­ky mää­rit­te­le­vät, miten kan­nat­taa si­joit­taa.

– Osak­kei­siin voi olla käy­tän­nös­sä helppo si­joit­taa. Ris­ki­ta­so kui­ten­kin kasvaa, jos si­joit­taa va­ro­jaan vain muu­ta­maan yh­ti­öön. Li­säk­si suo­riin osak­kei­siin si­joit­ta­mi­nen vaatii yleen­sä enem­män pe­reh­ty­mis­tä, Si­mo­nen sanoo.

Osak­keet ovat kor­keam­man riskin si­joi­tus­koh­tei­ta ja vaa­ti­vat si­joit­ta­jal­ta enem­män pe­reh­ty­mis­tä ta­lous­ti­lan­tei­siin ja yri­tyk­sen lu­kui­hin. Ra­has­toon (va­kuu­tus­yh­tiöl­lä si­joi­tus­ko­ri) si­joit­ta­mi­nen mah­dol­lis­taa puo­les­taan hel­pos­ti laajan ha­jaut­ta­mi­sen – sekä eri koh­tei­siin että ajal­li­ses­ti.

 – Ra­has­to­ja on ole­mas­sa laaja va­li­koi­ma eri­lai­sia, ja kuu­kausit­tai­nen si­joit­ta­mi­nen ra­has­toi­hin on ny­ky­ään tehty hyvin hel­pok­si, Si­mo­nen sanoo.

Si­mo­sen mukaan ra­has­tot ja si­joi­tus­ko­rit toi­mi­vat ensin hyvänä har­joi­tuk­se­na si­joit­ta­mi­sen opet­te­luun. Myö­hem­min omaa si­joi­tus­salk­kua voi laa­jen­taa myös suo­riin osak­kei­siin.

Si­joi­tus­va­kuu­tus hel­pot­taa pe­rin­tö­ve­ro­jen mak­sa­mis­ta

Val­tao­sa suo­ma­lais­ten va­ral­li­suu­des­ta on kiin­te­ää omai­suut­ta. Kiin­te­ää omai­suut­ta ovat muun muassa asunto, ke­sä­mök­ki, metsä tai su­ku­ti­la.

Kiin­te­ää omai­suut­ta pe­rit­täes­sä on­gel­mak­si muo­dos­tu­vat usein pe­rin­tö­ve­rot. Usein aja­tel­laan, että asunto on helppo myydä ja siten rea­li­soi­da kuo­lin­pe­sän osak­kai­den kesken. Ylei­nen ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne vai­kut­taa kui­ten­kin siihen, kuinka to­den­nä­köis­tä kiin­teän omai­suu­den rea­li­soi­mi­nen on. Li­säk­si kiin­teäl­lä omai­suu­del­la on usein tun­near­voa.

– Kiin­te­ää omai­suut­ta voi olla yl­lät­tä­vän haas­ta­vaa muut­taa ra­hak­si – eikä tun­near­voa si­säl­tä­viä varoja, kuten esi­mer­kik­si suvun ke­sä­mök­kiä edes yleen­sä haluta myydä, Si­mo­nen sanoo.

Si­mo­nen kertoo kaksi tapaa, joilla voi hel­pot­taa pe­ril­lis­ten ta­lou­del­lis­ta asemaa ja pe­rin­tö­ve­ro­jen mak­sa­mis­ta. En­sim­mäi­nen tapa on si­joi­tus­va­kuu­tus ja toinen tapa pe­rin­tei­nen ris­ki­hen­ki­va­kuu­tus.

– Si­joi­tus­va­kuu­tuk­sen avulla on mah­dol­lis­ta si­joit­taa va­ral­li­suut­ta va­kuu­tus­yh­tiön kautta, ja so­pi­muk­seen si­säl­tyy hen­ki­va­kuu­tus. Hen­ki­lön me­neh­tyes­sä si­joi­te­tut varat rea­li­soi­daan ja mak­se­taan en­nal­ta va­li­tul­le edun­saa­jil­le, Si­mo­nen kertoo.

Si­joi­tus­va­kuu­tuk­sen kautta si­joi­tus­koh­tei­ta voi vaih­taa va­paas­ti ilman ve­ro­seu­raa­muk­sia ja edun­saa­jaa on mah­dol­lis­ta muut­taa elä­män­ti­lan­teen mukaan. Hen­ki­lön me­neh­tyes­sä si­joi­tuk­set rea­li­soi­tu­vat muu­ta­mas­sa päi­väs­sä.

– Tämä hel­pot­taa esi­mer­kik­si pe­rin­tö­ve­ro­jen mak­sa­mis­ta ja tuo li­sä­tur­vaa per­heel­le, kun kiin­te­ää omai­suut­ta ei tar­vit­se rea­li­soi­da, Si­mo­nen sanoo.

Si­joi­tus­va­kuu­tuk­sen li­säk­si pe­rin­tei­nen ris­ki­hen­ki­va­kuu­tus tuo li­sä­tur­vaa pe­ril­li­sil­le ja hel­pot­taa eri­tyi­ses­ti pe­rin­tö­ve­ro­jen mak­sa­mis­ta. Ris­ki­hen­ki­va­kuu­tuk­sen voi esi­mer­kik­si mi­toit­taa vas­taa­maan ar­vioi­tua pe­rin­tö­ve­ro­jen määrää. Täl­löin ei tar­vit­se pe­rin­tö­ve­ro­jen mak­suun nostaa varoja si­joi­tuk­sis­ta ja sa­mal­la hel­po­te­taan arjen pyö­rit­tä­mis­tä.

– Mo­nel­le ei tule mie­leen, että hen­ki­va­kuu­tus­ta voi hyö­dyn­tää myös pe­rin­tö­suun­nit­te­lus­sa. Eri­tyi­ses­ti hen­ki­va­kuu­tus­ta hyö­dyn­ne­tään pe­rin­tö­ve­ro­mie­les­sä, kun si­joi­tus­va­ral­li­suus kes­kit­tyy omai­suu­teen, jota ei haluta tai pys­ty­tä rea­li­soi­maan, Si­mo­nen täs­men­tää.

Myös ka­pi­ta­li­saa­tio­so­pi­mus on tapa si­joit­taa va­kuu­tus­yh­tiön kautta. Sil­loin hen­ki­lön me­neh­tyes­sä varat kuu­lu­vat kuo­lin­pe­säl­le.

– Täl­löin kuo­lin­pe­sän osak­kai­den täytyy sopia, että jat­kaa­ko kuo­lin­pe­sä si­joi­tus­ten yh­tei­so­mis­ta­ja­na, jae­taan­ko ja siir­re­tään­kö si­joi­tuk­set osak­kail­le vai rea­li­soi­daan­ko ne ja jae­taan osak­kail­le so­vi­tun mu­kai­ses­ti. Pe­rin­tö­ve­rot mak­se­taan kuo­lin­het­ken ar­vos­tuk­sen mukaan, Si­mo­nen sanoo.

Asian­tun­ti­jan vinkit pe­rin­nön si­joit­ta­mi­seen

1. Tar­kas­te­le ko­ko­nais­ta­lout­ta­si ja tee si­joi­tus­suun­ni­tel­ma: mää­ri­tä omat ta­voit­tee­si ja riskit.
2. Muista ajal­li­nen ha­jaut­ta­mi­nen: suurta pe­rin­töä ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta si­joit­taa ker­ral­la.
3. Si­joi­tus­koh­teet riip­pu­vat ta­voit­teis­ta ja ris­ki­ta­sos­ta: ra­has­tot ha­jaut­ta­vat varat mo­ni­puo­li­ses­ti, yk­sit­täi­siin pörs­siy­ri­tyk­siin si­joit­ta­mi­nen on suu­rem­pi ris­kis­tä.
4. Ul­kois­ta va­ral­li­suu­den suun­nit­te­lu am­mat­ti­lai­sel­le: mikäli et itse halua tehdä si­joi­tus­pää­tök­siä, voi am­mat­ti­lai­nen hoitaa va­ral­li­suut­ta­si ja si­joi­tuk­sia­si.
5. Va­rau­du myös yl­lät­tä­viin elä­män­ti­lan­tei­siin: si­joi­tus­va­kuu­tus ja pe­rin­tei­nen ris­ki­hen­ki­va­kuu­tus aut­ta­vat tur­vaa­maan pe­ril­lis­te­si ta­lout­ta, kun pe­rin­tö­ve­rot tu­le­vat mak­set­ta­vak­si.

Läh­teet

Pörs­si­sää­tiö (2023) Ko­ti­ta­lous­o­mis­ta­jien määrä Suo­mes­sa. Online. 24.5.2023.

Ti­las­to­kes­kus (2019) Pe­rin­nön­saa­jien pe­rin­tö­osuuk­sien ve­ro­tet­ta­va arvo pe­rin­nön­jät­tä­jän kuo­lin­vuo­den, pe­rin­nön­saa­jan ve­ro­luo­kan ja pe­rin­nön­saa­jan ve­ro­tet­ta­van osuu­den arvon mukaan, 2017-2019. Online. 24.5.2023