Laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta turvaa edun­val­vot­ta­van oi­keuk­sia

Tässä ar­tik­ke­lissa ker­romme tar­kem­min edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen his­to­riasta ja siitä, miksi laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta sää­det­tiin.

Taus­taa, miksi laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta sää­det­tiin

Laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta tuli voi­maan 1. mar­ras­kuuta 2007. Ennen lain sää­tä­mistä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mi­nen oli mah­dol­lista ylei­sen so­pi­musoi­keu­del­li­sen lain­sää­dän­nön pe­rus­teella, mutta yk­si­tyis­koh­tai­sem­paa ni­me­no­maan edun­val­von­ta­val­tuu­tusta kos­ke­vaa lain­sää­dän­töä ei ollut.

Tar­ken­ta­van lain­sää­dän­nön puute johti edun­val­vot­ta­van kan­nalta tur­vat­to­maan ti­lan­tee­seen, sillä ke­nen­kään vas­tuulla ei ollut valvoa val­tuu­te­tun toi­min­taa.

Tark­kaa tietoa edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten mää­rästä ennen vuoden 2007 lakia ei ollut. Toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mi­sen va­ralle laa­di­tut val­ta­kir­jat lie­ne­vät olleen kui­ten­kin hyvin har­vi­nai­sia.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tusta kos­ke­van lain­sää­dän­nön sää­tä­mi­sen taus­talla vai­kut­ti­vat eri­tyi­sesti tarve pa­ran­taa ih­mis­ten mah­dol­li­suutta kah­della ta­valla:

1. en­na­koida mah­dol­lista tu­le­vaa toi­min­ta­ky­vyt­tö­myyttä
2. lisätä it­se­mää­rää­mi­soi­keutta.

Li­säksi useissa maissa oli jo ke­hit­teillä tai ke­hi­tetty edun­val­von­ta­val­tuu­tusta kos­keva jär­jes­telmä ja myös Eu­roo­pan neu­vos­ton oli suo­si­tel­lut lain­sää­dän­nöl­li­siä toi­men­pi­teitä, jotka mah­dol­lis­tai­si­vat sen, että vielä toi­min­ta­ky­kyi­nen hen­kilö voisi va­rau­tua mah­dol­li­seen toi­min­ta­ky­vyt­tö­myy­teensä.

Lain sää­tä­mis­tar­pee­seen vai­kutti myös edun­val­von­taa tar­vit­se­vien hen­ki­löi­den kas­vava määrä, joka lisäsi sil­lois­ten mai­straat­tien työ­taak­kaa.

Lue lisää: Mikä on van­hus­pal­ve­lu­laki?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus turvaa jo­kai­sen it­se­mää­rä­mi­soi­keutta

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on val­ta­kirja, jolla val­tuut­taja määrää toisen hen­ki­lön hoi­ta­maan asiois­taan, mikäli hän itse tulee sai­rau­den, hen­ki­sen toi­min­nan häi­riin­ty­mi­sen, hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan tai muun vas­taa­van syyn vuoksi ky­ke­ne­mät­tö­mäksi huo­leh­ti­maan niistä itse.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi koskea joko hen­ki­lön ta­lou­del­li­sia asioita, hen­ki­lö­koh­tai­sia asioita tai mo­lem­pia.

Ko­ros­te­tun hen­ki­lö­koh­tai­sista asioista kuten avioi­tu­mi­sesta tai tes­ta­men­tin laa­ti­mi­sesta ei edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sessa kui­ten­kaan voi mää­rätä. Täl­lai­sia toimia hen­kilö voi tehdä vain itse ol­les­saan ky­ke­ne­väi­nen ym­mär­tä­mään niiden mer­ki­tyk­sen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sella voit val­tuut­taa si­nulle lä­hei­sen, luo­tet­ta­van hen­ki­lön hoi­ta­maan asioi­tasi, kun et siihen itse kykene. Val­tuu­tuk­sessa voit mää­rätä asioi­den hoi­ta­mi­sesta ylei­sellä ta­solla, mutta antaa myös yk­si­tyis­koh­tai­sem­pia mää­räyk­siä esi­mer­kiksi omai­suu­tesi myyn­tiin ja hoi­toon liit­tyen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi si­säl­tää myös toi­veita esi­mer­kiksi vapaa-ajan viet­toon tai elä­män­laa­tuun liit­tyen.

💡 Edun­val­von­ta­val­tuu­tusta kut­su­taan myös edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaksi ja edun­val­von­ta­so­pi­muk­seksi.

Ko­keile edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mista

Ju­ri­di­sesti pätevä ja toi­veesi mu­kai­nen edun­val­von­ta­val­tuu­tus heti val­miiksi.

Mikä muut­tui lain edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta tul­lessa voi­maan?

Lain voi­maan­tulo syn­nytti ko­ko­naan uuden oi­keu­del­li­sen ins­ti­tuu­tion: edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen.

Ai­em­min toi­min­ta­ky­kynsä me­net­tä­neet hen­ki­löt olivat tul­leet ylei­sen edun­val­von­nan pii­riin eli mai­straatti oli mää­rän­nyt heille edun­val­vo­jan. Nyt osa näistä hen­ki­löistä tulisi edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen pii­riin, mikä toi­saalta vä­hen­täisi mai­straat­tien eli ny­kyi­sen Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to­jen työ­taak­kaa.

Yk­sit­täis­ten ih­mis­ten kan­nalta tär­keim­mät muu­tok­set ai­em­paan oi­keus­ti­laan ver­rat­tuna liit­ty­vät eri­tyi­sesti

• mah­dol­li­suu­teen va­rau­tua tu­le­vaan ajoissa
• it­se­mää­rää­mi­soi­keu­den li­sään­ty­mi­nen
• edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen liit­tyvä vi­ran­omais­val­vonta, mikä vä­hen­tää val­tuu­tuk­sen vää­rin­käyt­töä.

1. Voit va­rau­tua toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mi­seen hy­vissä ajoin

Ehkä tär­keim­pänä muu­tok­sena ai­em­paan oli, että laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta mah­dol­listi helpon ja tur­val­li­sen tavan va­rau­tua mah­dol­li­seen tu­le­vaan toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mi­seen jo hy­vissä ajoin sil­loin, kun hen­kilö on vielä toi­min­ta­ky­kyi­nen.

Lain­val­mis­te­lussa kat­sot­tiin myös, että edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen tuoma mah­dol­li­suus jär­jes­tellä omia asioi­taan hy­vissä ajoin etu­kä­teen alen­taisi myös riskiä siitä, että hen­ki­löön koh­dis­tuu ta­lou­del­lista hy­väk­si­käyt­töä siinä vai­heessa, kun hänen toi­min­ta­ky­kynsä alkaa hei­ken­tyä.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi laatia mil­loin vain ja se on hy­vä­kin tehdä jo ennen kuin toi­min­ta­kyky alkaa hei­ken­tyä. Usein aja­tel­laan, että edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ken laa­ti­mi­nen on ajan­koh­taista ikään­ty­neille hen­ki­löille. To­sia­sia on kui­ten­kin se, että emme kos­kaan tiedä, mitä tulee ta­pah­tu­maan seu­raa­vana päi­vänä. Siksi val­tuu­tus kan­nat­taa laatia ajoissa. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sella va­rau­dut myös esi­mer­kiksi on­net­to­muu­den ai­heut­ta­maan toi­min­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mi­seen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus tulee voi­maan kui­ten­kin aina vasta sitten, kun toi­min­ta­ky­kysi on hei­ken­ty­nyt niin, ettet ole ky­ke­ne­väi­nen pää­asial­li­sesti hoi­ta­maan niitä asioita, joita val­tuu­tus koskee. Val­tuu­tus tulee voi­maan sen jäl­keen, kun Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto on vah­vis­ta­nut edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on myös mah­dol­lista pe­ruut­taa. Li­säksi asia­kir­jaa voi muut­taa ennen toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mistä.

Lue lisää: Vältä nämä 3 vir­hettä – tee edun­val­von­ta­val­tuu­tus ajoissa

2. Luo­tet­tava ja lä­hei­nen hen­kilö voi hoitaa asioi­tasi

Laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta toi mah­dol­li­seksi sen, että hen­kilö pystyi itse val­tuut­ta­maan ha­lua­mansa luo­tet­ta­van hen­ki­lön hoi­ta­maan asioi­taan toi­min­ta­ky­vyt­tö­myy­tensä va­ralta. Se vah­visti oi­keutta to­teut­taa it­se­mää­rää­mi­soi­keut­taan mo­ni­puo­li­sem­min.

Luo tur­val­li­suutta, että tuttu ja luo­tet­tava hen­kilö voi tu­le­vai­suu­dessa hoitaa omia asioita. Lä­hei­nen hen­kilö myös usein tietää pa­rem­min, mistä hen­kilö pitää ja mil­lai­sia toi­veita tällä on, vaikka kaik­kia toi­veita ei oli­si­kaan kir­jattu edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen.

3. Voit kir­jata edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen kaikki si­nulle tär­keät asiat

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus mah­dol­lis­taa sen, että voit mää­rätä ja esit­tää toi­veita kai­kista si­nulle tär­keistä asioista tu­le­vai­suut­tasi aja­tel­len.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi si­säl­tää niin ylei­sem­piä mää­räyk­siä esi­mer­kiksi ta­lou­den­hoi­dos­tasi tai yk­si­tyis­koh­tai­sia mää­räyk­siä kos­kien, esi­mer­kiksi ke­sä­mök­kiä tai vaik­kapa kuu­kausit­taista kam­paa­jalla käyn­tiä.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen ei tar­vitse ottaa mää­räyk­siä esi­mer­kiksi vain ta­lou­del­li­sista asioista, vaan ne voivat koskea myös vapaa-aikaa ja muita si­nulle hen­ki­lö­koh­tai­sesti tär­keitä asioita. Toi­saalta val­tuu­tus voi koskea myös vain yk­sit­täistä asiaa.

Ra­joi­tuk­sena edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen si­säl­lölle on, että se ei voi koskea ko­ros­te­tun hen­ki­lö­koh­tai­sia asioita kuten avioi­tu­mista tai lap­seksi ot­ta­mista, tes­ta­ment­tia ja isyy­den­tun­nus­ta­mista.

4. Yk­si­tyis­koh­tai­nen sään­tely ja val­vonta tuovat turvaa edun­val­vot­ta­valle

Lain­sää­däntö mah­dol­listi edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu­jen val­von­nan. Jo ai­em­min so­pi­musoi­keu­del­li­nen lain­sää­däntö oli mää­rän­nyt, että val­tuu­te­tun tuli tehdä vuo­sit­tain tili toi­mis­taan val­tuut­ta­jalle.

Val­tuut­ta­jan hei­ken­ty­nyt toi­min­ta­kyky kui­ten­kin to­sia­sial­li­sesti vai­kutti siihen, ettei tällä vält­tä­mättä ollut kykyä ar­vioida val­tuu­te­tun toimia.

Uu­della lain­sää­dän­nöllä edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu­jen val­vonta mää­rät­tiin mai­straa­teille, ny­kyi­selle Digi- ja väes­tö­vi­ras­tolle.

Li­säksi edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaa kos­ke­vat tarkat muo­to­mää­räyk­set. Sen on oltava kir­jal­li­nen ja al­le­kir­joi­tet­tava kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan läs­nä­ol­lessa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun toi­min­taa taas ra­jaa­vat mm. edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun vel­vol­li­suuk­sia ja es­teel­li­syyttä kos­ke­vat sään­nök­set. Val­tuu­te­tun ylei­senä vel­vol­li­suu­tena on pitää tun­nol­li­sesti huolta val­tuut­ta­jan oi­keuk­sista ja edis­tää hänen pa­ras­taan.

Hänen tulee myös tie­dus­tella val­tuut­ta­jan mie­li­pi­dettä tär­keistä asioista ennen pää­tök­sen­te­koa, mikäli val­tuu­tettu ky­ke­nee ym­mär­tä­mään asian mer­ki­tyk­sen.