Testamenttausvallan delegointikiellon periaate
Testamentti on henkilökohtainen oikeustoimi. Testamentin sisällöstä ja tekemisestä päättää vain testamentin tekijä, eikä sen tekemiseen voi valtuuttaa toista.
Jokaisella on testamenttausvapaus, joka perustuu perustuslain (731/1999) turvaamaan omistusoikeuden suojaan. Myös Euroopan Unionin perusoikeuskirjan (2012/C 326/02) mukaan "jokaisella on oikeus nauttia laillisesti hankkimastaan omaisuudesta sekä käyttää, hallita ja testamentata sitä".
Testamenttioikeuteen on katsottu sisältävän periaatteen, jonka mukaan testamentin tekijä ei voi antaa muille kelpoisuutta jäämistöä koskevien sitovien määräysten tekemiseen (delegointikielto). Tämä periaate ei kuitenkaan ole ehdoton. Testamentin täytäntöönpanoon liittyvät päätökset on katsottu olevan delegoitavissa.
Delegointi kiellon tarkoitus on estää epäkypsät testamenttaustahdonilmaisut sekä turvata se, ettei tahdonilmaisuun ole vaikuttanut tai tule vaikuttamaan kukaan ulkopuolinen.
Kyse on päätäntävallan delegoinnin määrän lisäksi siitä, miten delegointi on tehty. Delegoinnin laillisuuden varmistamiseksi testamentista tulee käydä ilmi ratkaisun olleen vapaasti tehdyn sekä kypsän harkinnan tulos.
Delegoidulle päätäntävallalle tulee asettaa rajat, jottei testamenttaustahdonilmaisu lipsahda delegointikiellon piiriin.
Päätösvaltaa testamentinsaajalle
Testamentilla voidaan antaa testamentinsaajalle mahdollisuus valita hänelle tulevan etuuden määrä ja laatu. Tätä kutsutaan testamentinsaajan optiovallaksi.
Tämäntyyppinen testamentti tehdään yleensä perintöverojen minimoimiseksi, ja se on tietyissä rajoissa sallittua, kuten seuraavaksi käsiteltävässä merkittävässä Korkeimman Hallinto-oikeuden tapauksessa vuodelta 2009 nähdään.
Esimerkki 1: Korkein Hallinto-oikeus ja tapaus vuodelta 2009 (KHO:2009:104)
Korkeimman Hallinto-oikeuden tapauksessa A ja B olivat tehneet keskinäisen testamentin, jonka perusteella, jos A kuolee ensin, saavat kaiken omaisuuden täysin omistusoikeuksin rintaperilliset C, D ja E.
Testamentissa oli määräys, jonka mukaan testamentin saajilla oli oikeus ottaa testamentti halutessaan vastaan joko osaksi tai kokonaan perintökaaren 12 luvun tarkoittamana käyttöoikeustestamenttina, jolloin omistusoikeus varallisuuteen oli tältä osin menevä testamentinsaajan sijaan tuleville rintaperillisille.
C ja D olivat käyttäneet tätä määräystä hyväkseen ja ottaneet omaisuuden vastaan vain osittain. KHO:n mukaan perintö- ja lahjaverolain veronkiertosäännöstä ei voitu soveltaa A:n testamenttiin ja rintaperillisten saannot olivat testamenttisaantoja.
Tapauksessa oli kyse osittaisluopumisesta, ja siitä, että sovelletaanko saantoon perintöä vai testamenttia koskevia perintöverotuksen periaatteita.
Perintöverotuksen näkökulmasta perintöä ei voi ottaa vastaan vain osittain ilman, että koko perinnön määrästä tulisi maksaa perintöveroa. Tämän lisäksi osuutta, josta on luovuttu, on pidetty lahjanveronalaisena lahjana. Tämä tekee perinnön osittaisesta vastaanottamisesta kannattamatonta.Testamentti voidaan kuitenkin ottaa vastaan vain osittain ilman edellä kuvattuja veroseuraamuksia.
KHO:n tapauksen perusteella voidaan hahmotella rajalinjoja sallitun testamenttia koskevan päätösvallan delegoinnin ja kielletyn perintösopimuksen välillä.
Päätösvallan antaminen testamentinsaajalle hänelle tulevan omaisuuden oikeuksien laadun ja omaisuuden määrän suhteen näyttää olevan sallittua.
Dynaaminen testamentti ja varautuminen olosuhteiden muutoksiin
Dynaamisilla testamenteilla voidaan varautua tuleviin olosuhteiden muutoksiin. Muutoksiin esimerkiksi verotuksessa, voidaan varautua antamalla testamentin vastaanottajalle mahdollisuus valita, millä oikeuksilla ja missä määrin hän haluaa ottaa omaisuutta vastaan.
Testamentinsaaja voi normaaliin perintösaantoon verrattuna ottaa myös perintöä osittain vastaan, jolloin loput perinnöstä menee eteenpäin esimerkiksi rintaperillisille.
Kun kyseessä on dynaamisen testamentin mahdollistama testamenttisaanto, ei perintöä ole otettu verotuksen kannalta vastaan ja testamentin ensisaaja maksaa perintöveroa vain vastaanottamastaan omaisuudesta.
Dynaaminen testamentti voidaan tehdä oikeuskäytännön valossa myös lakimääräisille perillisille.
Perillisten saannot ovat testamentin kautta erilaiset, kuin jos sovellettaisiin pelkkiä perintökaaren perimysjärjestystä koskevia säännöksiä. Kun perillisten saannot muutetaan perintösaannoista testamenttisaannoksi, saavutetaan merkittäviä etuja.
Päätösvalta testamentinsaajalle lyhyesti
- Testamentilla voidaan antaa päätösvaltaa testamentinsaajalle.
- Päätösvallan avulla voi merkittävästi vaikuttaa perintöveron määrään.
- Päätösvaltaa koskevat testamenttiehdot tulee laatia huolellisesti ja yksilöllisen tilanteen mukaisesti.
Oletko jo tehnyt testamentin?
Laadit testamentin itsellesi helposti Aatoksen avulla edulliseen hintaa kotisohvaltasi käsin.
Palvelumme auttaa kartoittamaan toiveesi ja vaatimuksesi, joiden perusteella luot juridisesti pätevän testamentin helposti netissä. Teet testamentin noin 10 minuutissa ja saat asiakirjan ladattua heti itsellesi.
Palvelu kartoittaa tilanteesi, jonka jälkeen voit muokata valintoja toiveidesi mukaan. Voit lisätä perillisiä tai hyväntekeväisyysjärjestön testamentin saajaksi, tai vaihtoehtoisesti lisätä yksittäisiä omaisuuslajeja, kuten taide-esineen tai mökin.
Testamentin hinta on 69 euroa Aatoksessa.
Aatoksen testamenttipalvelu ottaa huomioon viimeisimmät säädökset ja optimoi perintöverojen määrän. Saat annettua kätevästi päätösvallan testamentinsaajalle Aatoksen palvelussa.
Aloita testamentin tekeminen jo tänään. Kokeile palvelua tästä:
Lähteet
Kolehmainen, A. & Räbinä, T. (2012) Jäämistösuunnittelu. Helsinki: Alma Talent.
Korkein Hallinto-oikeus (2009:104)