Vanhuspalvelulaki eli laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista määrittelee ikääntyneiden henkilöiden palveluja sekä oikeuksia.
Laki asettaa kunnille ja hyvinvointialueille velvollisuuksia huolehtia ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin tukemisesta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudesta.
Vanhuspalvelulaki astui voimaan 2013
Vanhuspalvelulaki astui voimaan vuonna 2013 ja se korvasi aiemman vanhustenhuoltolain. Laki koskee kaikkia vanhuseläkeiässä olevia sekä niitä, joiden toimintakyky on jo ennen vanhuseläkeikää alentunut ikääntymisen tai siihen liittyvän sairauden vuoksi.
Vanhuspalvelulain tarkoituksena on osana muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevaa lainsäädäntöä edistää ikääntyneiden henkilöiden hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista, sekä parantaa heille suunnattujen palvelujen yhdenvertaista saatavuutta koko maassa.
Myöhemmin lakia on uudistettu useaan otteeseen. Viimeisimmät suuret muutokset tehtiin osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Uudistuksella päävastuu ikääntyvän väestön hoidosta ja huolenpidosta siirtyi uusille hyvinvointialueille.
Joko sinulla tai läheisilläsi on edunvalvontavaltuutus tehtynä?
Edunvalvontavaltuutus mahdollistaa läheisen henkilökohtaisten ja taloudellisten asioiden hoitamisen toisen puolesta.
💡Tiesitkö, että puolisot tarvitsevat myös edunvalvontavaltuutuksen, jotta voivat hoitaa toistensa asioita.
Kokeile alta ilmaiseksi oman edunvalvontavaltuutuksen laatimista.
Mitä vanhuspalvelulaki sisältää?
Vanhuspalvelulaki sisältää säännöksiä muun muassa:
- vanhustenhuollon järjestämisestä
- palvelutarpeen arvioinnista
- palveluiden saatavuudesta ja laadusta
- omaishoidosta
- asumispalveluist
- vanhusneuvostoista
Miksi vanhuspalvelulaki on tärkeä?
Ikääntyneiden henkilöiden määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti ja heidän tarpeensa palveluille ovat lisääntyneet. Vanhuspalvelulain yhtenä keskeisimmistä tarkoituksista onkin vastata tähän kasvavaan tarpeeseen.
Samalla laki turvaa ikääntyneiden henkilöiden oikeutta saada laadukasta ja asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioivaa palvelua. Ikääntyvä väestö on työikäistä väestöä haavoittuvaisemmassa asemassa, minkä takia heidän oikeuksiensa turvaaminen erillisellä lainsäädännöllä on tärkeää.
Vanhuspalvelulain keskeisimpiä tavoitteita
- Tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista.
- Parantaa ikääntyneen väestön osallistumismahdollisuuksia heidän elinoloihinsa vaikuttavassa päätöksenteossa sekä heidän tarvitsemiensa palveluiden kehittämisessä.
- Parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja.
- Vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön sekä toteuttamistapaan.
Vanhuspalvelulain keskeisimmät säännökset
Vanhuspalvelulaki sisältää useita keskeisiä säännöksiä, jotka koskevat ikääntyneiden henkilöiden palveluja, oikeuksia ja hyvinvointia.
Vanhuspalvelulaki jakautuu viiteen lukuun, jotka käsittävät:
- yleiset säännökset mm. lain tarkoituksesta ja soveltamisalasta
- kunnan ja hyvinvointialueen yleiset velvollisuudet
- iäkkään henkilön palveluntarpeita ja niihin vastaamista koskevat säännökset
- palvelujen laadun varmistamista koskevat säännökset
💡 Tiesitkö, että laki edunvalvontavaltuutuksesta säädettiin jo vuonna 2007?
Hyvinvointialueen ja kunnan velvollisuutena on suunnitella ja kehittää vanhuspalveluita
Vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat ja hyvinvointialueet laatimaan suunnitelman toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Suunnitelmassa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä.
Hyvinvointialueiden velvollisuutena on lisäksi mm. kerätä säännöllisesti palautetta ikääntyvälle väestölle suunnattuja palveluja käyttäviltä ja heidän läheisiltään palvelun laadun ja riittävyyden arvioimiseksi. Hyvinvointialueen on myös varmistettava, että palvelujen laadukasta järjestämistä varten on olemassa riittävästi monipuolista asiantuntemusta.
Viimeiseksi hyvinvointialueen on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. Tämän lisäksi on tarjottava hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä.
Lue lisää: Mikä on yleinen edunvalvonta?
Ikääntyvän väestön palvelujen on oltava laadukkaita ja yksilöllisiä
Vanhuspalvelulaki edellyttää, että iäkkäille henkilöille järjestettävät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat laadukkaita ja asiakkaan omiin tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä.
Palveluiden tulee olla sellaisia, että ne tukevat asiakkaan hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta sekä ehkäisevät ennalta muuta palveluntarvetta.
Hoidon on turvattava arvokas elämä
Lähtökohtana hoidon järjestämiselle on sen toteuttaminen kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa. Laitoshoito sen sijaan on viimesijainen vaihtoehto, ja ratkaisu hoidon ja huolenpidon toteuttamisesta pitkäaikaisena laitoshoitona on aina perusteltava.
Silloin, kun iäkäs henkilö tarvitsee pitkäaikaista hoitoa, on sosiaali- ja terveyspalvelut toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi.
Lisäksi hoidon on mahdollistettava se, että henkilö voi ylläpitää sosiaalisia suhteita ja osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan.
Iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä.
Palveluntarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma
Kun iäkäs henkilö hakeutuu sosiaali- ja terveyspalveluihin, velvoittaa vanhuspalvelulaki hyvinvointialuetta selvittämään tämän palveluntarpeesta kokonaisvaltaisen arvioinnin.
Palveluntarpeen arvioinnin pohjalta on laadittava yhdessä asiakkaan kanssa asiakassuunnitelma, jossa määritellään tarkemmin, mitä palveluita asiakas tarvitsee ja millä tavoin palvelut järjestetään.
Sekä palveluntarpeen arvioinnissa ja asiakassuunnitelman laatimisessa korostetaan viivytyksettömyyttä.
Palvelujen laadun varmistaminen
Vanhuspalvelulaki määrittelee palveluiden laadun ja turvallisuuden vaatimukset. Palvelujen tulee olla laadukkaita ja niiden on turvattava iäkkäälle henkilölle hyvä hoito ja huolenpito.
Toimintayksikössä on oltava riittävästi henkilöstöä, jonka koulutus vastaa toimintayksikön palveluja. Henkilöstöä on oltava vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti, kun kyseessä on ympärivuorokautisen palveluasumisen toimintayksikkö.
Palvelujen laadun varmistamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikköjä valvotaan sekä omavalvonnan että viranomaisvalvonnan keinoin. Jokaisen toimintayksikön on laadittava omavalvontasuunnitelma, joka tulee olla asiakkaiden ja heidän läheistensä nähtävillä toimintayksikössä.
Laki korostaa myös palvelujen parantamista asiakkailta ja heidän läheisiltään sekä toimintayksikköjen työntekijöiltä saatavan palautteen perusteella.
Hoida edunvalvontavaltuutus heti Aatoksen verkkopalvelussa
Edunvalvontavaltuutuksella varmistat, että itsemääräämisoikeutesi toteutuu, mikäli toimintakykysi heikkenee.
Edunvalvontavaltakirja sisältää toiveesi siitä, minkälaisia henkilökohtaisia ja taloudellisia asioita puolestasi saa hoitaa. Lisäksi edunvalvontavaltakirja kertoo, kuka asioitasi saa hoitaa puolestasi.
Näin toiveesi on kirjattu selkeästi asiakirjaan, jonka avulla asioitasi on mahdollista hoitaa ilman, että läheisesi joutuu kysymään erikseen holhousviranomaisen lupaa.
Aatoksen palvelu ottaa huomioon tilanteesi sekä toiveesi, jolloin edunvalvontavaltuutus on sinua varten tehty.
Edunvalvontavaltuutuksen hinta on Aatoksen verkkopalvelussa 69 euroa.