Edun­val­vonta se­li­tet­tynä

Eläkeläinen ja hoitaja
Timjami Nyyssönen
Timjami
27.7.2022 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
Edun­val­von­taan liit­ty­viin asioi­hin kan­nat­taa tu­tus­tua ajoissa, sillä omien asioi­den jär­jes­tä­mi­seen voi itse vai­kut­taa laa­ti­malla edun­val­von­ta­val­tuuk­sen ajoissa.

Ylei­sen edun­val­von­nan tar­koi­tuk­sena on valvoa niiden hen­ki­löi­den etua ja oi­keutta, jotka eivät voi syystä tai toi­sesta itse huo­leh­tia asiois­taan.

Ih­mi­sen toi­min­ta­kyky voi hei­ken­tyä äkil­li­sesti esi­mer­kiksi sai­rau­den tai on­net­to­muu­den seu­rauk­sena. Hen­ki­lön kyky päät­tää omista asiois­taan voi hei­ken­tyä siinä määrin, ettei tämä enää pysty huo­leh­ti­maan omasta edus­taan.

Täl­löin hen­ki­lön asioita mää­rä­tään hoi­ta­maan edun­val­voja. Hen­ki­löä, jonka eduista edun­val­voja huo­leh­tii, kut­su­taan pää­mie­heksi.

💡Ylei­sen edun­val­von­nan voi vält­tää te­ke­mällä hy­vissä ajoin edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen.

Mitä ylei­nen edun­val­vonta tar­koit­taa?

Edun­val­vonta tar­koit­taa sitä, että hen­kilö vahtii ja valvoo toisen hen­ki­lön etuja. Tämä voi olla tar­peen esi­mer­kiksi sil­loin, kun pää­mies ei pysty itse hoi­ta­maan omia asioi­taan esi­mer­kiksi sai­rau­den, vamman, hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan tai muun vas­taa­van syyn takia.

Edun­val­voja huo­leh­tii edun­val­vot­ta­van ta­lou­del­li­sista, oi­keu­del­li­sista ja hen­ki­lö­koh­tai­sista asioista edun­val­vot­ta­van par­haaksi. Edun­val­vo­jan teh­tä­vänä on toimia edun­val­vot­ta­van edun mu­kai­sesti ja nou­dat­taa pää­tök­sen­teossa lakia ja vi­ran­omais­ten mää­räyk­siä. Ta­val­li­sesti edun­val­voja on su­ku­lai­nen tai lä­hei­nen ih­mi­nen, mutta se voi olla myös am­ma­til­li­nen edun­val­voja tai vir­ka­mies.

Edun­val­vo­jan teh­tä­vänä on ni­mensä mu­kai­sesti huo­leh­tia pää­mie­hensä edusta. Edun­val­vo­jan toi­mi­valta hoitaa pää­mie­hensä asioita riip­puu pää­mie­hen ti­lan­teesta ja siitä, mil­laista edun­val­von­taa pää­mies tar­vit­see.

Jos pää­mies esi­mer­kiksi tar­vit­see vain edun­val­vo­jan tukea asioi­densa hoi­ta­mi­seen, voi­daan edun­val­voja mää­rätä pää­mie­hen avuksi ilman, että pää­mie­hen oi­keutta hoitaa omia asioi­taan ra­joi­te­taan.

💡 Edun­val­vonta voi myös olla ra­jattu kos­ke­maan vain jotain tiet­tyä asiaa, kuten pää­mie­hen omis­ta­maa taloa.

Yleistä edun­val­von­taa voi tar­vita mo­nesta eri syystä

Edun­val­von­nan tarve voi johtua mo­nesta eri syystä, mutta useim­mi­ten sen tarve pe­rus­tuu hen­ki­lön:

  • toi­min­ta­kel­poi­suu­den ra­joit­ta­mi­seen
  • va­jaa­val­tai­suu­teen tai
  • sai­rau­teen

Tarve mää­rätä edun­val­voja voi johtua myös pe­rin­nön­jaosta: tuo­miois­tui­men on mää­rät­tävä edun­val­voja esi­mer­kiksi sil­loin, jos pe­ril­li­nen tai tes­ta­men­tin­saaja ei syystä tai toi­sesta pysty osal­lis­tu­maan pe­rin­nön­ja­koon.

💡 Vinkki: Tie­sitkö, että voit hakea edun­val­von­taa myös va­paa­eh­toi­sesti?

Mitä toi­min­ta­kel­poi­suu­den ra­joit­ta­mi­nen tar­koit­taa?

Mikäli edun­val­vo­jan mää­rää­mi­nen ei riitä hen­ki­lön edun tur­vaa­mi­seen, hen­ki­lön toi­min­ta­kel­poi­suutta voi­daan ra­joit­taa tuo­miois­tui­men pää­tök­sellä.

Toi­min­ta­kel­poi­suu­den ra­joit­ta­mi­nen voi tulla ky­see­seen esi­mer­kiksi ti­lan­teessa, jossa hen­ki­löllä on pit­källe eden­nyt muis­ti­sai­raus. Täl­löin tuo­miois­tuin voisi esi­mer­kiksi päät­tää, että hen­kilö ei saa myydä omaa ta­lo­aan ilman edun­val­vo­jan suos­tu­musta.

Mitä va­jaa­val­tai­suus tar­koit­taa?

Va­jaa­val­tai­suus johtuu yleensä hen­ki­lön alai­käi­syy­destä, mutta myös täysi-ikäi­nen hen­kilö voi olla va­jaa­val­tai­nen, jos hänet on ju­lis­tettu va­jaa­val­tai­seksi. Hen­kilö voi­daan ju­lis­taa va­jaa­val­tai­seksi, jos pelkkä toi­min­ta­kel­poi­suu­den ra­joit­ta­mi­nen ei riitä tur­vaa­maan hänen etu­jaan.

Va­jaa­val­tai­sella hen­ki­löllä ei läh­tö­koh­tai­sesti ole oi­keutta mää­rätä omai­suu­des­taan eikä tehdä so­pi­muk­sia tai muita oi­keu­del­li­sia si­tou­muk­sia.

Lue lisää: edun­val­vonta ja tes­ta­mentti

Tuo­miois­tuin tai Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto määrää edun­val­von­nasta

Ti­lan­teesta riip­puen mää­räyk­sen ylei­sestä edun­val­von­nasta voi tehdä joko tuo­miois­tuin tai hol­hous­vi­ran­omai­sena toi­miva Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto. Tie­tyissä Ah­ve­nan­maa­han liit­ty­vissä ti­lan­teissa hol­hous­vi­ran­omai­sena voi toimia Ah­ve­nan­maan val­tion­vi­rasto.

Jos hen­kilö ei ole va­jaa­val­tai­nen, hän voi vas­tus­taa edun­val­vo­jan mää­rää­mistä. Edun­val­voja voi­daan kui­ten­kin mää­rätä vas­tus­ta­mi­sesta huo­li­matta, jos hen­ki­lön etu sitä vaatii.

Täysi-ikäi­nen voi vai­kut­taa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sella, kuka hoitaa hänen asioi­taan

Edun­val­vo­jaksi voi­daan mää­rätä teh­tä­vään sopiva hen­kilö, joka suos­tuu toi­mi­maan edun­val­vo­jana. Täysi-ikäi­sen hen­ki­lön edun­val­vo­jana toimii se hen­kilö, jonka tuo­miois­tuin tai hol­hous­vi­ran­omai­nen on teh­tä­vään mää­rän­nyt.

Täysi-ikäi­nen hen­kilö voi kui­ten­kin vai­kut­taa, kuka hänen asioi­taan hoitaa te­ke­mällä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen: val­tuu­tuk­sen te­ke­mällä voit ni­mit­tää tietyn tahon toi­mi­maan edun­val­von­val­tuu­tet­tu­nasi.

Va­jaa­val­tai­nen hen­kilö, kuten alai­käi­nen, ei voi toimia edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tuna. Myös­kään oi­keus­hen­ki­löä, kuten yri­tystä, ei voi val­tuut­taa toi­mi­maan edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tuna.

Edun­val­von­ta­val­ta­kirja luo tu­le­vai­suu­den turvaa

Vi­ral­li­nen edun­val­vonta on luon­teel­taan vii­me­si­jaista, ja siihen ryh­dy­tään vain, jos hen­ki­lön etua ei pys­tytä tur­vaa­maan muulla tavoin. Siksi onkin tär­keää huo­leh­tia omista edun­val­vonta-asiois­taan hy­vissä ajoin. Yksi keino va­rau­tua tu­le­vaan edun­val­von­nan tar­pee­seen on laatia edun­val­von­ta­val­tuu­tus.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jalla mää­rät­tävä val­tuu­tus on vi­ral­lista edun­val­von­taa jous­ta­vampi ja ke­vyempi jär­jes­tely. Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan ideana on, että sen avulla voi itse etu­kä­teen jär­jes­tää asioi­densa hoidon tu­le­van toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mi­sen va­ralta.

Hen­kilö voi siis nimetä oman luot­to­hen­ki­lönsä, kuten hyvän ys­tä­vänsä, hoi­ta­maan asioi­taan. Näin väl­te­tään ti­lanne, jossa tuo­miois­tuin tai hol­hous­vi­ran­omai­nen joutuu mää­rää­mään hen­ki­lölle vi­ral­li­sen edun­val­vo­jan.

Lue lisää: Kuinka monta val­tuu­tet­tua kan­nat­taa lisätä edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan?

Huo­mioi eri­tyi­sesti nämä 4 asiaa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sessa

Ko­ko­simme alle neljä tär­keää asiaa, jotka kan­nat­taa ottaa huo­mioon edun­val­von­ta­val­tuu­tusta teh­dessä.

1. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen hinta vaih­te­lee

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mista suun­ni­tel­taessa on hyvä pitää mie­lessä, että edun­val­von­taal­tuu­tuk­sen hinta vaih­te­lee paljon riip­puen siitä, missä sen tekee.

La­ki­toi­mis­tossa teh­tävä val­tuu­tus voi maksaa jopa satoja euroja.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen hinta on Aa­tok­sessa 69 euroa.

2. Muista il­moit­taa myös va­rae­dus­taja

Jos haluat val­tuut­taa it­sel­lesi lä­hei­sen hen­ki­lön toi­mi­maan edun­val­vo­ja­nasi, on suo­si­tel­ta­vaa nimetä myös va­rae­dus­taja siltä va­ralta, että lä­hei­nen ei voi­kaan toimia edun­val­vo­ja­nasi kai­kissa ti­lan­teissa.

Näin voi käydä, jos ni­metty hen­kilö me­net­tää myös toi­min­ta­ky­kynsä, tai jos hän on es­teel­li­nen toi­mi­maan edun­val­vo­ja­nasi jos­sain tie­tyssä asiassa.

Es­teel­li­syys voi syntyä esi­mer­kiksi pe­rin­nön­ja­ko­ti­lan­teessa, jos edun­val­voja ja tämän pää­mies ovat mo­lem­mat saman kuo­lin­pe­sän osak­kaita.

3. Var­mistu siitä, että va­lit­se­masi hen­kilö so­vel­tuu teh­tä­vään

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tuksi ni­me­tyn tulisi pystyä hoi­ta­maan asioi­tasi etusi mu­kai­sesti. Edun­val­vo­jana toi­mi­mi­nen voi ti­lan­teesta riip­puen edel­lyt­tää kat­ta­vaa­kin osaa­mista ta­lou­den­hoi­dosta.

Tie­sitkö, että voit antaa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen puo­li­sol­lesi?

4. Tee myös tes­ta­mentti val­miiksi hy­vissä ajoin

Huo­mioi, että val­tuu­tuk­sen laa­juu­desta huo­li­matta edun­val­voja ei voi toimia puo­les­tasi hyvin hen­ki­lö­koh­tai­sissa asioissa, kuten tes­ta­men­tin laa­din­nassa. Nämä asiat kan­nat­taa siis hoitaa itse kun­toon hy­vissä ajoin.

Lue lisää: Näin vältät edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen su­den­kuo­pat

Jo 18 vuotta täyt­tä­nyt voi tehdä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi tehdä kah­dek­san­toista vuotta täyt­tä­nyt hen­kilö, joka ky­ke­nee ym­mär­tä­mään edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan mer­ki­tyk­sen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mi­sa­jan­koh­taa mie­tit­täessä on hyvä huo­mioida, että val­tuu­tus on teh­tävä ennen, kuin edun­val­von­nan tarve syntyy. Koska edun­val­von­nan tarve voi esiin­tyä myös yl­lät­täen, kaik­kien täysi-ikäis­ten on suo­si­tel­ta­vaa tehdä val­tuu­tus.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi hyvin tehdä tu­le­vai­suu­den va­ralle, koska se tulee voi­maan vasta kun se on vah­vis­tettu: vaikka siis te­ki­sit­kin val­tuu­tuk­sen etu­kä­teen, se tulee voi­maan vasta kun sille on oi­keasti tar­vetta.

Lue lisää: edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­nen on suo­sit­tua

Laadi ju­ri­de­sesti pätevä edun­val­von­ta­val­tuu­tus Aa­tok­sessa

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan laa­ti­mista kos­ke­vat hyvin tiukat muo­to­vaa­ti­muk­set, joita tulee nou­dat­taa. Val­ta­kirja on muun muassa teh­tävä kir­jal­li­sesti ja olla kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan al­le­kir­joit­tama.

Kun teet edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan Aa­tok­sessa, nou­dat­taa val­tuu­tus voi­massa olevia muo­to­vaa­ti­muk­sia. Näin var­mis­tat sen, että val­ta­kirja on kaikin puolin pätevä ja saat edun­val­vo­jak­sesi ha­lua­masi hen­ki­lön.