Avio­puo­li­soi­den lah­ja­ve­ro

Avio­puo­li­sot an­ta­vat usein toi­sil­leen lah­jo­ja. Ti­lan­tees­ta riip­puen lah­jois­ta voi joutua mak­sa­maan lah­ja­ve­roa.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa pe­reh­dym­me tar­kem­min avio­puo­li­soi­den vä­li­siin lah­joi­tuk­siin lah­ja­ve­ro­tuk­sen nä­kö­kul­mas­ta.

Kan­nat­taa tu­tus­tua huo­lel­li­ses­ti myös lah­ja­ve­ro­suun­nit­te­luun.

Lah­ja­ve­ro koskee myös avio­puo­li­soi­ta

Puo­li­sot omis­ta­vat itse oman omai­suu­ten­sa avio­lii­ton aikana. Vaikka avio­puo­li­soi­den omai­suus olisi puo­li­soi­den yh­tei­ses­sä käy­tös­sä, ju­ri­di­ses­ti avio­puo­li­soi­den omai­suu­det ovat eril­li­siä.

Puo­li­soi­den omai­suu­den eril­li­syy­den vuoksi omai­suu­den siir­ty­mi­nen puo­li­sol­ta toi­sel­le voi­daan katsoa tie­tyis­sä ti­lan­teis­sa lah­jak­si. Täl­löin herää myös ky­sy­mys siitä, pi­täi­si­kö lah­jas­ta maksaa lah­ja­ve­roa vai ei.

Avio­puo­li­soil­la on kui­ten­kin lakiin pe­rus­tu­va ela­tus­vel­vol­li­suus toi­sis­taan, eikä toisen puo­li­son ela­tuk­seen käy­tet­ty­jä varoja pidetä lah­ja­na.

Puo­li­soi­den kan­nat­taa sel­vit­tää mah­dol­li­nen lah­ja­ve­ro­vel­vol­li­suus mah­dol­li­sim­man ai­kai­ses­sa vai­hees­sa. Myö­häs­sä mak­se­tus­ta lah­ja­ve­ros­ta voi ni­mit­täin seu­ra­ta vel­vol­li­suus maksaa vii­väs­tys­kor­koa. Lai­min­lyön­ti voi johtaa myös ve­ron­ko­ro­tuk­seen.

Jos lah­jas­ta tulee suo­rit­taa lah­ja­ve­roa, vel­vol­li­suus suo­rit­taa lah­ja­ve­roa alkaa siitä het­kes­tä, kun puo­li­so on saanut lahjan hal­tuun­sa.

Kaik­kia lah­jo­ja ei tar­vit­se tehdä kir­jal­li­se­na

Lahjan an­ta­mi­sel­le ei ole sää­det­ty laissa mitään tiet­tyä mää­rä­muo­toa. Puo­li­sot voivat siis läh­tö­koh­tai­ses­ti lah­joit­taa omai­suut­taan toi­sil­leen hyvin va­paa­muo­toi­ses­ti, eikä mitään eril­li­siä lah­ja­kir­jo­ja esi­mer­kik­si tar­vit­se laatia.

Mer­kit­tä­vin poik­keus tähän pää­sään­töön on kui­ten­kin kiin­teän omai­suu­den lah­joit­ta­mi­nen: laki edel­lyt­tää, että kiin­teis­tön lah­joi­tuk­ses­sa nou­da­te­taan kiin­teis­tön kaupan muo­to­sään­nök­siä.

Käy­tän­nös­sä tämä siis tar­koit­taa, että kiin­teis­tön lah­joit­ta­mi­ses­ta tulee laatia kir­jal­li­nen lah­ja­kir­ja, joka täyt­tää kiin­teis­tön kaup­pa­kir­jan muo­to­vaa­ti­muk­set.

Lah­ja­kir­jan laa­ti­mi­nen on kui­ten­kin yleen­sä suo­si­tel­ta­vaa myös sil­loin, kun se ei ole pa­kol­lis­ta.

Laadi lah­ja­kir­ja Aa­tok­ses­sa

Aa­tok­sen pal­ve­lus­sa voit luoda pä­te­vän lah­ja­kir­jan alle 5 mi­nuu­tis­sa.

Klik­kaa­mal­la “Aloita” pääset ko­kei­le­maan lah­ja­kir­jan te­ke­mis­tä.

Alle 5 000 euron lah­jas­ta ei tar­vit­se maksaa veroa

Avio­puo­li­soi­den vä­li­nen lahja on ve­ro­tuk­sel­li­ses­ti lahja siinä missä muut­kin. Puo­li­son an­ta­maa lahjaa ve­ro­te­taan siis ta­van­omai­sen lahjan tavoin.

Käy­tän­nös­sä tämä siis tar­koit­taa, että puo­li­soi­den vä­lil­lä an­ne­tus­ta lah­jas­ta tulee maksaa lah­ja­ve­roa, jos ylei­set lah­ja­ve­ron edel­ly­tyk­set täyt­ty­vät.

Puo­li­so joutuu siis mak­sa­maan saa­mas­taan lah­jas­ta lah­ja­ve­roa läh­tö­koh­tai­ses­ti sil­loin, kun lahjan, tai usei­den lah­jo­jen yh­tei­sar­vo, ylit­tää 5 000 euroa.

⚠️ Lah­jan­saa­jan tulee täyt­tää ja toi­mit­taa kai­kis­ta lah­ja­ve­ro­tet­ta­vis­ta lah­jois­taan lah­ja­ve­roil­moi­tus Ve­ro­hal­lin­nol­le. Il­moi­tus tulee tehdä kolmen kuu­kau­den ku­lues­sa lahjan saa­mi­ses­ta.

Ela­tuk­sek­si an­ne­tut lahjat ovat ve­ro­va­pai­ta

Mo­nil­la avio­puo­li­soil­la on omien hen­ki­lö­koh­tais­ten pank­ki­ti­lien­sä li­säk­si yh­tei­ses­sä käy­tös­sä oleva tili, jolle puo­li­sot tal­let­ta­vat rahaa yh­tei­siä me­no­jaan varten.

Lah­ja­ve­ro­tuk­sen mah­dol­li­suut­ta ei tar­vit­se miet­tiä sil­loin, kun yh­tei­sel­le ti­lil­le tal­le­tet­tu­ja varoja käy­te­tään per­heen yh­tei­siin me­noi­hin.

Avio­puo­li­soil­la on ni­mit­täin tois­ten­sa ela­tus­vel­vol­li­suus, joten täl­lai­sia yh­tei­siin me­noi­hin käy­tet­ty­jä varoja ei kat­so­ta puo­li­soi­den vä­li­sik­si lah­joik­si.

Lah­ja­ve­ro­tus­ris­ki voi kui­ten­kin olla ole­mas­sa, jos puo­li­so käyt­tää täl­lai­sia varoja omiin hen­ki­lö­koh­tai­siin me­noi­hin­sa. Täl­löin Ve­ro­hal­lin­to voi katsoa siir­ty­neet varat puo­li­son saa­mak­si lah­jak­si.

Esi­merk­ki: Lah­ja­ve­ro puo­li­soi­den kesken

Tuomas ja Susan­na elävät avio­lii­tos­sa. Heillä on käy­tös­sään yh­tei­nen tili osuus­pan­kis­sa, johon he tal­let­ta­vat kuu­kausit­tain per­heen vuokra- ja ruo­ka­ra­hat.

Tuomas kui­ten­kin tal­let­taa vuoden verran ti­lil­le yli­mää­räis­tä rahaa, yh­teen­sä 10 000 euroa. Tar­koi­tuk­se­na on, että Susan­na voi ostaa ra­hoil­la it­sel­leen uuden auton syn­ty­mä­päi­vä­lah­jak­si. Susan­na käyt­tää Tuo­mak­sen tal­let­ta­mat yli­mää­räi­set rahat auton os­ta­mi­seen, ja re­kis­te­röi auton omiin ni­miin­sä.

Ve­ro­hal­lin­to voisi ti­lan­tees­sa katsoa, että Tuomas on an­ta­nut Susan­nal­le 10 000 euron ra­ha­lah­jan. Koska lahjan arvo ylit­tää 5 000 euroa, Susan­nan tulisi tehdä lah­jas­ta lah­ja­ve­roil­moi­tus ja maksaa mah­dol­li­set lah­ja­ve­ro­seu­raa­muk­set.

Voiko puo­li­so maksaa yh­tei­sen asun­to­lai­nan pois ve­rot­to­mas­ti?

Jos puo­li­sot omis­ta­vat asun­non yh­des­sä, tulee asun­non ra­hoi­tus­kin hoitaa yh­des­sä. Jos mo­lem­mat puo­li­sot siis omis­ta­vat puolet asun­nos­ta, tulee puo­li­soi­den myös maksaa asun­non kaup­pa­hin­ta tai asun­to­lai­na puo­lik­si.

Jos puo­li­so maksaa asun­nos­ta omis­tus­suh­det­taan suu­rem­man osan, yli me­ne­vää osaa pi­de­tään puo­li­son an­ta­ma­na lah­ja­na toi­sel­le puo­li­sol­le.

Esi­merk­ki: Yh­tei­nen asun­to­lai­na ja lah­ja­ve­ro

Mika ja Maisa ovat os­ta­neet asun­non yh­des­sä, ja he omis­ta­vat sen puo­lik­si. He ovat ot­ta­neet asun­non hank­ki­mis­ta varten yh­tei­sen asun­to­lai­nan.

Asun­non hank­ki­mi­sen jäl­keen Mika mak­saa­kin koko asun­to­lai­nan ker­ral­la pois, koska hän sai suuren pe­rin­nön pian asun­non os­ta­mi­sen jäl­keen.

Mikan omis­tuso­suu­den ylit­tä­vää osaa lainan mak­sus­ta (puolet lainan mää­räs­tä) pi­det­täi­siin Mikan an­ta­ma­na lah­ja­na Mai­sal­le.

Lah­jail­moi­tus suojaa vel­ko­jil­ta

Puo­li­sot voivat lah­joit­taa toi­sil­leen omai­suut­ta va­paa­muo­toi­ses­ti, eikä lahjan pä­te­vyys edel­ly­tä mitään eril­li­siä toimia.

💡 Muun kuin kiin­teän omai­suu­den koh­dal­la voi kui­ten­kin olla jär­ke­vää il­moit­taa lah­jas­ta Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­le tai Ah­ve­nan­maal­la it­se­hal­lin­toa­lu­een val­tion­vi­ras­tol­le: il­moi­tuk­sen avulla lahjan saanut puo­li­so saa ni­mit­täin suojaa puo­li­son­sa vel­ko­jil­ta.

Ilman lah­jas­ta tehtyä il­moi­tus­ta on ole­mas­sa riski, että lahjan saanut puo­li­so joutuu myö­hem­min luo­vut­ta­maan lahjan puo­li­son­sa vel­ko­jil­le. Kyse voi olla esi­mer­kik­si ti­lan­tees­ta, jossa lahjan an­ta­nut puo­li­so ajau­tuu kon­kurs­siin.

Il­moi­tus ei anna täyttä suojaa puo­li­son vel­ko­jia vas­taan, mutta sen te­ke­mi­nen vä­hen­tää riskiä lahjan me­ne­tyk­ses­tä mah­dol­li­ses­sa mak­su­ky­vyt­tö­myys­ti­lan­tees­sa.

Il­moi­tus lah­jas­ta kan­nat­taa­kin tehdä var­muu­den vuoksi aina, kun puo­li­sot lah­joit­ta­vat toi­sil­leen vä­hän­kin ar­vok­kaam­paa ir­tain­ta omai­suut­ta. Esi­mer­kik­si auton lah­joi­tuk­ses­ta kan­nat­taa siis aina tehdä il­moi­tus.

Lah­jas­ta tulee kui­ten­kin maksaa mah­dol­li­nen lah­ja­ve­ro siitä huo­li­mat­ta, teh­dään­kö lah­jas­ta il­moi­tus Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­le vai ei.

Lue lisää

• Lah­ja­kir­ja – ehtoja ja il­mai­nen malli