Adop­tio Suo­messa

Nainen ja kaksi lasta rannalla auringonlaskussa
Marjut Päkki
Marjut
10.7.2023 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
Adop­tio on tärkeä keino tur­vata lapsen oikeus huo­len­pi­toon. Se on mer­kit­tävä mah­dol­li­suus per­hee­seen myös niille hen­ki­löille, jotka eivät voi saada bio­lo­gi­sia lapsia.

Adop­tion edel­ly­tyk­set ovat adop­tio­lain mukaan samat sekä ko­ti­mai­sessa että kan­sain­vä­li­ses­sä­kin adop­tiossa.

Adop­tio­pro­sessi on väis­tä­mättä usein pitkä ja mo­ni­vai­hei­nen, mutta myös kallis pro­sessi. Tämä onkin adop­tiota har­kit­se­van tär­keää ottaa huo­mioon.

Ker­romme ar­tik­ke­lissa, mitkä ovat adop­tion vai­heet Suo­messa, ja mitä adop­tiota har­kit­se­van olisi hyvä tietää etu­kä­teen.

Onko adop­tio­van­hem­mille ase­tettu edel­ly­tyk­siä?

Adop­tio­van­hem­mille on ase­tettu edel­ly­tyk­siä, jotka heidän tulee täyt­tää.

Adop­tio­van­hem­man kri­tee­reitä

  • 25–50-vuo­tias
  • Adop­tio­lap­sen ja -van­hem­mat ikäero max. 45 vuotta
  • Pa­ris­kun­nat en­si­si­jai­sia adop­tiossa, mutta yk­si­na­suva voi myös adop­toida

Adop­tio on lain no­jalla mah­dol­lista 25 vuotta täyt­tä­neille hen­ki­löille. Pää­sään­töi­sesti adop­toi­ta­van ol­lessa alai­käi­nen, tulee adop­tiota ha­ke­van sekä adop­toi­ta­van vä­li­nen ikäero olla enin­tään 45 vuotta.

Adop­tiota hakeva ei saa myös­kään olla yli 50-vuo­tias. Näihin sään­töi­hin on kui­ten­kin poik­keuk­sia esi­mer­kiksi per­heen­si­säis­ten adop­tioi­den koh­dalla.

Adop­tiota ha­ke­vat hen­ki­löt voivat olla joko avio­lii­tossa olevia tai yk­si­näi­siä hen­ki­löitä, mutta en­si­si­jai­sesti adop­tiossa ta­voi­tel­laan kui­ten­kin lapsen adop­toi­mista kahden van­hem­man per­hee­seen.

⚠️ Kai­kissa maissa yk­si­na­su­vat ha­ki­jat eivät voi adop­toida lasta ol­len­kaan. Yk­si­na­su­van ih­mi­sen koh­dalla myös mah­dol­li­sia adop­tio­van­hem­malle ase­tet­tuja kri­tee­rejä voi­daan jois­sa­kin maissa tar­kas­tella an­ka­ram­minn kuin avio­pa­rin koh­dalla.

Adop­tion vai­heet

Kaikki adop­tio­pro­ses­sit ovat yk­si­löl­li­siä, mistä joh­tuen niiden kesto vaih­te­lee. Pro­sessi voi kestää ko­ko­nai­suu­des­saan jopa useita vuosia.

Adop­tio­pro­sessi on mo­ni­vai­hei­nen ja moni kokee sen ras­kaaksi. Tarkka sel­vi­tys on kui­ten­kin väis­tä­mättä tär­keää eten­kin lapsen edun nä­kö­kul­masta. Van­hem­pansa me­net­tä­neellä lap­sella on aito tarve löytää tur­val­li­nen koti ja van­hem­muu­teen ky­ke­ne­vät van­hem­mat. Näistä asioista on mah­dol­lista päästä sel­ville vain pit­käl­li­sen sel­vi­tyk­sen myötä.

Adop­tio­neu­vonta

Koko adop­tio­pro­sessi alkaa adop­tio­neu­von­nalla, jossa adop­tiota ha­ke­vien hen­ki­löi­den edel­ly­tyk­set ja val­miu­det adop­tio­van­hem­muu­teen ar­vioi­daan yh­dessä so­si­aa­li­työn­te­ki­jän kanssa.

Ar­vioin­nin mit­ta­reita ovat mm.:

  • adop­tiota ha­ke­van ikä
  • so­sio­eko­no­mi­nen asema
  • ter­veys

Adop­tio­neu­vonta kestää tyy­pil­li­sesti kes­ki­mää­rin 1-2 vuotta. Sen tar­koi­tuk­sena on pystyä osoit­ta­maan, että adop­tiota ha­ke­villa van­hem­milla on hyvän ter­vey­den ja ta­lou­del­li­sen ti­lan­teen li­säksi myös hyvä so­si­aa­li­nen ver­kosto.

Adop­tio­neu­von­nan mer­ki­tys on adop­tio­pro­ses­sissa kiis­ta­ton. Sen avulla sel­vi­te­tään, onko adop­tio­van­hem­milla kyky ra­ken­taa lapsen edun mu­kai­nen eli­ni­käi­nen ja lämmin suhde lap­seen.

Van­hem­milla tulee olla niin elä­män­ti­lan­teen kuin voi­ma­va­ro­jen­sa­kin nä­kö­kul­masta mah­dol­li­suus tar­jota lap­selle tur­val­li­nen elämä. Adop­toi­ta­vat lapset ovat jo var­hain jou­tu­neet kär­si­mään me­ne­tyk­sistä ja huo­len­pi­don puut­teesta, joten tarve hyvän lap­suu­den ja nuo­ruu­den tur­vaa­mi­selle on eh­dot­to­man tärkeä.

Adop­tio­neu­von­nassa käy­tä­vien kes­kus­te­lu­jen myötä on tar­koi­tus sel­vit­tää mm.:

  • mo­tii­veja adop­tioon
  • ny­kyistä elä­män­ti­lan­netta
  • Hen­ki­lö­his­to­riaa
  • Ih­mis­suh­de­ver­kos­toa
  • Kas­va­tus­ky­sy­myk­siä
  • muita tar­peel­li­sia tee­moja

Tässä vai­heessa pro­ses­sia on myös tar­koi­tus sel­vit­tää mah­dol­li­suus avoi­meen adop­tioon eli siihen, että lapsi ja tämän syn­ty­mä­perhe pys­tyi­si­vät pi­tä­mään yh­teyttä adop­tion­kin jäl­keen.

Ko­ti­sel­vi­tys adop­tiossa

Adop­tio­neu­von­nan lo­puksi so­si­aa­li­työn­te­kijä kir­joit­taa ko­ti­sel­vi­tyk­sen. Ko­ti­sel­vi­tyk­sessä ku­va­taan adop­tiota ha­ke­via sekä heidän elä­män­ti­lan­net­taan ja taus­taansa. Siinä ava­taan myös heidän mo­tii­ve­jaan adop­tiolle sekä kä­si­tel­lään heidän mah­dol­li­sia kas­va­tus­val­miuk­si­aan.

Adop­tio­lau­ta­kunta ja adop­tio­lupa

Jos tar­koi­tuk­se­nasi on adop­toida vieras lapsi, eikä kyse ole per­heen si­säi­sestä adop­tiosta, tulee adop­tioon saada lupa adop­tio­lau­ta­kun­nalta.

Lupaa hae­taan Val­vi­ran adop­tio­lau­ta­kun­nalta sen jäl­keen, kun adop­tio­neu­von­nassa tehty ko­ti­sel­vi­tys on val­mis­tu­nut. Lau­ta­kunta arvioi saa­miensa asia­kir­jo­jen pe­rus­teella, onko edel­ly­tyk­set adop­tiolle ole­massa ja myön­tää tämän jäl­keen luvan.

Adop­tio­ha­ke­muk­sen lä­het­tä­mi­nen ja kä­sit­tely (per­heen ul­ko­puo­li­nen adop­tio)

Adop­tio­lu­van saan­nin jäl­keen adop­tio­ha­ke­mus lä­he­te­tään kon­tak­ti­maa­han, jonka vi­ran­omai­set hy­väk­sy­vät ha­ke­muk­sen pe­rus­teella adop­tio­van­hem­mat.

Jo­kai­sella maalla on yk­si­löl­li­set ja toi­sis­taan poik­kea­vat kri­tee­rit adop­tio­van­hem­mille. Kun adop­tio on vah­vis­tettu kon­tak­ti­maassa, on adop­tio pätevä. Tämän jäl­keen lapsi voi­daan siir­tää adop­tio­van­hem­mil­leen.

Adop­tio­neu­vonta jatkuu per­heen tukena

Kun lapsi on pääs­syt osaksi adop­tio­per­het­tään, jatkuu myös adop­tio­neu­vonta edel­leen per­heen tukena. Neu­vonta on täl­löin mak­su­tonta.

Neu­von­nan tar­koi­tus on sekä tukea lasta että van­hem­pia uu­dessa elä­män­ti­lan­teessa sekä lapsen ke­hi­tyk­sen eri vai­heissa.

Pitkää adop­tio­pro­ses­sia voi myös olla mah­dol­lista jou­dut­taa. Jos adop­tio­van­hem­mat voivat adop­toida esi­mer­kiksi kaksi si­sa­rusta tai esi­mer­kiksi toi­min­ta­ra­joit­tei­sen lapsen, voi pro­sessi olla jou­tui­sampi.

Eri­lai­set sai­rau­det ja toi­min­ta­ra­joit­teet, joita adop­tio­lap­sella voi olla, ovat myös tyy­pil­li­sesti Suo­messa hyvin hoi­det­ta­vissa.

⚠️ Adop­tiota ei ole mah­dol­lista purkaa.

Adop­tion kus­tan­nuk­set

Adop­tion kus­tan­nuk­set vaih­te­le­vat muu­ta­mista tu­han­sista jopa kym­me­niin tu­han­siin eu­roi­hin. Kus­tan­nuk­set vaih­te­le­vat riip­puen esi­mer­kiksi siitä, mistä maasta lapsi on tar­koi­tus adop­toida.

Kuluja kertyy koko pro­ses­sin ajalta ja niitä voivat olla mm.:

  • Asia­kir­ja­ku­luja
  • eri­lai­sia hal­linto- ja vi­ran­omais­mak­suja koh­de­maissa
  • Hoi­to­mak­suja

Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tos maksaa kan­sain­vä­li­sen adop­tion yh­tey­dessä myös adop­tio­tu­kea. Tuen tar­koi­tuk­sena on kor­vata adop­tio­van­hem­mille adop­tiosta koi­tu­via kuluja, kuten asia­kir­jo­jen kään­tä­mis­ku­luja sekä matka- ja asu­mis­ku­luja.

Adop­tio­tuen saa­mi­sen edel­ly­tyk­senä on, että adop­tio­van­hem­mat ovat sai­raus­va­kuu­tet­tuja Suo­messa. Tukea ei mak­seta Suo­messa ta­pah­tu­vaan adop­tioon. Tuki on li­säksi ker­ta­luon­tei­nen.

Pe­rin­nön­jako adop­tio­per­heessä

Adop­tio­lap­sen asema pe­rin­nön­jaossa on ai­em­min ollut eri­lai­nen kuin bio­lo­gis­ten lasten asema.

La­ki­muu­tos­ten myötä adop­tio­lap­sella on kui­ten­kin ollut jo pit­kään täysin sama oi­keu­del­li­nen asema kuin bio­lo­gi­sil­la­kin lap­silla on. He ovat siten yh­tä­lai­sia rin­ta­pe­ril­li­siä adop­tio­van­hem­mil­leen.

Vahvan adop­tion pe­ri­aat­teen omak­su­mi­sen myötä kai­kissa 1.1.1980 ja sen jäl­keen vah­vis­te­tuissa adop­tioissa adop­tio­lap­set ovat siten pe­rin­tö­oi­keu­del­li­sesti sa­massa ase­massa, kuin adop­tio­van­hem­pien bio­lo­gi­set lapset.

Adop­tio­lap­set voivat siis periä adop­tio­van­hem­pansa ja adop­tion kautta saadut su­ku­lai­set kuten si­sa­ruk­set ja iso­van­hem­mat. Myös heidän pe­rin­tö­oi­keu­tensa bio­lo­gi­siin van­hem­piin on sa­malla kat­ken­nut.

Ai­em­min oli voi­massa niin kut­suttu heikon adop­tion pe­ri­aate, jonka pe­rus­teella adop­tio­lapsi peri sekä bio­lo­gi­set van­hem­pansa ja si­sa­ruk­sensa sekä adop­tio­van­hem­pansa. Pe­ri­mys­suh­teet olivat muu­ten­kin tämän het­kistä pe­ri­aa­tetta mo­ni­mut­kai­sem­mat.

Ny­ky­ään kui­ten­kin kai­kissa uusissa adop­tio­suh­teissa so­vel­le­taan vain vahvan adop­tion pe­ri­aa­tetta.

Kan­sain­vä­li­sen adop­tio­pro­ses­sin vai­heet päh­ki­nän­kuo­ressa

  1. Adop­tio­neu­vonta
  2. Ko­ti­sel­vi­tys
  3. Luvan ha­ke­mi­nen adop­tio­lau­ta­kun­nasta
  4. Kon­tak­ti­maa hy­väk­syy adop­tio­van­hem­mat ja vah­vis­taa adop­tion
  5. Lapsi pääsee osaksi adop­tio­per­het­tään
  6. Adop­tio­neu­von­taa jat­ke­taan per­heen tukena lapsen ke­hi­tyk­sen eri vai­heissa

Lue lisää: