Edun­val­von­ta­val­tuu­tus puo­li­solle

Elämä voi toi­si­naan tuoda eteemme odot­ta­mat­to­mia ti­lan­teita, jotka saat­ta­vat kei­kaut­taa arjen tyys­tin eri­lai­seksi.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus pitää huolen elä­mäsi tär­keistä pa­la­sista, mikäli niiden hoi­ta­mi­nen tuot­taa vai­keuk­sia esi­mer­kiksi muis­ti­sai­rau­den tai muun syyn vuoksi.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tettu voi olla esi­mer­kiksi täysi-ikäi­nen lap­sesi tai ys­tä­väsi. Usein teh­tä­vään va­li­koi­tuu kui­ten­kin oma puo­liso.

⚠️ Avio­liitto ei riitä tur­vaa­maan puo­li­son asioi­den hoi­ta­mista. Myös avio­puo­li­soi­den täytyy laatia toi­sil­leen edun­val­von­ta­val­ta­kir­jat, jotta he voivat hoitaa tois­tensa hen­ki­lö­koh­tai­sia ja ta­lou­del­li­sia asioita sil­loin, kun ei niitä itse enää voi hoitaa.

Mitä edun­val­von­ta­val­tuu­tus tar­koit­taa?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on ju­ri­di­nen asia­kirja, jonka avulla voit val­tuut­taa esi­mer­kiksi puo­li­sosi huo­leh­ti­maan si­nulle mer­ki­tyk­sel­li­sistä asioista. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta käy­te­tään myös toi­si­naan nimeä edun­val­von­ta­val­ta­kirja, edun­val­von­ta­so­pi­mus tai edun­val­von­ta­tes­ta­mentti.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jalla voit mää­ri­tellä, mitä asioita puo­li­sosi saa hoitaa puo­les­tasi. Val­tuu­det voivat liit­tyä esi­mer­kiksi talous- ja omai­suus­asioi­hin sekä sai­rau­den­hoi­toon ja ko­tiisi.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus pe­rus­tuu ennen kaik­kea omaan tah­toosi: sinä päätät itse, kuka hoitaa asioi­tasi, mitä asioita hän saa hoitaa ja miten niitä hoi­de­taan.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ei ole kui­ten­kaan kiveen ha­kattu asia­kirja. Se voi myös lakata ole­masta, jos edun­val­von­ta­val­tuu­tettu luopuu teh­tä­västä tai haluat itse pe­ruut­taa val­tuu­tuk­sen esi­mer­kiksi pa­ran­nut­tuasi sai­rau­desta.

Lue lisää: Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­nen suo­sit­tua

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus puo­li­solle auttaa hoi­taa­maan vi­ral­li­sia asioita

Jos edun­val­von­ta­val­tuu­tusta ei ole, oma tah­tosi saat­taa jäädä ko­ko­naan kuu­le­matta, jol­loin esi­mer­kiksi sinua kos­ke­vat ter­veys­asiat eivät hoi­du­kaan niin kuin olisit itse toi­vo­nut.

Val­tuu­tus hel­pot­taa myös käy­tän­nön asioi­den su­ju­vaa hoi­ta­mista ilman turhaa by­ro­kra­tiaa esi­mer­kiksi pan­kissa, Ve­ro­hal­lin­nossa, Ke­lassa tai va­kuu­tus­yh­tiöissä. Li­säksi puo­liso saa myydä yh­tei­sen asun­tonne, mikäli val­ta­kir­jassa on niin so­vittu.

💡 Tie­sitkö, että vain 18 % nai­mi­sissa ole­vista yli 35-vuo­tiaista suo­ma­lai­sista, joilla on lapsia, on tehnyt edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen? Myös omat lap­sesi tar­vit­se­vat edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen, jonka avulla voivat hoitaa asioi­tasi.

Lue lisää: Näin vältät edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen su­den­kuo­pat ja Pää­tös­tili edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen päät­tyessä

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen si­sältö riip­puu omista toi­veista

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan laa­ti­mi­seen ei ole vain yhtä oikeaa tapaa, sillä jo­kai­sen ti­lanne on yk­si­löl­li­nen. Saa­tat­kin löytää lu­kui­sia eri­lai­sia edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan il­mai­sia mal­leja, mutta edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen mallia tär­keäm­mäksi muo­dos­tuu val­ta­kir­jan si­sältö.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jassa täytyy olla ai­na­kin nämä asiat

• Val­tuut­taja eli val­ta­kir­jan laa­tija
• Val­tuu­tettu eli se hen­kilö, jota olet pyy­tä­nyt huo­leh­ti­maan hen­ki­lö­koh­tai­sista asiois­tasi, jos tarve niin vaatii
• Mer­kintä siitä, että asia­kirja on edun­val­von­ta­val­ta­kirja
• Kaikki yk­si­tyis­koh­tai­set­kin asiat mai­nit­tuna, mitä val­tuu­tettu saa hoitaa puo­les­tasi. Niitä voivat olla esi­mer­kiksi pankki- ja elä­kea­siat, si­joi­tuk­set, oikeus myydä kiin­teis­töjä, ter­vey­den­hoito, asu­mi­nen ja vaikka so­si­aa­li­sen median tilit.
• Val­tuu­tuk­sen voi­maan­tulo. Yleensä edun­val­von­ta­val­tuu­tus astuu voi­maan, kun sai­raus, vamma tai muu vas­taava syy estää sinua hoi­ta­masta asioi­tasi.

Val­ta­kir­jaan kan­nat­taa kir­jata myös seu­raa­vat asiat

• Tois­si­jai­nen val­tuu­tettu, joka hoitaa asioi­tasi, jos en­si­si­jai­nen val­tuu­tettu ei kykene py­sy­västä syystä joh­tuen toi­mi­maan val­tuu­tet­tuna tai kiel­täy­tyy ot­ta­masta teh­tä­vää vas­taan. Voit nimetä monta tois­si­jaista val­tuu­tet­tua.
• Va­ra­val­tuu­tettu, joka huo­leh­tii asiois­tasi ti­lan­teissa, joissa en­si­si­jai­nen val­tuu­tettu ei pysty vä­liai­kai­sesta syystä joh­tuen hoi­ta­maan val­tuu­te­tun teh­tä­vää. Va­ra­val­tuu­te­tuksi kan­nat­taa valita suvun ul­ko­puo­li­nen hen­kilö, kuten per­he­tut­tava.
• Kirjaa myös, saako puo­li­sosi luvan kertoa esi­mer­kiksi ter­veyt­täsi kos­ke­via tie­toja muulle lä­hi­pii­rille.
• Jos me­neh­dyt, val­tuu­tettu voi hoitaa myös pää­tös­ti­lin ja siihen liit­ty­vät seikat. Kirjaa, ha­luatko puo­li­sosi hoi­ta­van asian, vai va­pau­tatko hänet pää­tös­ti­lin te­ke­mi­sestä.

Näin laadit edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan puo­li­son kanssa

Voit laatia edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen mil­loin ta­hansa, kunhan olet täysi-ikäi­nen ja ky­ke­nevä ym­mär­tä­mään, mitä val­tuu­tus tar­koit­taa omalla koh­dal­lasi.

1. Laa­ti­kaa sel­key­den vuoksi mo­lem­mille oma val­ta­kirja.
2. Hyö­dynnä asian­tun­ti­ja­pal­ve­luita, kuten oi­keus­a­pu­toi­mis­toa tai la­ki­asioi­hin eri­kois­tu­nutta toi­mi­jaa, kuten Aa­tosta.
3. Laadi val­ta­kir­jasta vä­hin­tään 2 al­ku­pe­räistä kap­pa­letta, toinen si­nulle ja toinen puo­li­sol­lesi.
4. Kun on aika al­le­kir­joit­taa val­ta­kirja, pai­kalla täytyy olla 2 to­dis­ta­jaa sa­man­ai­kai­sesti. To­dis­ta­jat to­den­ta­vat val­ta­kir­jan omilla al­le­kir­joi­tuk­sil­laan. Heidän ei tar­vitse tietää edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen si­säl­töä, vaan riit­tää, että he tie­tä­vät, mikä asia­kirja on ky­seessä.
5. Säilö al­ku­pe­räi­nen val­ta­kirja ja kerro myös val­tuu­te­tulle, missä säi­ly­tät sitä. Näin hän saa val­ta­kir­jan käyt­töönsä, mikäli tulee aika vah­vis­taa se.
6. Puo­li­sosi pyytää val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mista Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tosta vasta sitten, kun et voi enää itse hoitaa asioi­tasi.

Lue lisää: Laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta se­li­tet­tynä

Miten hank­kia edun­val­von­ta­val­tuu­tus puo­li­solle?

On suo­si­tel­ta­vaa tehdä edun­val­von­ta­val­tuu­tus jo siinä vai­heessa, kun olette puo­li­sosi kanssa ky­ke­ne­viä laa­ti­maan oman val­tuu­tuk­sen. Täl­löin moni asia hel­pot­tuu tu­le­vaa aja­tel­len.

Jos val­tuu­tus jää te­ke­mättä, eikä puo­li­sosi esi­mer­kiksi vam­mau­tu­mi­sen vuoksi pysty sitä enää te­ke­mään, var­si­naista edun­val­von­ta­val­tuu­tusta ei ole enää mah­dol­lista laatia.

Lue lisää: Mikä on van­hus­pal­ve­lu­laki?

Kan­nat­taako puo­liso valita edun­val­von­ta­val­tuu­te­tuksi?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tettu kan­nat­taa valita aja­tuk­sella. Puo­liso on usein en­sim­mäi­nen vaih­toehto, onhan hän elänyt kans­sasi pi­sim­pään ja tietää paljon yh­tei­sistä asiois­tanne. Mutta mitä hait­taa puo­li­son val­tuut­ta­mi­seen voi liit­tyä?

Suurin riski puo­li­son va­lit­se­mi­sessa edun­val­von­ta­val­tuu­te­tuksi liit­tyy ikään. Jos olette kovin sa­ma­ni­käi­siä, puo­liso voi esi­mer­kiksi de­men­toi­tua ennen sinua. Tästä syystä val­ta­kir­jassa kan­nat­taa nimetä va­ra­val­tuu­tettu. Mikäli mah­dol­lista, val­tuu­tet­tu­jen on suo­si­tel­ta­vaa olla sinua nuo­rem­pia.

Li­säksi puo­liso voi jois­sa­kin ta­pauk­sissa olla es­teel­li­nen hoi­ta­maan asioi­tasi. Es­teel­li­syys­ti­lanne saat­taa ke­hit­tyä esi­mer­kiksi osi­tuk­sen ja pe­rin­nön­jaon yh­tey­dessä. Es­teel­li­syys voi tulla eteen myös sil­loin, kun puo­liso myy val­tuut­ta­jan omai­suutta.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja ni­me­tyt si­jai­set

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen tar­koi­tuk­sena on tur­vata hen­ki­lön it­se­mää­rää­mi­soi­keus kai­kissa ti­lan­teissa. Tämän vuoksi on suo­ta­vaa va­rau­tua mah­dol­li­suu­teen, että en­si­si­jai­nen edun­val­voja estyy hoi­ta­masta teh­tä­väänsä, esi­mer­kiksi va­ka­van sai­ras­tu­mi­sen vuoksi.

Ni­me­tylle edun­val­von­ta­val­tuu­te­tulle kan­nat­taa aina valita si­jai­set, jotka toi­mi­vat joko tois­si­jai­sina val­tuu­tet­tuina tai va­ra­val­tuu­tet­tuina.

1. Tois­si­jai­nen val­tuu­tettu

Tois­si­jaista val­tuu­tet­tua tar­vi­taan sil­loin, mikäli en­si­si­jai­nen val­tuu­tettu tulee py­sy­västi ky­ke­ne­mät­tö­mäksi toi­mi­maan edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tuna tai ei halua ottaa tar­jot­tua teh­tä­vää vas­taan.

Tois­si­jai­sia val­tuu­tet­tuja voi nimetä useam­pia, mutta suo­si­tuk­sen mukaan heidät kan­nat­taa nimetä etusi­ja­jär­jes­tyk­sessä. Kun val­tuu­det ovat vain yh­dellä hen­ki­löllä ker­ral­laan, yk­sin­ker­tais­taa se käy­tän­nön asioi­den hoi­ta­mista.

Esi­merkki 1: En­si­si­jai­nen edun­val­von­ta­val­tuu­tettu saa työ­tar­jouk­sen ul­ko­mailta

72-vuo­tias Mauno laati edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen, jossa hän nimesi tyt­tä­rensä Leenan en­si­si­jai­seksi edun­val­von­ta­val­tuu­te­tuksi. Maunon muis­ti­sai­rau­den ede­tessä Leena ehti toimia isänsä edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tuna parin vuoden ajan, kunnes luopui teh­tä­väs­tään muu­tet­tu­aan työ­tar­jouk­sen pe­rässä ul­ko­maille.

Tämän jäl­keen Maunon edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tuna aloitti nuo­rempi tytär Riikka, jonka Mauno oli ni­men­nyt edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sessa tois­si­jai­seksi val­tuu­te­tuksi.

2. Va­ra­val­tuu­tettu

Va­ra­val­tuu­tettu astuu edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun teh­tä­vään sil­loin, jos en­si­si­jai­nen val­tuu­tettu ei ti­la­päi­sesti kykene hoi­ta­maan teh­tä­vi­ään, esi­mer­kiksi sai­rau­den tai on­net­to­muu­den vuoksi.

Ti­la­päi­sen ky­ke­ne­mät­tö­myy­den voi ai­heut­taa myös per­heen si­säi­set es­teel­li­syys­ti­lan­teet, kuten pe­rin­nön­jako tai asun­non myynti per­heen­jä­se­nelle.

Es­teel­li­syys­ti­lan­teissa suo­si­tel­laan per­heen ul­ko­puo­li­sen va­ra­val­tuu­te­tun ni­meä­mistä. Mikäli teh­tä­vään ei löydy so­pi­vaa si­jaista, voit hakea Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolta ylei­sen edun­val­vo­jan mää­rää­mistä val­tuu­te­tun teh­tä­viin.

Lue lisää: Tois­si­jai­nen val­tuu­te­tun ja va­ra­val­tuu­te­tun erot

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus kan­nat­taa tehdä ajoissa – Aatos auttaa

Tu­le­vai­suutta on han­kala en­nus­taa, ja toi­min­ta­kyky voi hei­ken­tyä äkil­li­sesti mil­loin ta­hansa. Puo­li­soi­den kan­nat­taa­kin sopia edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta siinä vai­heessa, kun mo­lem­mat ovat vielä ter­veitä ja hy­vin­voi­via.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ei koske vain ikäih­mi­siä, vaan sen voi tehdä minkä ikäi­senä ta­hansa, edel­lyt­täen, että val­tuut­taja ja val­tuu­tet­tava ovat täysi-ikäi­siä.

Val­tuu­tuk­sen laa­ti­mi­nen hy­vissä ajoin takaa, että pääset itse vai­kut­ta­maan val­ta­kir­jan si­säl­töön par­haalla mah­dol­li­sella ta­valla. Näin saat mah­dol­li­suu­den esit­tää tär­keitä toi­veita si­nulle mer­ki­tyk­sel­lis­ten asioi­den hoi­ta­mi­sen suh­teen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus turvaa sinun ja puo­li­sosi tu­le­vai­suutta – tehkää edun­val­von­ta­val­tuu­tus jo tänään Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa.

Ko­keile tästä: