Pe­rin­tö­kaa­ri – Tär­keim­mät koh­dat se­li­tet­tyi­nä

Sukulaisia rivissä
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
1.6.2022 ● 4 minuuttia
Perintökaaren mukainen perimysjärjestys sanelee, kuka on oikeutettu perintöön ja on kuolinpesän osakas.

Perintökaari määrittelee perimysjärjestyksen eli miten vainajan perintö jaetaan lain (40/1965) mukaan, mikäli vainajalla ei ole testamenttia tai avioehtoa.

Alla kartoitamme, miten perimysjärjestys menee ja kenellä on oikeus perintöön.

Kenellä on oikeus perintöön?

Oikeus perintöön määräytyy perimysjärjestyksen mukaan. Myös muita kriteereitä liittyy oikeuteen saada perintö, jotka on kirjattu perintökaareen (40/1965), ja esitelty alla.

  • Vain henkilö, joka elää perittävän kuolinhetkellä, on oikeutettu saamaan perintöä.
  • Poikkeuksena lapsi, joka on siitetty ennen kuolinhetkeä, ja syntyy myöhemmin elävänä.
  • Jos ei voida todistaa, että perillinen on kuollut ennen vainajaa, oletetaan, että hän on kuollut ennen perittävää.
  • Ulkomaalaisella yhtäläinen oikeus perintöön kuin Suomen kansalaisella.

Perimysjärjestys on kolmiportainen

Suomessa noudatetaan kolmiportaista perimysjärjestystä, jossa perilliset määritellään perintökaaren mukaan kolmeen erilliseen ryhmään eli parenteeliin.

Käytännössä periminen tapahtuu perimysjärjestyksessä niin, että jos kukaan ensimmäisessä parenteelissa ei ole elossa, siirtyy perintö toiseen parenteeliin. Jos toisessakaan parenteelissa ei ole kukaan elossa, siirtyy perintö kolmanteen parenteeliin.

Mikäli sukulainen on elossa ensimmäisessä parenteelissa, ei perinnöstä siirry mitään seuraavaan perillisryhmään.

Vinkki! Tarkista perilliset ja kuolinpesän osakkaat maksutta Aatoksen perunkirjoituspalvelusta

Parenteelit selitettynä

Perilliset jaetaan kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Jako parenteeleihin tapahtuu perintökaaren määrittelemällä tavalla.

Ensimmäinen parenteeli eli rintaperilliset

Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat rintaperilliset. Useimmissa tapauksissa perintö menee vainajan lapsille eli rintaperillisille. Silloin kaikki lapset saavat yhtä suuren osa perinnöstä.

Jos vainajan lapsi on kuollut, menee perintö hänen jälkeläisilleen.

Toinen parenteeli eli vanhempien perillisryhmä

Toiseen parenteeliin kuuluvat tässä järjestyksessä: ensin perittävän vanhemmat, sitten vanhempien lapset eli perittävän sisarukset sekä viimeisenä sisarusten lapset.

Jos toinen vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän sisarukset hänen osansa. Kuolleen sisaruksen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, jolloin jokainen haara saa yhtä suuren osan.

Mikäli vainajalla ei ole sisaruksia tai he ovat kuolleet tai heillä ei ole jälkeläisiä, ja perittävän toinen vanhempi on edelleen elossa, saa tämä koko perinnön.

Kolmas parenteeli eli isovanhempien perillisryhmä

Kolmas parenteeli koskee isovanhempia ja heidän lapsiaan.

Mikäli vainajalla ei ollut elossa olevia vanhempia, sisaruksia tai heidän jälkeläisiään, menee perintö vainajan isovanhemmille.

Jos isovanhemmista on joku jo menehtynyt, menee hänelle kuulunut osa perinnöstä hänen lapsilleen. Sedät ja tädit voivat siis periä omaisuutta. Serkut eivät voi kuitenkaan periä toisiaan

Aviopuolison perintöoikeus muodostaa poikkeuksen

Aviopuolison perintöoikeus tulee ensimmäisen ja toisen parenteelin väliin. Perintökaari turvaa erityisesti lesken asemaa ja tämän oikeutta perintöön.

Jos vainaja kuoli ilman rintaperillisiä (eli lapsia) ja hän oli kuollessaan naimisissa, kuolinpesän osakkaana on vain leski perimysjärjestyksen perusteella.

Lesken perintöoikeutta rajoittaa vainajan toissijaiset perilliset. Toissijainen perillinen tarkoittaa ensiksi kuolleen aviopuolison perillisiä. Heillä on oikeus vainajan perintöosaan leskenkin kuoltua.

Huomioithan, että avoliitossa avopuolisot eivät peri toisiaan.

Sisarukset ja perintökaari

Jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, perivät sisarukset vainajan tasapuolisesti.

Jos toinen vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän sisarukset hänen osansa. Kuolleen sisaruksen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, jolloin jokainen haara saa yhtä suuren osan.

Miten perintökaari menee lapsettoman vainajan tapauksessa?

Jos vainajalla ei ole lapsia, perii perintökaaren mukaan leski hänen omaisuutensa, mikäli he ovat olleet naimisissa.

Jos vainajalla ei ollut puolisoa, perii vainajan vanhemmat omaisuuden.

Perintökaari lakiosa

Perintökaaren 2 luvun 1 § koskee perimysjärjestystä ja tarkemmin niin sanottu ensimmäistä parenteelia:

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset. Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.”

Useimmissa tapauksissa perintö menee vainajan lapsille. Perimysjärjestys määrittelee myös kuolinpesän osakkaat.

Perintökaaren 3 luvun 1 § määrittelee tarkemmin, kuinka perimysjärjestys menee eloonjääneen puolison tapauksessa, sekä toisen ja kolmannen parenteelin mukaa:

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle. Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille. Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset.”

Jos perillisiä ei ole, mitä tapahtuu perinnölle?

Mikäli vainajalla ei ole perillisiä enää elossa, menee koko perintö valtiolle.

Valtiokonttori voi luovuttaa omaisuuden osittain tai kokonaan perittävän läheiselle, mikäli se katsoo olosuhteisiin nähden kohtuulliseksi.

Omaisuus voidaan luovuttaa myös kunnalle, jossa perittävä on kuollessaan asunut. Mikäli perittävällä on kiinteää omaisuutta, voidaan omaisuus luovuttaa kunnalle, jossa se sijaitsee.

Rintaperillinen voi jäädä ilman perintöä

Mikäli vainaja on tehnyt testamentin, voi rintaperillinen jäädä ilman perintöä.

Rintaperillinen voi jäädä myös ilman perintöä, vaikka olisi siihen muutoin oikeutettu. Usein tapauksiin liittyy vilppiä tai rikos. Tällaiset tilanteet ovat kuitenkin hyvin harvinaisia.

Tee perunkirjoitus helposti Aatoksessa

Perunkirjoituksen tekeminen ja perillisten selvittäminen voivat olla haastavaa, etenkin jos jälkeläisiä on paljon.

Laadit helposti perunkirjoituksen kokonaisuudessaan Aatoksen palvelussa. Palvelumme kartoittaa tilannetta kysymyksillä, joihin voit vastata klikkaamalla sopivaa vaihtoehtoa.

Palvelun avulla voit tilata kaikki tarvittavat virkatodistukset ja sukuselvitykset seurakunnilta ja virastoista. Huomaathan, että virkatodistusten tilaamisesta laskutetaan pakolliset viranomaismaksut. Hinta riippuu tarvittavista asiakirjoista.

Lisäksi voit hoitaa perinnönjaon Aatoksen kautta, kun olet laatinut perunkirjoituksen valmiiksi.

Voit vähentää kaikki perunkirjoitukseen liittyvät maksut kuolinpesän varoista.