Edun­val­von­ta­val­tuu­tus auttaa vält­tä­mään ylei­sen edun­val­von­nan

Eläkeläinen ja hoitaja
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
27.7.2022 ● 4 minuuttia
Edunvalvontaan liittyviin asioihin kannattaa tutustua ajoissa, sillä omien asioiden järjestämiseen voi itse vaikuttaa laatimalla edunvalvontavaltuuksen ajoissa.

Ih­mi­sen toi­min­ta­kyky voi hei­ken­tyä äkil­li­ses­ti esi­mer­kik­si sai­rau­den tai on­net­to­muu­den seu­rauk­se­na. Hen­ki­lön kyky päät­tää omista asiois­taan voi hei­ken­tyä siinä määrin, ettei tämä enää pysty huo­leh­ti­maan omasta edus­taan.

Täl­lai­sis­sa ti­lan­teis­sa hen­ki­lö voi tar­vi­ta avuk­seen yleis­tä edun­val­von­taa, ja hänen asioi­taan voi­daan mää­rä­tä hoi­ta­maan edun­val­vo­ja. Ylei­sen edun­val­von­nan voi kui­ten­kin vält­tää te­ke­mäl­lä hy­vis­sä ajoin edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen.

Mitä ylei­sel­lä edun­val­von­nal­la tar­koi­te­taan?

Edun­val­von­nan tar­koi­tuk­se­na on valvoa niiden hen­ki­löi­den etua ja oi­keut­ta, jotka eivät voi syystä tai toi­ses­ta itse huo­leh­tia asiois­taan. Täl­löin hen­ki­lön asioi­ta mää­rä­tään hoi­ta­maan edun­val­vo­ja. Hen­ki­löä, jonka eduis­ta edun­val­vo­ja huo­leh­tii, kut­su­taan pää­mie­hek­si.

Edun­val­vo­jan teh­tä­vä­nä on ni­men­sä mu­kai­ses­ti huo­leh­tia pää­mie­hen­sä edusta. Edun­val­vo­jan toi­mi­val­ta hoitaa pää­mie­hen­sä asioi­ta riip­puu pää­mie­hen ti­lan­tees­ta ja siitä, mil­lais­ta edun­val­von­taa pää­mies tar­vit­see.

Jos pää­mies esi­mer­kik­si tar­vit­see vain edun­val­vo­jan tukea asioi­den­sa hoi­ta­mi­seen, voi­daan edun­val­vo­ja mää­rä­tä pää­mie­hen avuksi ilman, että pää­mie­hen oi­keut­ta hoitaa omia asioi­taan ra­joi­te­taan. Edun­val­von­ta voi myös olla ra­jat­tu kos­ke­maan vain jotain tiet­tyä asiaa, kuten pää­mie­hen omis­ta­maa taloa.

Edun­val­von­taa voi tar­vi­ta mo­nes­ta eri syystä

Edun­val­von­nan tarve voi johtua mo­nes­ta eri syystä, mutta useim­mi­ten sen tarve pe­rus­tuu hen­ki­lön:

  • toi­min­ta­kel­poi­suu­den ra­joit­ta­mi­seen
  • va­jaa­val­tai­suu­teen tai
  • sai­rau­teen

Tarve mää­rä­tä edun­val­vo­ja voi johtua myös pe­rin­nön­jaos­ta: tuo­miois­tui­men on mää­rät­tä­vä edun­val­vo­ja esi­mer­kik­si sil­loin, jos pe­ril­li­nen tai tes­ta­men­tin­saa­ja ei syystä tai toi­ses­ta pysty osal­lis­tu­maan pe­rin­nön­ja­koon.

Mitä toi­min­ta­kel­poi­suu­den ra­joit­ta­mi­nen tar­koit­taa?

Mikäli edun­val­vo­jan mää­rää­mi­nen ei riitä hen­ki­lön edun tur­vaa­mi­seen, hen­ki­lön toi­min­ta­kel­poi­suut­ta voi­daan ra­joit­taa tuo­miois­tui­men pää­tök­sel­lä.

Toi­min­ta­kel­poi­suu­den ra­joit­ta­mi­nen voi tulla ky­see­seen esi­mer­kik­si ti­lan­tees­sa, jossa hen­ki­löl­lä on pit­käl­le eden­nyt muis­ti­sai­raus. Täl­löin tuo­miois­tuin voisi esi­mer­kik­si päät­tää, että hen­ki­lö ei saa myydä omaa ta­lo­aan ilman edun­val­vo­jan suos­tu­mus­ta. 

Mitä va­jaa­val­tai­suus tar­koit­taa?

Va­jaa­val­tai­suus johtuu yleen­sä hen­ki­lön alai­käi­syy­des­tä, mutta myös täysi-ikäi­nen hen­ki­lö voi olla va­jaa­val­tai­nen, jos hänet on ju­lis­tet­tu va­jaa­val­tai­sek­si. Hen­ki­lö voi­daan ju­lis­taa va­jaa­val­tai­sek­si, jos pelkkä toi­min­ta­kel­poi­suu­den ra­joit­ta­mi­nen ei riitä tur­vaa­maan hänen etu­jaan.

Va­jaa­val­tai­sel­la hen­ki­löl­lä ei läh­tö­koh­tai­ses­ti ole oi­keut­ta mää­rä­tä omai­suu­des­taan eikä tehdä so­pi­muk­sia tai muita oi­keu­del­li­sia si­tou­muk­sia. 

Edun­val­vo­jan määrää joko tuo­miois­tuin tai Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to

Ti­lan­tees­ta riip­puen mää­räyk­sen edun­val­vo­jas­ta voi tehdä joko tuo­miois­tuin tai hol­hous­vi­ran­omai­se­na toi­mi­va Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to. Tie­tyis­sä Ah­ve­nan­maa­han liit­ty­vis­sä ti­lan­teis­sa hol­hous­vi­ran­omai­se­na voi toimia Ah­ve­nan­maan val­tion­vi­ras­to.

Jos hen­ki­lö ei ole va­jaa­val­tai­nen, hän voi vas­tus­taa edun­val­vo­jan mää­rää­mis­tä. Edun­val­vo­ja voi­daan kui­ten­kin mää­rä­tä vas­tus­ta­mi­ses­ta huo­li­mat­ta, jos hen­ki­lön etu sitä vaatii.

Täysi-ikäi­nen voi vai­kut­taa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la, kuka on hänen edun­val­vo­jan­sa

Edun­val­vo­jak­si voi­daan mää­rä­tä teh­tä­vään sopiva hen­ki­lö, joka suos­tuu toi­mi­maan edun­val­vo­ja­na. Täysi-ikäi­sen hen­ki­lön edun­val­vo­ja­na toimii se hen­ki­lö, jonka tuo­miois­tuin tai hol­hous­vi­ran­omai­nen on teh­tä­vään mää­rän­nyt.

Täysi-ikäi­nen hen­ki­lö voi kui­ten­kin vai­kut­taa oman edun­val­vo­jan­sa va­lin­taan te­ke­mäl­lä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen: val­tuu­tuk­sen te­ke­mäl­lä voit ni­mit­tää tietyn tahon toi­mi­maan edun­val­vo­ja­na­si siltä va­ral­ta, että tar­vit­set tu­le­vai­suu­des­sa edun­val­von­taa.

Va­jaa­val­tai­nen hen­ki­lö, kuten alai­käi­nen, ei voi toimia edun­val­vo­ja­na. Myös­kään oi­keus­hen­ki­löä, kuten yri­tys­tä, ei voi val­tuut­taa toi­mi­maan edun­val­vo­ja­na.

Lapsen edun­val­vo­ja­na toi­mi­vat läh­tö­koh­tai­ses­ti hänen van­hem­pan­sa. Tuo­miois­tuin voi kui­ten­kin tar­vit­taes­sa mää­rä­tä muun­kin hen­ki­lön alai­käi­sen edun­val­vo­jak­si.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja luo tu­le­vai­suu­den turvaa

Vi­ral­li­nen edun­val­von­ta on luon­teel­taan vii­me­si­jais­ta, ja siihen ryh­dy­tään vain, jos hen­ki­lön etua ei pys­ty­tä tur­vaa­maan muulla tavoin. Siksi onkin tär­ke­ää huo­leh­tia omista edun­val­von­ta-asiois­taan hy­vis­sä ajoin. Yksi keino va­rau­tua tu­le­vaan edun­val­von­nan tar­pee­seen on laatia edun­val­von­ta­val­tuu­tus.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jal­la mää­rät­tä­vä val­tuu­tus on vi­ral­lis­ta edun­val­von­taa jous­ta­vam­pi ja ke­vyem­pi jär­jes­te­ly. Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan ideana on, että sen avulla voi itse etu­kä­teen jär­jes­tää asioi­den­sa hoidon tu­le­van toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mi­sen va­ral­ta.

Hen­ki­lö voi siis nimetä oman luot­to­hen­ki­lön­sä, kuten hyvän ys­tä­vän­sä, hoi­ta­maan asioi­taan. Näin väl­te­tään ti­lan­ne, jossa tuo­miois­tuin tai hol­hous­vi­ran­omai­nen joutuu mää­rää­mään hen­ki­löl­le vi­ral­li­sen edun­val­vo­jan.

Huo­mioi eri­tyi­ses­ti nämä 4 asiaa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa

Koko­sim­me alle neljä tär­ke­ää asiaa, jotka kan­nat­taa ottaa huo­mioon edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta teh­des­sä.

1. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen hinta vaih­te­lee

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mis­ta suun­ni­tel­taes­sa on hyvä pitää mie­les­sä, että edun­val­von­taal­tuu­tuk­sen hinta vaih­te­lee paljon riip­puen siitä, missä sen tekee.

Edul­li­sim­min yk­si­löi­dyn ja pä­te­vän edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan teet Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa hin­taan 89 euroa

La­ki­toi­mis­tos­sa teh­tä­vä val­tuu­tus voi maksaa jopa satoja euroja.

2. Muista il­moit­taa myös va­rae­dus­ta­ja

Jos haluat val­tuut­taa it­sel­le­si lä­hei­sen hen­ki­lön toi­mi­maan edun­val­vo­ja­na­si, on suo­si­tel­ta­vaa nimetä myös va­rae­dus­ta­ja siltä va­ral­ta, että lä­hei­nen ei voi­kaan toimia edun­val­vo­ja­na­si kai­kis­sa ti­lan­teis­sa.

Näin voi käydä, jos ni­met­ty hen­ki­lö me­net­tää myös toi­min­ta­kykyn­sä, tai jos hän on es­teel­li­nen toi­mi­maan edun­val­vo­ja­na­si jos­sain tie­tys­sä asias­sa.

Es­teel­li­syys voi syntyä esi­mer­kik­si pe­rin­nön­ja­ko­ti­lan­tees­sa, jos edun­val­vo­ja ja tämän pää­mies ovat mo­lem­mat saman kuo­lin­pe­sän osak­kai­ta.

3. Var­mis­tu siitä, että va­lit­se­ma­si edun­val­vo­jan so­vel­tuu teh­tä­vään

Edun­val­vo­jak­si ni­me­tyn tulisi pystyä hoi­ta­maan asioi­ta­si etusi mu­kai­ses­ti. Edun­val­vo­ja­na toi­mimi­nen voi ti­lan­tees­ta riip­puen edel­lyt­tää kat­ta­vaa­kin osaa­mis­ta ta­lou­den­hoi­dos­ta. Myös tietyt ai­kai­sem­mat ri­kok­set voivat olla es­tee­nä hen­ki­lön toi­mimi­sel­le edun­val­vo­ja­na.

Edun­val­vo­jak­si val­tuut­ta­mal­la­si hen­ki­löl­lä on läh­tö­koh­tai­ses­ti sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus niistä asiois­ta, jotka hän on saanut tietää edun­val­vo­ja­na­si toi­mies­saan. 

Tie­sit­kö, että voit antaa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen puo­li­sol­le­si?

4. Tee myös tes­ta­ment­ti val­miik­si hy­vis­sä ajoin

Huo­mioi, että val­tuu­tuk­sen laa­juu­des­ta huo­li­mat­ta edun­val­vo­ja ei voi toimia puo­les­ta­si hyvin hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa asiois­sa, kuten tes­ta­men­tin laa­din­nas­sa. Nämä asiat kan­nat­taa siis hoitaa itse kun­toon hy­vis­sä ajoin.

Jo 18 vuotta täyt­tä­nyt voi tehdä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi tehdä kah­dek­san­tois­ta vuotta täyt­tä­nyt hen­ki­lö, joka ky­ke­nee ym­mär­tä­mään edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan mer­ki­tyk­sen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mi­sa­jan­koh­taa mie­tit­täes­sä on hyvä huo­mioi­da, että val­tuu­tus on teh­tä­vä ennen, kuin edun­val­von­nan tarve syntyy. Koska edun­val­von­nan tarve voi esiin­tyä myös yl­lät­täen, kaik­kien täysi-ikäis­ten on suo­si­tel­ta­vaa tehdä val­tuu­tus.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi hyvin tehdä tu­le­vai­suu­den va­ral­le, koska se tulee voi­maan vasta kun se on vah­vis­tet­tu: vaikka siis te­ki­sit­kin val­tuu­tuk­sen etu­kä­teen, se tulee voi­maan vasta kun sille on oi­keas­ti tar­vet­ta.

Laadi ju­ri­de­ses­ti pätevä edun­val­von­ta­val­tuu­tus Aa­tok­ses­sa

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan laa­ti­mis­ta kos­ke­vat hyvin tiukat muo­to­vaa­ti­muk­set, joita tulee nou­dat­taa. Val­ta­kir­ja on muun muassa teh­tä­vä kir­jal­li­ses­ti ja olla kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan al­le­kir­joit­ta­ma.

Kun teet edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan Aa­tok­ses­sa, nou­dat­taa val­tuu­tus voi­mas­sa olevia muo­to­vaa­ti­muk­sia. Näin var­mis­tat sen, että val­ta­kir­ja on kaikin puolin pätevä ja saat edun­val­vo­jak­se­si ha­lua­ma­si hen­ki­lön.