Kuka voi olla es­tee­tön to­dis­taja?

Es­teet­tö­män to­dis­ta­jan käyt­tä­mi­sellä py­ri­tään var­mis­tu­maan siitä, että os­a­puol­ten al­le­kir­joi­tuk­set ovat aidot, ja että he ym­mär­tä­vät oi­keus­toi­men mer­ki­tyk­sen.

Esi­mer­kiksi tes­ta­men­tin laa­din­nassa to­dis­ta­jien yhtenä teh­tä­vänä on var­mis­tua siitä, ettei tes­ta­men­tin laa­tija ole muis­ti­sai­rau­den vuoksi ky­ke­ne­mä­tön ym­mär­tä­mään laa­ti­mansa tes­ta­men­tin mer­ki­tystä.

⚠️ To­dis­ta­jien es­teet­tö­myy­destä var­mis­tu­mi­nen on hyvin tär­keää, sillä es­teel­li­sen to­dis­ta­jan käyt­tä­mi­nen voi johtaa asia­kir­jan pä­te­mät­tö­myy­teen.

Mitä to­dis­ta­jan es­teet­tö­myys tar­koit­taa?

Vaa­ti­mus to­dis­ta­jan es­teet­tö­myy­destä tar­koit­taa käy­tän­nössä sitä, että to­dis­ta­jan tulee olla riip­pu­ma­ton siitä asiasta, jota hän to­dis­taa.

Esi­mer­kiksi pe­rin­nön­jaossa tämä tar­koit­taa sitä, että pe­rin­nön­ja­ko­kir­jan ai­tou­den voi to­dis­taa vain hen­kilö, joka ei hyödy pe­rin­nön­jaosta mil­lään ta­valla. To­dis­taja ei saa myös­kään olla lä­heistä sukua hen­ki­lölle, joka hyötyy pe­rin­nön­jaosta.

Ilman es­tee­töntä to­dis­ta­jaa asia­kirja voi olla pä­te­mä­tön

Mikäli asia­kir­jan pä­te­vyys edel­lyt­tää es­teet­tö­män to­dis­ta­jan läs­nä­oloa, on näin toi­mit­tava. Muu­toin on ole­massa riski siitä, että oi­keus­toi­men pä­te­vyys ky­see­na­lais­te­taan myö­hem­min sillä pe­rus­teella, että muo­to­vaa­ti­muk­sia ei ole nou­da­tettu.

Esi­mer­kiksi tes­ta­men­tin laa­din­nan koh­dalla tämä voi tar­koit­taa sitä, että es­teel­li­sen to­dis­ta­jan käyt­tä­mi­nen johtaa koko tes­ta­men­tin pä­te­mät­tö­myy­teen.

Kuka on es­teel­li­nen toi­mi­maan asia­kirja to­dis­ta­jana?

Laki mää­rit­tää ylei­sellä ta­solla to­dis­ta­jan es­teel­li­syy­den. Tämän li­säksi useita asia­kir­joja, kuten tes­ta­ment­tia, koskee oi­keus­toi­mi­koh­tai­nen sään­tely to­dis­ta­jan es­teel­li­syy­destä.

To­dis­ta­jan es­teet­tö­myy­destä tu­lee­kin var­mis­tua aina oi­keus­toi­mi­koh­tai­sesti.

Lain ylei­sen sään­te­lyn mukaan to­dis­taja on es­teel­li­nen, jos:

• to­dis­taja hyötyy oi­keus­toi­mesta tai hän on osal­li­nen oi­keus­toi­meen
• hän on liian lä­heistä sukua hen­ki­lölle, joka hyötyy oi­keus­toi­mesta tai on siihen muuten osal­li­nen
• hän ei ole täyt­tä­nyt 15 vuotta
• hänen hen­ki­nen toi­min­tansa on häi­riin­ty­nyt siinä määrin, ettei hän il­mei­sesti ym­märrä to­dis­ta­mi­sen mer­ki­tystä

Mikäli hen­kilö täyt­tää siis minkä ta­hansa näistä edellä mai­ni­tuista edel­ly­tyk­sistä, hän on es­teel­li­nen toi­mi­maan to­dis­ta­jana.

💡 Koska tyh­jen­tä­vää listaa kai­kista es­teel­li­syys­ti­lan­teista on mah­do­tonta antaa, on tur­val­li­sinta valita es­teet­tö­mäksi to­dis­ta­jaksi sel­keästi ul­ko­puo­li­nen hen­kilö.

Liian lä­hei­nen su­ku­lai­nen voi olla es­teel­li­nen to­dis­ta­maan

Yksi ylei­nen virhe es­teet­tö­män to­dis­ta­jan va­lin­nassa on liian lä­heistä sukua olevan hen­ki­lön käyt­tä­mi­nen to­dis­ta­jana.

Lain mukaan liian lä­heistä sukua ovat:

• ny­kyi­nen tai en­ti­nen avio­puo­liso tai ny­kyi­nen avo­puo­liso
• si­sa­rus
• su­ku­lai­nen suo­raan yle­ne­vässä tai ale­ne­vassa pol­vessa eli lapsi, lap­sen­lapsi, van­hempi, iso­van­hempi yms.

Esi­mer­kiksi oi­keus­toi­men te­ki­jän serkku ei siis olisi es­teel­li­nen toi­mi­maan to­dis­ta­jana su­ku­lais­suh­teensa pe­rus­teella. Serkku voisi kui­ten­kin olla es­teel­li­nen jol­la­kin muulla pe­rus­teella. Serkun tekisi es­teel­li­seksi esi­mer­kiksi se, että hän hyö­tyisi oi­keus­toi­mesta jol­la­kin ta­valla.

Es­teel­li­syy­den osalta on hyvä huo­mioida, että to­dis­ta­jan es­teel­li­syys mää­räy­tyy asia­kir­jan te­ko­het­ken mukaan. Näin ollen myö­hem­min syn­ty­nyt liian lä­hei­nen su­ku­lai­suus­suhde ei tee asia­kir­jaa jäl­ki­kä­teen pä­te­mät­tö­mäksi.

Täl­lai­nen ti­lanne voisi olla kä­sillä esi­mer­kiksi sil­loin, jos tes­ta­men­tin to­dis­taja avioi­tuu myö­hem­min tes­ta­men­tin laa­ti­jan lapsen kanssa.

Mitkä asia­kir­jat vaa­ti­vat kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan läs­nä­oloa?

Ylei­sim­mät asia­kir­jat, jotka edel­lyt­tä­vät kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan läs­nä­oloa, ovat:

1. Tes­ta­mentti
2. avio­eh­to­so­pi­mus
3. edun­val­von­ta­val­tuu­tus
4. pe­rin­nön­ja­ko­so­pi­mus
5. osi­tus­so­pi­mus
6. lah­ja­kirja, jolla ra­joi­te­taan lah­jan­saa­jan puo­li­son avio-oi­keutta

Tes­ta­men­tin to­dis­ta­mi­nen

Tes­ta­mentti on teh­tävä kir­jal­li­sesti kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan ol­lessa yhtä aikaa läsnä. To­dis­ta­jien on to­dis­tet­tava tes­ta­mentti al­le­kir­joi­tuk­sil­laan.

Tes­ta­men­tin to­dis­ta­jien tulee tietää, että asia­kirja on tes­ta­mentti, mutta heidän ei tar­vitse tietää tes­ta­men­tin si­säl­töä.

Avio­eh­to­so­pi­muk­sen to­dis­ta­mi­nen

Avio­eh­to­so­pi­muk­seen tar­vi­taan kaksi es­tee­töntä to­dis­ta­jaa to­dis­ta­maan puo­li­soi­den al­le­kir­joi­tuk­set oi­keiksi. Avio­eh­to­so­pi­muk­sen to­dis­ta­mista ei koske tes­ta­men­tin vaa­ti­mus siitä, että to­dis­ta­jien tulee olla yhtä aikaa läsnä.

Mikäli avio­eh­don to­dis­ta­mi­seen on käy­tetty es­teel­listä to­dis­ta­jaa, tämä tulee to­den­nä­köi­sesti esiin jo siinä vai­heessa, kun avio­eh­toa yri­te­tään re­kis­te­röidä Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tossa.

Mikäli es­teet­tö­män to­dis­ta­jan löy­tä­mi­nen tuot­taa on­gel­mia, Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tossa työs­ken­te­le­vät jul­ki­set no­taa­rit voivat mak­susta toimia avio­eh­don to­dis­ta­jina. Li­säksi Aa­tok­sen kautta on mah­dol­lista hank­kia avio­eh­to­so­pi­muk­seen es­teet­tö­mät to­dis­ta­jat li­sä­mak­susta.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen to­dis­ta­mi­nen

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan te­ke­mi­nen edel­lyt­tää kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan läs­nä­oloa. Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaa al­le­kir­joi­tet­taessa sekä te­ki­jän että to­dis­ta­jien on oltava yh­tä­ai­kai­sesti läsnä samoin kuin tes­ta­men­tissa.

To­dis­ta­jien on mer­kit­tävä al­le­kir­joi­tuk­sensa oheen syn­ty­mä­ai­kansa ja yh­teys­tie­tonsa sekä to­dis­ta­mi­sen paikka ja aika. Heidän on mai­nit­tava, että he ovat olleet sa­man­ai­kai­sesti läsnä val­ta­kir­jaa teh­täessä. Heidän on li­säksi teh­tävä mer­kintä val­tuut­ta­jan ky­vystä ym­mär­tää val­ta­kir­jan mer­ki­tys ja muis­ta­kin sei­koista, joiden he kat­so­vat vai­kut­ta­van val­ta­kir­jan pä­te­vyy­teen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sessa on ta­val­lista tiu­kem­mat kri­tee­rit to­dis­ta­jan es­teel­li­syy­delle. To­dis­taja ei esi­mer­kiksi saa olla alle 18-vuo­tias.

Li­säksi su­ku­lai­suus­suh­tee­seen liit­ty­vät ra­joi­tuk­set ovat ta­val­lista laa­jem­pia. Esi­mer­kiksi avo­puo­li­son van­hempi ei voisi toimia edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen to­dis­ta­jana.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus täytyy vah­vis­taa Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton toi­mesta. Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaa ei saa vah­vis­taa, jos joku to­dis­ta­jista on ollut es­teel­li­nen.

Pe­rin­nön­ja­ko­so­pi­muk­sen ja osi­tus­so­pi­muk­sen to­dis­ta­mi­nen

Jos pe­rin­nön­jako teh­dään so­pi­mus­ja­kona ilman pe­sän­ja­ka­jaa, on pe­rin­nön­ja­ko­kirja osak­kai­den al­le­kir­joi­tet­tava ja kahden es­teet­tö­män hen­ki­lön to­dis­tet­tava oi­keaksi.

Samoja muo­to­vaa­ti­muk­sia so­vel­le­taan osi­tus­so­pi­muk­seen. Toisin kuin esi­mer­kiksi tes­ta­men­tissa, to­dis­ta­jien ei tar­vitse olla yhtä aikaa pai­kalla ja­ko­ti­lai­suu­dessa.

Lah­ja­kir­jan to­dis­ta­mi­nen

Lah­ja­kir­jan te­ke­mi­nen ei läh­tö­koh­tai­sesti edel­lytä es­teet­tö­mien to­dis­ta­jien läs­nä­oloa.

Mikäli lah­ja­kir­jassa on kui­ten­kin lah­jan­saa­jan puo­li­son avio-oi­keutta ra­joit­tava ehto, lah­ja­kir­jan tulee olla kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan oi­keaksi to­dis­tama.

Kiin­teää omai­suutta kos­ke­van lah­ja­kir­jan voi to­dis­taa oi­keaksi myös vi­ral­li­nen kau­pan­vah­vis­taja, eikä kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan läs­nä­olo ole sil­loin tar­peel­lista.