Ketkä ovat pe­ril­li­siä­ni?

Pe­rin­tö­kaa­ren (40/1965) mu­kai­nen pe­ri­mys­jär­jes­tys koos­tuu pa­ren­tee­leis­ta. Su­ku­lai­set jae­taan eri pa­ren­tee­lei­hin su­ku­lai­suu­den lä­hei­syy­den pe­rus­teel­la. Pa­ren­tee­le­ja on yh­teen­sä kolme.

Jos vai­na­jal­la ei ollut tes­ta­ment­tia, läh­de­tään la­ki­mää­räi­siä pe­ril­li­siä sel­vit­tä­mään pa­ren­tee­li ker­ral­laan. Jos en­sim­mäi­ses­tä pa­ren­tee­lis­ta löytyy elossa oleva su­ku­lai­nen, omai­suus jae­taan tähän pa­ren­tee­liin kuu­lu­vien kesken.

Vain hen­ki­lö, joka elää pe­rit­tä­vän kuol­les­sa, voi periä. Tähän on yksi poik­keus, jonka mukaan ennen pe­rit­tä­vän kuo­le­maa al­kun­sa saanut lapsi perii, jos lapsi syntyy elä­vä­nä.

En­sim­mäi­nen pa­ren­tee­li

En­sim­mäi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat niin sa­no­tut rin­ta­pe­ril­li­set eli lapset, lap­sen­lap­set, lap­sen­lap­sen­lap­set ja niin edel­leen.

Rin­ta­pe­ril­li­sil­le kuuluu la­kio­sa. La­kio­sa tar­koit­taa, että rin­ta­pe­ril­li­sil­lä on oikeus puo­leen (1/2) pe­rit­tä­vän hen­ki­lön omai­suu­des­ta. La­kio­sa jae­taan tasan rin­ta­pe­ril­lis­ten kesken.

La­kio­saa ei voi syr­jäyt­tää tes­ta­men­til­la. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että jos hen­ki­löl­lä on en­sim­mäi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­via pe­ril­li­siä, hän voi te­hok­kaas­ti mää­rä­tä vain puo­les­ta hänen jäl­keen jää­mäs­tä omai­suu­des­taan.

En­sim­mäi­ses­sä pa­ren­tee­lis­sa on ra­ja­ton si­jais­pe­ri­my­soi­keus, jonka pe­rus­teel­la kuol­leen rin­ta­pe­ril­li­sen jäl­ke­läi­set tu­le­vat hänen si­jaan­sa. Jo­kai­sen rin­ta­pe­ril­li­sen su­ku­haa­ral­le kuuluu tämän vuoksi yhtä suuri osuus.

Lue lisää: Kuinka vaatia la­kio­saa?

Ra­ja­ton si­jais­pe­ri­my­soi­keus se­li­tet­ty­nä

A:lla on kolme lasta B, C ja D. Lapsi D on kuol­lut, mutta hä­nel­tä jäi kaksi lasta F ja G. A:n kuo­le­man jäl­keen hänen la­ki­mää­räi­siä pe­ril­li­si­ään ovat B, C sekä F ja G.

A ei ole tehnyt tes­ta­ment­tia. Hänen omai­suu­ten­sa oli 300 000 euroa. A:lla oli yh­teen­sä kolme lasta, joista D oli kuol­lut mutta D:llä oli lapsia.

A:n omai­suus ja­kau­tuu siis kol­meen su­ku­haa­raan. B:n, C:n ja D:n su­ku­haa­ro­jen osuus on 1/3 300 000 eu­ros­ta eli 100 000 euroa.

B ja C saavat 100 000 euroa pe­rin­töä. F ja G ja­ka­vat D:n su­ku­haa­raan kuu­lu­van omai­suu­den kes­ke­nään. F ja G saavat kum­pi­kin 50 000 euroa.

Puo­li­son pe­rin­tö­oi­keus se­li­tet­ty­nä

Puo­li­sol­la on pe­rin­tö­oi­keus vain­ajan omai­suu­teen, mikäli pa­ris­kun­ta oli avio­lii­tos­sa eikä vai­na­jal­la ollut lapsia.

Jos vai­na­ja oli kuol­les­saan avio­lii­tos­sa tai re­kis­te­röi­dys­sä pa­ri­suh­tees­sa, mutta hä­nel­tä ei jäänyt en­sim­mäi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­via pe­ril­li­siä, puo­li­so perii hänet. Puo­li­son pe­rin­tö­oi­keus si­joit­tuu siis en­sim­mäi­sen ja toisen pa­ren­tee­liin väliin.

Puo­li­sol­la on pe­rin­tö­oi­keus riip­pu­mat­ta siitä, oliko puo­li­soil­la avio­eh­to vai ei. Puo­li­sol­la ei ole oi­keut­ta la­kio­saan.

Puo­li­son pe­rin­tö­oi­keu­teen on kui­ten­kin ra­joi­tus, jota muilla su­ku­lai­sil­la ei ole. En­sik­si kuol­leen puo­li­son toi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vil­la pe­ril­li­sil­lä on oikeus saada pe­rin­tö­nä puolet vii­mei­sek­si kuol­leen puo­li­son jäl­keen jää­mäs­tä omai­suu­des­ta. Puo­li­so ei saa les­ke­nä ol­les­saan tes­ta­men­ta­ta tai lah­joit­taa sitä osuut­ta, joka kuuluu näille pe­ril­li­sil­le.

Lue lisää: Lesken ase­mas­ta ja kuo­lin­pe­sän osi­tuk­ses­ta

Puo­li­son pe­rin­tö­oi­keu­den ra­joi­tus se­li­tet­ty­nä

A ja B olivat avio­lii­tos­sa A:n kuo­le­man aikaan. A:lla ei ollut en­sim­mäi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­via pe­ril­li­siä eli rin­ta­pe­ril­li­siä, joten puo­li­so B peri A:n. B:n kuol­les­sa toi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat A:n äiti C ja sisar D olivat elossa.

Puolet B:n omai­suu­des­ta menee A:n äi­dil­le C ja si­sa­rel­le D. Toinen puoli omai­suu­des­ta menee ilman tes­ta­ment­tia B:n la­ki­mää­räi­sil­le pe­ril­li­sil­le.

Toinen pa­ren­tee­li

Jos pe­rit­tä­väl­lä ei ollut en­sim­mäi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­via su­ku­lai­sia eikä hän ole ollut avio­lii­tos­sa tai re­kis­te­röi­dys­sä pa­ri­suh­tees­sa, et­si­tään pe­ril­li­siä toi­ses­ta pa­ren­tee­lis­ta.

Toi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat pe­rit­tä­vän äiti, isä ja heidän en­sim­mäi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat su­ku­lai­set eli pe­rit­tä­vän si­sa­ruk­set ja si­sa­rus­puo­let ja heidän lap­sen­sa.

Myös toi­ses­sa pa­ren­tee­lis­sa on ra­ja­ton si­jais­pe­ri­my­soi­keus. Toi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vil­la hen­ki­löil­lä ei kui­ten­kaan ole oi­keut­ta la­kio­saan.

Kolmas pa­ren­tee­li

Jos toi­ses­ta­kaan pa­ren­tee­lis­ta ei löydy pe­ril­li­siä, siir­ry­tään kol­man­teen pa­ren­tee­liin. Kol­man­teen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat iso­van­hem­mat ja heidän lap­sen­sa eli enot, sedät ja tädit.

Si­jais­pe­ri­my­soi­keus ei ole tässä pa­ren­tee­lis­sa ra­ja­ton, vaan se ra­joit­tuu vain iso­van­hem­pien lap­siin. Tämän vuoksi serkut eivät peri.

Pe­rin­tö menee val­tiol­le, jos pe­ril­li­siä ei ole

Valtio perii pe­rit­tä­vän, jos hä­nel­tä ei jäänyt yhtään edes kol­man­teen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vaa su­ku­lais­ta eikä hän ollut tehnyt tes­ta­ment­tia.

Val­tio­kont­to­ri voi kui­ten­kin päät­tää, jos se kat­so­taan olo­suh­tei­siin nähden koh­tuul­li­sek­si, että val­tion saama pe­rin­tö pe­rit­tä­vän lä­hei­sel­le.

Siksi eri­tyi­ses­ti nai­mat­to­man ja lap­set­to­man hen­ki­lön kan­nat­taa tehdä tes­ta­ment­ti. Näin voit vai­kut­taa siihen, kuka sinut perii ja ke­nel­le omai­suu­te­si päätyy.

Tes­ta­men­til­la on monia hyö­ty­jä

Tes­ta­men­til­la voit vai­kut­taa siihen, kuka perii omai­suu­te­si. Li­säk­si voit vai­kut­taa esi­mer­kik­si pe­ril­lis­ten pe­rin­tö­ve­ron määrän.

Hyö­ty­jä

• Tes­ta­men­til­la voit vai­kut­taa la­ki­mää­räi­seen pe­ri­mys­jär­jes­tyk­seen va­lit­se­mal­la tes­ta­men­tin saajat
• Omai­suu­den ja­ka­mi­sen li­säk­si tes­ta­men­tin avulla voit vä­hen­tää pe­ril­li­sil­le­si tu­le­van pe­rin­tö­ve­ron määrää
• Voit ha­lu­tes­sa­si var­mis­taa, että omai­suu­te­si pysyy su­vus­sa
• Pe­rin­tö­rii­doil­ta väl­ty­tään
• Lesken asema on tur­vat­tu sekä avio- että avo­lii­tos­sa

Tes­ta­ment­ti no­peas­ti ja edul­li­ses­ti Aa­tok­ses­sa

Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lu on helppo ja il­mai­nen tapa sel­vit­tää pe­ril­li­se­si. Li­säk­si saat sel­vil­le, kuinka pe­rin­tö­si tulee lain mukaan ja­kau­tu­maan.

Laadit tes­ta­men­tin hel­pos­ti Aa­tok­sen edul­li­ses­ti omalta ko­ti­soh­val­ta. Teet toi­vei­de­si ja vaa­ti­mus­te­si mu­kai­sen tes­ta­men­tin hel­pos­ti ne­tis­sä.

Pal­ve­lu kar­toit­taa ti­lan­tee­si, jonka jäl­keen voit muo­ka­ta va­lin­to­ja toi­vei­de­si mukaan.

Voit lisätä pe­ril­li­siä tai hy­vän­te­ke­väi­syys­jär­jes­tön tes­ta­men­tin saa­jak­si, tai vaih­toeh­toi­ses­ti lisätä yk­sit­täi­siä omai­suus­la­je­ja, kuten taide-esi­neen tai mökin. Voit myös jakaa omai­suu­tee­si pro­sen­tu­aa­lis­ten osuuk­sien mukaan pe­ril­lis­ten kesken.

Tes­ta­ment­ti maksaa 69 euroa.

Aloita tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen jo tänään. Ko­kei­le tästä: