Pe­rin­tö­kaa­ri – Tär­keim­mät koh­dat se­li­tet­tyi­nä

Pe­rin­tö­kaa­ri mää­rit­te­lee pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen eli miten vain­ajan pe­rin­tö jae­taan lain (40/1965) mukaan, mikäli vai­na­jal­la ei ole tes­ta­ment­tia tai avio­eh­toa.

Alla kar­toi­tam­me, miten pe­ri­mys­jär­jes­tys menee ja ke­nel­lä on oikeus pe­rin­töön.

Ke­nel­lä on oikeus pe­rin­töön?

Oikeus pe­rin­töön mää­räy­tyy pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen mukaan. Myös muita kri­tee­rei­tä liit­tyy oi­keu­teen saada pe­rin­tö, jotka on kir­jat­tu pe­rin­tö­kaa­reen (40/1965), ja esi­tel­ty alla.

• Vain hen­ki­lö, joka elää pe­rit­tä­vän kuo­lin­het­kel­lä, on oi­keu­tet­tu saa­maan pe­rin­töä.
• Poik­keuk­se­na lapsi, joka on sii­tet­ty ennen kuo­lin­het­keä, ja syntyy myö­hem­min elä­vä­nä.
• Jos ei voida to­dis­taa, että pe­ril­li­nen on kuol­lut ennen vai­na­jaa, ole­te­taan, että hän on kuol­lut ennen pe­rit­tä­vää.
• Ul­ko­maa­lai­sel­la yh­tä­läi­nen oikeus pe­rin­töön kuin Suomen kan­sa­lai­sel­la.

Lue lisää: Pe­run­kir­joi­tuk­sen hinta pan­kis­sa, la­ki­toi­mis­tos­sa ja verk­ko­pal­ve­lus­sa

Pe­ri­mys­jär­jes­tys on kol­mi­por­tai­nen

Suo­mes­sa nou­da­te­taan kol­mi­por­tais­ta pe­ri­mys­jär­jes­tys­tä, jossa pe­ril­li­set mää­ri­tel­lään pe­rin­tö­kaa­ren mukaan kol­meen eril­li­seen ryh­mään eli pa­ren­tee­liin.

Käy­tän­nös­sä pe­ri­mi­nen ta­pah­tuu pe­ri­mys­jär­jes­tyk­ses­sä niin, että jos kukaan en­sim­mäi­ses­sä pa­ren­tee­lis­sa ei ole elossa, siir­tyy pe­rin­tö toi­seen pa­ren­tee­liin. Jos toi­ses­sa­kaan pa­ren­tee­lis­sa ei ole kukaan elossa, siir­tyy pe­rin­tö kol­man­teen pa­ren­tee­liin.

Mikäli su­ku­lai­nen on elossa en­sim­mäi­ses­sä pa­ren­tee­lis­sa, ei pe­rin­nös­tä siirry mitään seu­raa­vaan pe­ril­lis­ryh­mään.

💡 Vinkki! Tar­kis­ta pe­ril­li­set ja kuo­lin­pe­sän osak­kaat mak­sut­ta Aa­tok­sen pe­run­kir­joi­tus­pal­ve­lus­ta

Pa­ren­tee­lit se­li­tet­ty­nä

Pe­ril­li­set jae­taan kol­meen pe­ril­lis­ryh­mään eli pa­ren­tee­liin. Jako pa­ren­tee­lei­hin ta­pah­tuu pe­rin­tö­kaa­ren mää­rit­te­le­mäl­lä ta­val­la.

En­sim­mäi­nen pa­ren­tee­li eli rin­ta­pe­ril­li­set

En­sim­mäi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat rin­ta­pe­ril­li­set. Useim­mis­sa ta­pauk­sis­sa pe­rin­tö menee vain­ajan lap­sil­le eli rin­ta­pe­ril­li­sil­le. Sil­loin kaikki lapset saavat yhtä suuren osa pe­rin­nös­tä.

Jos vain­ajan lapsi on kuol­lut, menee pe­rin­tö hänen jäl­ke­läi­sil­leen.

Toinen pa­ren­tee­li eli van­hem­pien pe­ril­lis­ryh­mä

Toi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat tässä jär­jes­tyk­ses­sä: ensin pe­rit­tä­vän van­hem­mat, sitten van­hem­pien lapset eli pe­rit­tä­vän si­sa­ruk­set sekä vii­mei­se­nä si­sa­rus­ten lapset.

Jos toinen van­hem­mis­ta on kuol­lut, ja­ka­vat pe­rit­tä­vän si­sa­ruk­set hänen osansa. Kuol­leen si­sa­ruk­sen sijaan tu­le­vat hänen jäl­ke­läi­sen­sä, jol­loin jo­kai­nen haara saa yhtä suuren osan.

Mikäli vai­na­jal­la ei ole si­sa­ruk­sia tai he ovat kuol­leet tai heillä ei ole jäl­ke­läi­siä, ja pe­rit­tä­vän toinen van­hem­pi on edel­leen elossa, saa tämä koko pe­rin­nön.

Lue lisää: Kuka on käly ja lanko?

Kolmas pa­ren­tee­li eli iso­van­hem­pien pe­ril­lis­ryh­mä

Kolmas pa­ren­tee­li koskee iso­van­hem­pia ja heidän lap­si­aan.

Mikäli vai­na­jal­la ei ollut elossa olevia van­hem­pia, si­sa­ruk­sia tai heidän jäl­ke­läi­si­ään, menee pe­rin­tö vain­ajan iso­van­hem­mil­le.

Jos iso­van­hem­mis­ta on joku jo me­neh­ty­nyt, menee hä­nel­le kuu­lu­nut osa pe­rin­nös­tä hänen lap­sil­leen. Sedät ja tädit voivat siis periä omai­suut­ta. Serkut eivät voi kui­ten­kaan periä toi­si­aan

Avio­puo­li­son pe­rin­tö­oi­keus muo­dos­taa poik­keuk­sen

Avio­puo­li­son pe­rin­tö­oi­keus tulee en­sim­mäi­sen ja toisen pa­ren­tee­lin väliin. Pe­rin­tö­kaa­ri turvaa eri­tyi­ses­ti lesken asemaa ja tämän oi­keut­ta pe­rin­töön.

Jos vai­na­ja kuoli ilman rin­ta­pe­ril­li­siä (eli lapsia) ja hän oli kuol­les­saan nai­mi­sis­sa, kuo­lin­pe­sän osak­kaa­na on vain leski pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen pe­rus­teel­la.

Lesken pe­rin­tö­oi­keut­ta ra­joit­taa vain­ajan tois­si­jai­set pe­ril­li­set. Tois­si­jai­nen pe­ril­li­nen tar­koit­taa en­sik­si kuol­leen avio­puo­li­son pe­ril­li­siä. Heillä on oikeus vain­ajan pe­rin­tö­osaan les­ken­kin kuol­tua.

Huo­mioit­han, että avo­lii­tos­sa avo­puo­li­sot eivät peri toi­si­aan.

Si­sa­ruk­set ja pe­rin­tö­kaa­ri

Jos mo­lem­mat van­hem­mat ovat kuol­leet, pe­ri­vät si­sa­ruk­set vain­ajan tas­a­puo­li­ses­ti.

Jos toinen van­hem­mis­ta on kuol­lut, ja­ka­vat pe­rit­tä­vän si­sa­ruk­set hänen osansa. Kuol­leen si­sa­ruk­sen sijaan tu­le­vat hänen jäl­ke­läi­sen­sä, jol­loin jo­kai­nen haara saa yhtä suuren osan.

Pe­rin­tö­kaa­ri lap­set­to­man vain­ajan ta­pauk­ses­sa

Jos vai­na­jal­la ei ole lapsia, perii pe­rin­tö­kaa­ren mukaan leski hänen omai­suu­ten­sa, mikäli he ovat olleet nai­mi­sis­sa.

Jos vai­na­jal­la ei ollut puo­li­soa, perii vain­ajan van­hem­mat omai­suu­den.

Pe­rin­tö­kaa­ri ja la­kio­sa

Pe­rin­tö­kaa­ren 2 luvun 1 § koskee pe­ri­mys­jär­jes­tys­tä ja tar­kem­min niin sa­not­tu en­sim­mäis­tä pa­ren­tee­lia:

“Lä­hin­nä saavat pe­rin­nön rin­ta­pe­ril­li­set. Kukin lap­sis­ta saa yhtä suuren osan pe­rin­nös­tä. Mil­loin lapsi on kuol­lut, tu­le­vat lapsen jäl­ke­läi­set hänen si­jaan­sa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.”

Useim­mis­sa ta­pauk­sis­sa pe­rin­tö menee vain­ajan lap­sil­le. Pe­ri­mys­jär­jes­tys mää­rit­te­lee myös kuo­lin­pe­sän osak­kaat.

Pe­rin­tö­kaa­ren 3 luvun 1 § mää­rit­te­lee tar­kem­min, kuinka pe­ri­mys­jär­jes­tys menee eloon­jää­neen puo­li­son ta­pauk­ses­sa, sekä toisen ja kol­man­nen pa­ren­tee­lin mukaa:

“Jos pe­rit­tä­vä oli nai­mi­sis­sa eikä hä­nel­tä ole jäänyt rin­ta­pe­ril­lis­tä, menee jää­mis­tö eloon­jää­neel­le puo­li­sol­le. Mil­loin eloon­jää­neen puo­li­son kuol­les­sa en­sik­si kuol­leen puo­li­son isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai si­sa­ren jäl­ke­läi­nen on elossa, saavat ne heistä, joilla sil­loin lä­hin­nä on oikeus periä en­sik­si kuol­lut puo­li­so, puolet eloon­jää­neen puo­li­son pe­säs­tä, mikäli jäl­jem­pä­nä tässä lu­vus­sa ei toisin sää­de­tä. Älköön eloon­jää­nyt puo­li­so tes­ta­men­til­la mää­rät­kö siitä, mitä siten on tuleva en­sik­si kuol­leen pe­ril­li­sil­le. Jos vii­mek­si kuol­leel­ta puo­li­sol­ta ei jäänyt pe­ril­lis­tä, saavat hänen osuu­ten­sa en­sik­si kuol­leen puo­li­son 2 mo­men­tis­sa tar­koi­te­tut pe­ril­li­set.”

Jos pe­ril­li­siä ei ole, mitä ta­pah­tuu pe­rin­nöl­le?

Mikäli vai­na­jal­la ei ole pe­ril­li­siä enää elossa, menee koko pe­rin­tö val­tiol­le.

Val­tio­kont­to­ri voi luo­vut­taa omai­suu­den osit­tain tai ko­ko­naan pe­rit­tä­vän lä­hei­sel­le, mikäli se katsoo olo­suh­tei­siin nähden koh­tuul­li­sek­si.

Omai­suus voi­daan luo­vut­taa myös kun­nal­le, jossa pe­rit­tä­vä on kuol­les­saan asunut. Mikäli pe­rit­tä­väl­lä on kiin­te­ää omai­suut­ta, voi­daan omai­suus luo­vut­taa kun­nal­le, jossa se si­jait­see.

Rin­ta­pe­ril­li­nen voi jäädä ilman pe­rin­töä

Mikäli vai­na­ja on tehnyt tes­ta­men­tin, voi rin­ta­pe­ril­li­nen jäädä ilman pe­rin­töä.

Rin­ta­pe­ril­li­nen voi jäädä myös ilman pe­rin­töä, vaikka olisi siihen muu­toin oi­keu­tet­tu. Usein ta­pauk­siin liit­tyy vilp­piä tai rikos. Täl­lai­set ti­lan­teet ovat kui­ten­kin hyvin har­vi­nai­sia.

Tee pe­run­kir­joi­tus hel­pos­ti Aa­tok­ses­sa

Pe­run­kir­joi­tuk­sen te­ke­mi­nen ja pe­ril­lis­ten sel­vit­tä­mi­nen voivat olla haas­ta­vaa, eten­kin jos jäl­ke­läi­siä on paljon.

Laadit hel­pos­ti pe­run­kir­joi­tuk­sen ko­ko­nai­suu­des­saan Aa­tok­sen pal­ve­lus­sa. Pal­ve­lum­me kar­toit­taa ti­lan­net­ta ky­sy­myk­sil­lä, joihin voit vas­ta­ta klik­kaa­mal­la so­pi­vaa vaih­toeh­toa.

Pal­ve­lun avulla voit tilata kaikki tar­vit­ta­vat vir­ka­to­dis­tuk­set ja su­kusel­vi­tyk­set seu­ra­kun­nil­ta ja vi­ras­tois­ta. Huo­maat­han, että vir­ka­to­dis­tus­ten ti­laa­mi­ses­ta las­ku­te­taan pa­kol­li­set vi­ran­omais­mak­sut. Hinta riip­puu tar­vit­ta­vis­ta asia­kir­jois­ta.

Li­säk­si voit hoitaa pe­rin­nön­jaon Aa­tok­sen kautta, kun olet laa­ti­nut pe­run­kir­joi­tuk­sen val­miik­si.

Voit vä­hen­tää kaikki pe­run­kir­joi­tuk­seen liit­ty­vät maksut kuo­lin­pe­sän va­rois­ta.