Pe­rin­nön si­joit­ta­mi­sessa tär­keää on ajal­li­nen ha­jau­tus

Pe­rintö voi tuoda ker­ta­sum­mal­taan mer­kit­tä­vän määrän va­ral­li­suutta pe­ril­li­sille. Ti­las­to­kes­kuk­sen vuoden 2019 sel­vi­tyk­sen mukaan suo­ma­lais­ten kes­ki­mää­räi­nen pe­rintö oli noin 39 700 euroa.

Pe­rin­töä saa­des­saan suo­ma­lai­nen tyy­pil­li­sim­min vä­hen­tää ensin velkaa. Loput pe­rin­nöstä jää käyt­töön tai si­joi­te­taan.

Man­da­tu­min joh­taja Tuomas Si­mo­nen kertoo, mitä jo­kai­sen kan­nat­taa pohtia eri­tyi­sesti pe­rin­tö­va­ral­li­suutta si­joit­taes­saan.

Si­joit­ta­mi­nen yleis­ty­nyt suo­ma­lais­ten kes­kuu­dessa

Ny­ky­ään yhä useampi suo­ma­lai­nen si­joit­taa va­ral­li­suut­taan pörs­siin, kuten ra­has­toi­hin tai suo­riin osak­kei­siin. Pörs­si­sää­tiön ti­las­to­jen mukaan Suo­messa oli huh­ti­kuussa 2023 yh­teensä lähes 973 000 pien­si­joit­ta­jaa. Eri­tyi­sesti si­joit­ta­mi­sen kiin­nos­tus on kas­va­nut nuor­ten ai­kuis­ten kes­kuu­dessa.

– Pe­rin­nön si­joit­ta­mi­nen on melko ylei­nen yh­tey­den­ot­to­pyyntö meillä Man­da­tu­missa. Li­säksi hen­ki­va­kuu­tus­kor­vaus­ten si­joit­ta­mi­nen on myös hyvin tyy­pil­listä, Si­mo­nen kertoo.

Mitä pa­rem­min asiak­kaalle on ker­ty­nyt va­ral­li­suutta en­nalta, sitä suu­rem­malla to­den­nä­köi­syy­dellä hän Si­mo­sen mukaan myös si­joit­taa pe­rin­töään.

Ennen si­joit­ta­mista oma talous kan­nat­taa kar­toit­taa

Ennen si­joit­ta­mista ra­has­toi­hin tai osak­kei­siin, kan­nat­taa kar­toit­taa omia ta­lou­del­li­sia ris­kejä. Li­säksi on hyvä miet­tiä omia ta­voit­tei­taan sekä laatia si­joi­tus­suun­ni­telma, jota nou­dat­taa.

Ko­ko­nais­ti­lan­netta tar­kas­tel­lessa on hyvä käydä läpi omaa va­ral­li­suutta ja vel­koja. Kuinka paljon velkaa ko­ko­nai­suu­dessa on? Mikä velan korko on? Kuinka paljon on mah­dol­lista si­joit­taa? Mil­laista ar­von­nousua va­roil­leen ta­voit­te­lee? Mitä ta­voit­teita si­joit­ta­mi­seen liit­tyy?

– Man­da­tu­min asian­tun­ti­jan kanssa on mah­dol­lista kes­kus­tella omasta ti­lan­tees­taan. Näin on mah­dol­lista ra­ken­taa it­selle sopiva si­joit­ta­mi­sen ko­ko­nai­suus. Moni haluaa myös ul­kois­taa si­joit­ta­mi­sen va­rain­hoi­don am­mat­ti­lai­sille. Toki it­se­kin voi tehdä si­joi­tus­pää­tök­siä ja valita koh­teet it­se­näi­sesti, Si­mo­nen kertoo.

Vä­him­mäis­mää­rää si­joit­ta­mi­selle ei oi­keas­taan ole ole­massa. Tär­keintä on aloit­taa sään­nöl­li­nen si­joit­ta­mi­nen ja käyt­tää sen verran va­ral­li­suutta, kun on omassa ta­lou­dessa mah­dol­lista.

Pe­rin­töä si­joit­taessa kan­nat­taa muis­taa ajal­li­nen ha­jau­tus

Si­mo­sen mukaan on ole­massa kaksi suo­ma­lai­sille hyvin tyy­pil­li­sintä si­joit­ta­mi­seen liit­ty­vää vir­hettä. Yksi ylei­sim­mistä vir­heistä on se, että ei si­joita ol­len­kaan.

– Jos hen­kilö ei si­joita ol­len­kaan, ei hän pääse hyö­ty­mään korkoa ko­rolle -il­miöstä. His­to­rial­li­sesti kat­soen si­joit­ta­mi­nen on aina ollut pit­källä ai­ka­vä­lillä kan­nat­ta­vaa, mutta se vaatii kär­si­väl­li­syyttä sekä oman ris­ki­ta­son ar­vioin­tia, Si­mo­nen sanoo.

Toinen virhe on si­joit­taa kaikki yli­mää­räi­nen va­ral­li­suus ker­ralla eli lait­taa kaikki munat samaan koriin. Moni saat­taa myös si­joi­tus­ten arvon hei­ken­tyessä pe­läs­tyä kurs­sin äkil­li­siä liik­keitä ja nostaa varat tap­piol­li­sena pörs­sistä pois.

Si­mo­sen mukaan ajal­li­nen ha­jau­tus vä­hen­tää riskiä ja tuo ta­lou­del­lista mie­len­rau­haa. Jos koko pe­rin­nön si­joit­taa ker­ralla, voi käydä niin, että si­joi­tuk­sen arvo yl­lät­täen muut­tuu.

– Mikäli si­joi­tuk­sen ha­jaut­taa ajal­li­sesti esi­mer­kiksi kuu­kausi­ta­solla tai eri ajan­koh­tiin, ajal­li­nen riski ja arvon hei­lunta pie­ne­ne­vät. Ajal­li­nen ha­jau­tus suojaa eri­lai­silta pa­niik­ki­rat­kai­suilta, Si­mo­nen sanoo.

Varat voi toki si­joit­taa myös ker­ralla, jos se omaan ti­lan­tee­seen ja ta­voit­tee­seen sopii. Pie­nempi si­joi­tus­summa suh­teessa omaan va­ral­li­suu­teen ei myös­kään vaadi sa­malla ta­valla os­to­jen ha­jaut­ta­mista kuin suu­rempi si­joi­tus.

Kan­nat­taako pe­rin­töä si­joit­taa osak­kei­siin vai ra­has­toi­hin?

Moni pohtii si­joit­ta­mista osak­kei­den ja ra­has­to­jen vä­lillä. Si­mo­sen mukaan tuot­to­ta­voit­teet, oma ti­lanne ja ko­ko­nais­ris­kin­ot­to­kyky mää­rit­te­le­vät, miten kan­nat­taa si­joit­taa.

– Osak­kei­siin voi olla käy­tän­nössä helppo si­joit­taa. Ris­ki­taso kui­ten­kin kasvaa, jos si­joit­taa va­ro­jaan vain muu­ta­maan yh­ti­öön. Li­säksi suo­riin osak­kei­siin si­joit­ta­mi­nen vaatii yleensä enem­män pe­reh­ty­mistä, Si­mo­nen sanoo.

Osak­keet ovat kor­keam­man riskin si­joi­tus­koh­teita ja vaa­ti­vat si­joit­ta­jalta enem­män pe­reh­ty­mistä ta­lous­ti­lan­tei­siin ja yri­tyk­sen lu­kui­hin. Ra­has­toon (va­kuu­tus­yh­tiöllä si­joi­tus­kori) si­joit­ta­mi­nen mah­dol­lis­taa puo­les­taan hel­posti laajan ha­jaut­ta­mi­sen – sekä eri koh­tei­siin että ajal­li­sesti.

 – Ra­has­toja on ole­massa laaja va­li­koima eri­lai­sia, ja kuu­kausit­tai­nen si­joit­ta­mi­nen ra­has­toi­hin on ny­ky­ään tehty hyvin hel­poksi, Si­mo­nen sanoo.

Si­mo­sen mukaan ra­has­tot ja si­joi­tus­ko­rit toi­mi­vat ensin hyvänä har­joi­tuk­sena si­joit­ta­mi­sen opet­te­luun. Myö­hem­min omaa si­joi­tus­salk­kua voi laa­jen­taa myös suo­riin osak­kei­siin.

Si­joi­tus­va­kuu­tus hel­pot­taa pe­rin­tö­ve­ro­jen mak­sa­mista

Val­taosa suo­ma­lais­ten va­ral­li­suu­desta on kiin­teää omai­suutta. Kiin­teää omai­suutta ovat muun muassa asunto, ke­sä­mökki, metsä tai su­ku­tila.

Kiin­teää omai­suutta pe­rit­täessä on­gel­maksi muo­dos­tu­vat usein pe­rin­tö­ve­rot. Usein aja­tel­laan, että asunto on helppo myydä ja siten rea­li­soida kuo­lin­pe­sän osak­kai­den kesken. Ylei­nen ta­lou­del­li­nen ti­lanne vai­kut­taa kui­ten­kin siihen, kuinka to­den­nä­köistä kiin­teän omai­suu­den rea­li­soi­mi­nen on. Li­säksi kiin­teällä omai­suu­della on usein tun­near­voa.

– Kiin­teää omai­suutta voi olla yl­lät­tä­vän haas­ta­vaa muut­taa ra­haksi – eikä tun­near­voa si­säl­tä­viä varoja, kuten esi­mer­kiksi suvun ke­sä­mök­kiä edes yleensä haluta myydä, Si­mo­nen sanoo.

Si­mo­nen kertoo kaksi tapaa, joilla voi hel­pot­taa pe­ril­lis­ten ta­lou­del­lista asemaa ja pe­rin­tö­ve­ro­jen mak­sa­mista. En­sim­mäi­nen tapa on si­joi­tus­va­kuu­tus ja toinen tapa pe­rin­tei­nen ris­ki­hen­ki­va­kuu­tus.

– Si­joi­tus­va­kuu­tuk­sen avulla on mah­dol­lista si­joit­taa va­ral­li­suutta va­kuu­tus­yh­tiön kautta, ja so­pi­muk­seen si­säl­tyy hen­ki­va­kuu­tus. Hen­ki­lön me­neh­tyessä si­joi­te­tut varat rea­li­soi­daan ja mak­se­taan en­nalta va­li­tulle edun­saa­jille, Si­mo­nen kertoo.

Si­joi­tus­va­kuu­tuk­sen kautta si­joi­tus­koh­teita voi vaih­taa va­paasti ilman ve­ro­seu­raa­muk­sia ja edun­saa­jaa on mah­dol­lista muut­taa elä­män­ti­lan­teen mukaan. Hen­ki­lön me­neh­tyessä si­joi­tuk­set rea­li­soi­tu­vat muu­ta­massa päi­vässä.

– Tämä hel­pot­taa esi­mer­kiksi pe­rin­tö­ve­ro­jen mak­sa­mista ja tuo li­sä­tur­vaa per­heelle, kun kiin­teää omai­suutta ei tar­vitse rea­li­soida, Si­mo­nen sanoo.

Si­joi­tus­va­kuu­tuk­sen li­säksi pe­rin­tei­nen ris­ki­hen­ki­va­kuu­tus tuo li­sä­tur­vaa pe­ril­li­sille ja hel­pot­taa eri­tyi­sesti pe­rin­tö­ve­ro­jen mak­sa­mista. Ris­ki­hen­ki­va­kuu­tuk­sen voi esi­mer­kiksi mi­toit­taa vas­taa­maan ar­vioi­tua pe­rin­tö­ve­ro­jen määrää. Täl­löin ei tar­vitse pe­rin­tö­ve­ro­jen mak­suun nostaa varoja si­joi­tuk­sista ja sa­malla hel­po­te­taan arjen pyö­rit­tä­mistä.

– Mo­nelle ei tule mie­leen, että hen­ki­va­kuu­tusta voi hyö­dyn­tää myös pe­rin­tö­suun­nit­te­lussa. Eri­tyi­sesti hen­ki­va­kuu­tusta hyö­dyn­ne­tään pe­rin­tö­ve­ro­mie­lessä, kun si­joi­tus­va­ral­li­suus kes­kit­tyy omai­suu­teen, jota ei haluta tai pys­tytä rea­li­soi­maan, Si­mo­nen täs­men­tää.

Myös ka­pi­ta­li­saa­tio­so­pi­mus on tapa si­joit­taa va­kuu­tus­yh­tiön kautta. Sil­loin hen­ki­lön me­neh­tyessä varat kuu­lu­vat kuo­lin­pe­sälle.

– Täl­löin kuo­lin­pe­sän osak­kai­den täytyy sopia, että jat­kaako kuo­lin­pesä si­joi­tus­ten yh­tei­so­mis­ta­jana, jae­taanko ja siir­re­täänkö si­joi­tuk­set osak­kaille vai rea­li­soi­daanko ne ja jae­taan osak­kaille so­vi­tun mu­kai­sesti. Pe­rin­tö­ve­rot mak­se­taan kuo­lin­het­ken ar­vos­tuk­sen mukaan, Si­mo­nen sanoo.

Asian­tun­ti­jan vinkit pe­rin­nön si­joit­ta­mi­seen

1. Tar­kas­tele ko­ko­nais­ta­lout­tasi ja tee si­joi­tus­suun­ni­telma: mää­ritä omat ta­voit­teesi ja riskit.
2. Muista ajal­li­nen ha­jaut­ta­mi­nen: suurta pe­rin­töä ei vält­tä­mättä kan­nata si­joit­taa ker­ralla.
3. Si­joi­tus­koh­teet riip­pu­vat ta­voit­teista ja ris­ki­ta­sosta: ra­has­tot ha­jaut­ta­vat varat mo­ni­puo­li­sesti, yk­sit­täi­siin pörs­siy­ri­tyk­siin si­joit­ta­mi­nen on suu­rempi ris­kistä.
4. Ul­koista va­ral­li­suu­den suun­nit­telu am­mat­ti­lai­selle: mikäli et itse halua tehdä si­joi­tus­pää­tök­siä, voi am­mat­ti­lai­nen hoitaa va­ral­li­suut­tasi ja si­joi­tuk­siasi.
5. Va­raudu myös yl­lät­tä­viin elä­män­ti­lan­tei­siin: si­joi­tus­va­kuu­tus ja pe­rin­tei­nen ris­ki­hen­ki­va­kuu­tus aut­ta­vat tur­vaa­maan pe­ril­lis­tesi ta­loutta, kun pe­rin­tö­ve­rot tu­le­vat mak­set­ta­vaksi.

Läh­teet

Pörs­si­sää­tiö (2023) Ko­ti­ta­lous­o­mis­ta­jien määrä Suo­messa. Online. 24.5.2023.

Ti­las­to­kes­kus (2019) Pe­rin­nön­saa­jien pe­rin­tö­osuuk­sien ve­ro­tet­tava arvo pe­rin­nön­jät­tä­jän kuo­lin­vuo­den, pe­rin­nön­saa­jan ve­ro­luo­kan ja pe­rin­nön­saa­jan ve­ro­tet­ta­van osuu­den arvon mukaan, 2017-2019. Online. 24.5.2023