Onko vaimon veli käly vai lanko? – Su­ku­lai­suus­ter­mit tu­tuk­si

Tässä ar­tik­ke­lis­sa käymme läpi suomen kielen su­ku­lai­suus­ter­me­jä ja niiden mää­ri­tel­miä. Kä­sit­te­lem­me ly­hyes­ti myös uus­per­hei­siin – eli per­hei­siin, joissa on lapsia ai­kai­sem­mis­ta pa­ri­suh­teis­ta – liit­ty­viä uu­dem­pia ih­mis­suh­de­ter­me­jä.

Su­ku­lai­suus­ter­mit kes­kus­te­lun apuna

Mo­nil­la su­ku­lai­suus­ter­meil­lä on pitkä his­to­ria Suo­mes­sa, ja eri­lai­sia su­ku­lai­suus- ja per­he­suh­tei­ta ku­vaa­via sanoja onkin run­saas­ti. Monia näistä su­ku­lai­suus­ter­meis­tä ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä tule käy­tet­tyä kovin usein, jol­loin ne voivat hel­pos­ti unoh­tua.

Eri­lai­sia su­ku­lais- tai per­he­suh­tei­ta ku­vaa­vien ter­mien opet­te­lu kui­ten­kin kan­nat­taa: ter­mien käyt­tä­mi­nen voi ni­mit­täin hel­pot­taa näistä ih­mis­suh­teis­ta kes­kus­te­le­mis­ta. Esi­mer­kik­si työ­pai­kan kah­vi­tauol­la voi olla hel­pom­pi puhua ”kä­lys­tä” kuin ”veljen vai­mos­ta.”

Käly

Kä­lyl­lä tar­koi­te­taan ylei­sim­min puo­li­son si­sar­ta, puo­li­son veljen vaimoa tai veljen vaimoa. Kä­lyl­lä vii­ta­taan siis tiet­tyi­hin avio­lii­ton kautta saa­tui­hin nais­puo­li­siin su­ku­lai­siin.

Lanko

Lankoa käy­te­tään yleen­sä kälyn vas­ta­koh­ta­na, eli sillä voi­daan vii­ta­ta ylei­ses­ti joko puo­li­son vel­jeen tai oman si­sa­ruk­sen avio­mie­heen.

Langon al­ku­pe­räi­nen mer­ki­tys on kui­ten­kin ollut laa­jem­pi, ja sillä on vii­tat­tu ylei­ses­ti kaik­kiin avio­lii­ton kautta saa­tui­hin su­ku­lai­siin.

Ny­kyi­sin lanko-ni­mi­tys­tä käy­te­tään kui­ten­kin sup­peam­mas­sa mer­ki­tyk­ses­sä; lanko viit­taa yleen­sä vain tiet­tyi­hin nai­mi­siin­me­non kautta saa­tui­hin mies­puo­li­siin su­ku­lai­siin.

Lan­kous tes­ta­men­tin to­dis­ta­mi­ses­sa

Su­ku­lai­suus­suh­tei­den mer­ki­tys voi ko­ros­tua esi­mer­kik­si tes­ta­men­tin laa­din­nas­sa, koska kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan tulee to­dis­taa tes­ta­ment­ti. To­dis­ta­jien es­teet­tö­myy­teen vai­kut­taa ni­mit­täin heidän su­ku­lai­suus­suh­teen­sa tes­ta­men­tin laa­ti­jaan.

Tes­ta­men­tin laa­ti­jan lä­hi­su­ku­lais­ten, kuten van­hem­pien ja lasten, li­säk­si myös tes­ta­men­tin te­ki­jään lan­kou­des­sa olevat tahot ovat es­teel­li­siä to­dis­ta­maan tes­ta­men­tin.

Tes­ta­men­tin laa­ti­jan on hyvä tie­dos­taa, että tes­ta­men­tin yh­tey­des­sä ter­mil­lä ”lan­kous” vii­ta­taan osit­tain eri asiaan kuin ar­ki­kie­len ter­mil­lä ”lanko.” Lan­kous on ni­mit­täin tes­ta­men­tin to­dis­ta­mi­seen liit­ty­vä su­ku­puo­li­neut­raa­li termi; lan­kou­del­la vii­ta­taan ylei­ses­ti tietyn hen­ki­lön ja hänen puo­li­son­sa suvun vä­li­seen suh­tee­seen.

Tes­ta­men­tin to­dis­ta­ja­na on siis es­teel­li­nen toi­mi­maan myös tes­ta­men­tin laa­ti­jan puo­li­son sisko tai veljen vaimo.

Muista siis var­mis­taa, ettei tes­ta­ment­ti­si to­dis­ta­ja­na toi­mi­va hen­ki­lö ole si­nul­le min­kään­lai­ses­sa su­ku­lai­suus­suh­tees­sa. Tämä on hel­poin tapa var­mis­taa tes­ta­men­tin pä­te­vyys.

Anoppi ja ap­piuk­ko

Puo­li­son äitiä kut­su­taan ano­pik­si ja isää apiksi tai ap­piu­kok­si. Anoppi ja ap­piuk­ko ovat siis puo­li­son van­hem­mat.

Miniä ja vävy

Mi­niäl­lä tar­koi­te­taan oman pojan vaimoa. Vä­vyl­lä vii­ta­taan puo­les­taan oman tyt­tä­ren avio­mie­heen. Ter­me­jä ”miniä” ja ”vävy” voi­daan siis käyt­tää lasten puo­li­sois­ta.

Miniä ja vävy ovat hyvin van­ho­ja ura­li­lais­ta pe­rin­töä omaa­via sanoja. Miniän ja vävyn his­to­rial­lis­ta mer­ki­tys­tä se­lit­tä­nee se, että oman lapsen puo­li­sol­la on tärkeä rooli suvun jat­ka­mi­sen kan­nal­ta.

Serkku ja pik­kuserk­ku

Serkku on ylei­ses­ti hyvin tun­net­tu su­ku­lai­suus­ter­mi, jolla vii­ta­taan isän tai äidin si­sa­rus­ten lap­siin. Pik­kuser­kul­la tar­koi­te­taan puo­les­taan iso­van­hem­pien si­sa­rus­ten lap­sen­lap­sia.

Hen­ki­lön pik­kuserk­ku­ja ovat siis hänen van­hem­pien­sa serk­ku­jen lapset. Kes­ke­nään serk­ku­ja ole­vien hen­ki­löi­den lapset ovat siis tois­ten­sa pik­kuserk­ku­ja.

Ny­ky­tie­don va­los­sa serkku on ter­mi­nä ver­rat­tain uusi, ja se alkoi yleis­ty­mään vasta 1900-lu­vul­la. Sana ”serkku” on mah­dol­li­ses­ti joh­det­tu suomen kielen setä-sa­nas­ta.

Nato ja kyty

Ny­ky­ään sana ”nato” saat­taa hel­pos­ti yh­dis­tyä Poh­jois-At­lan­tin puo­lus­tus­liit­to Natoon, mutta nato on myös suomen kielen su­ku­lai­suus­suh­de­sa­na.

Nato ja kyty ovat muihin su­ku­lais­ter­mei­hin ver­rat­tu­na ehkä vä­hem­män tun­net­tu­ja, mutta niiden tie­tä­mi­nen voi hel­pot­taa suo­ma­lai­sen kult­tuu­ri­his­to­rian ym­mär­tä­mis­tä. Näitä ni­mi­tyk­siä käy­te­tään ni­mit­täin esi­mer­kik­si Ka­le­va­las­sa, jossa natoa ja kytyä käy­te­tään ku­vaa­maan avio­mie­hen si­sa­ruk­sia. Na­tol­la vii­ta­taan avio­mie­hen si­sa­reen, kun taas kyty viit­taa avio­mie­hen vel­jeen.

Naton ja kytyn erot­taa kä­lys­tä ja lan­gos­ta eri­tyi­ses­ti se, että niillä vii­ta­taan vain miehen su­ku­lai­siin. Käly ja lanko voi sen sijaan vii­ta­ta myös vaimon su­ku­lai­siin, kuten vaimon sis­koon tai vel­jeen.

Ka­le­va­las­sa avio­vai­mon suh­det­ta avio­mie­hen su­ku­lai­siin, kuten natoon ja kytyyn, ei kuvata ko­vin­kaan läm­pi­mi­nä. Osa­syy­nä tähän saat­taa olla, että en­ti­sai­koi­hin avio­vai­mo siir­tyi avio­lii­ton myötä usein avio­mie­hen­sä sukuun ja muutti suvun ti­loil­le. Vaimo jou­tui­kin usein to­dis­ta­maan kel­poi­suu­ten­sa naton ja kytyn sil­mis­sä.

Bonus-su­ku­lai­set

Var­sin­kin Ruot­sis­sa on al­ka­nut yleis­ty­mään bonus-etu­liit­teen käyttö su­ku­lais­suh­teis­ta pu­hut­taes­sa. Ter­mil­lä vii­ta­taan ylei­ses­ti uus­per­heen jä­se­niin, kuten uus­per­heen lap­siin, jotka eivät ole toisen van­hem­man omia bio­lo­gi­sia lapsia.

Bo­nus­lap­sek­si voi­daan siis kutsua esi­mer­kik­si uuden avio­puo­li­son lasta, jonka tämä on saanut ai­kai­sem­mas­sa avio­lii­tos­saan edel­li­sen puo­li­son­sa kanssa. Bo­nus­lap­si voi taas vii­ta­ta ei-bio­lo­gi­seen van­hem­paan­sa bo­nus­van­hem­pa­na, ja bo­nus­van­hem­man lap­siin bo­nus­si­sa­ruk­si­na.

Lue lisää: Adop­tio Suo­mes­sa