Pe­rin­nön­ja­ko - Tie­sit­kö kaik­ki nämä asiat?

Pe­rin­nön­jako suo­ri­te­taan sil­loin, kun pe­ru­kirja on tehty.

Li­säksi velat mak­se­taan pe­sästä ennen pe­rin­nön­ja­koa. Jos vel­ko­jen maksun jäl­keen jää vai­na­jan omai­suutta jäl­jelle jae­taan varat pe­ril­li­sille.

Aa­tok­sen ju­ris­tit ker­to­vat, mitä kan­nat­taa huo­mioida pe­rin­nön­jaossa.

Pe­rin­nön­jako ta­pah­tuu pe­run­kir­joi­tuk­sen jäl­keen

Laki (40/1965) ei ole aset­ta­nut mitään mää­rä­ai­kaa, jonka si­sällä pe­rintö pi­täisi jakaa.

Pe­rin­nön­jako hoi­de­taan usein pe­run­kir­joi­tuk­sen jäl­keen. Kun pesä on sel­vi­tetty, saa jo­kai­nen osakas vaatia jakoa.

Mitä on hyvä muis­taa, ennen kuin pe­rin­töä jae­taan?

• Velat mak­se­taan pe­sästä aina ensin. Tähän saa­te­taan tar­vita pe­sän­sel­vit­tä­jää.
• Jos vai­naja on esi­mer­kiksi omai­suu­del­laan taan­nut velan, tulisi olla yh­tey­dessä vel­ko­jaan (esi­mer­kiksi jos vai­naja on taan­nut lap­sensa lainan asun­nol­laan)

Pe­rin­nön­ja­koa ei tehdä lesken ve­do­tessa hal­lin­ta­oi­keu­teen

Pe­rin­nön­ja­koa ei kui­ten­kaan tehdä, jos leski vetoaa hal­lin­ta­oi­keu­teen.

Täl­löin leski saa pitää pesän omai­suu­den ja­ka­mat­to­mana hal­lus­saan. Rin­ta­pe­ril­li­sillä on kui­ten­kin aina oikeus vaatia la­kio­sansa.

La­kiosa tar­koit­taa lakiin mää­rät­tyä oi­keutta, että rin­ta­pe­ril­li­set saavat puolet jaet­ta­vasta pe­rin­nöstä. Tämä pätee sii­nä­kin ti­lan­teessa, että vai­naja on tehnyt tes­ta­men­tin. Rin­ta­pe­ril­lis­ten tulee vaatii la­kio­saa, joten se ei tule heille au­to­maat­ti­sesti.

Leski saa pitää yh­tei­sen asun­non ja­ka­mat­to­mana niin kauan, kun asuu siellä.

Pe­rin­nön­ja­koa ei aina kan­nata tehdä

En­sim­mäi­sen puo­li­son kuol­tua ei vält­tä­mättä kan­nata jakaa pe­rin­töä. Lesken oikeus pitää jää­mistö ja­ka­mat­to­mana hal­lin­nas­saan turvaa jäl­jelle jää­neen puo­li­son aseman. Pe­rin­tö­vero tulee kui­ten­kin joka ta­pauk­sessa mak­set­ta­vaksi.

Toi­saalta ja­ka­ma­ton kuo­lin­pesä voi johtaa siihen, että esi­mer­kiksi lapsen kuol­lessa, lapsen kuo­lin­pesä on osak­kaana ai­em­min kuol­leen van­hem­man kuo­lin­pe­sässä.

Myös osit­tai­nen pe­rin­nön­jako on mah­dol­li­nen. Ylei­sim­piä syitä osit­tai­seen pe­rin­nön­ja­koon ovat mm. suvun ke­sä­mö­kin yh­teis­hal­linta, ve­ro­tuk­sel­li­set syyt, kä­teis­va­rat tai vai­na­jan toi­vo­mus.

Lue lisää kuo­lin­pe­sän osi­tuk­sesta ja lesken ase­masta.

Pe­rin­nön­jako ja ositus

Ositus ta­pah­tuu ennen pe­rin­nön­ja­koa. Jos vai­naja on kuol­les­saan ollut avio­lii­tossa, jae­taan avio­puo­li­soi­den varat puo­liksi, jollei avio­eh­toa ole ollut.

Näin ollen leski on myös kuo­lin­pe­sän osakas mutta ei pe­ril­li­nen. Avio­puo­liso siis perii, jos ensin kuol­leelta puo­li­solta ei jäänyt lapsia tai las­ten­lap­sia, eli rin­ta­pe­ril­li­siä.

💡 Avio­eh­dolla voi vai­kut­taa myös vai­na­jan jät­tä­män pe­rin­nön suu­ruu­teen. Lue lisää: Avio­pa­rien kan­nat­taa laatia avio­ehto.

Kuka hoitaa pe­rin­nön ja­ka­mi­sen?

Pe­rintö jae­taan, kun pe­ril­li­set sitä vaa­ti­vat. Osak­kaat saavat jakaa pe­rin­nön so­pi­mal­laan ta­valla, kui­ten­kin niin, että la­kio­sat sekä tes­ta­mentti ote­taan huo­mioon.

Rin­ta­pe­ril­li­sillä, eli lap­silla tai heidän si­jas­taan las­ten­lap­silla, on aina oikeus la­kio­saan. Mikäli pe­rin­nön­jät­tä­jällä ei ollut lapsia, perii vai­na­jan äiti tai isä. Jos van­hem­mat tai toinen heistä on kuol­lut perii vai­na­jan si­sa­ruk­set van­hem­pien tai van­hem­man sijaan.

Lue lisää: pe­rin­nön­jako uus­per­heessä

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jan avulla so­vi­taan, kuinka pe­rintö ja­kaan­tuu

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jan avulla kuo­lin­pe­sän osak­kaat voivat sopia kes­ke­nään siitä, miten pe­rintö jae­taan. Pe­rin­nön­ja­ko­so­pi­mus voi­daan huo­mioida mää­rät­täessä veroa pe­rin­nöstä.

Pe­rin­nön­ja­ko­so­pi­mus ajaa samaa asiaa kuin pe­rin­nön­ja­ko­kirja. Pe­rin­tö­kaa­ren mukaan on pe­rin­nön­jaosta laa­dit­tava ja­ko­kirja. Ja­ko­kir­jan al­le­kir­joit­taa joko pe­sän­sel­vit­täjä, jos sel­lai­nen on mää­rätty, tai osak­kaat ja kaksi to­dis­ta­jaa.

Jos pe­rin­nön­jako teh­dään ennen pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sen toi­mit­ta­mista, ote­taan ja­ko­kirja huo­mioon ve­ro­tus­pää­tök­sessä.

Ja­ko­kir­jan pe­rus­teella voi esi­mer­kiksi mennä pank­kiin fyy­si­sesti siir­tä­mään varoja tai hakea lain­huu­da­tusta ton­tille.

Mitä pe­rin­nön­ja­ko­kir­jaan mer­ki­tään?

Pe­ru­kir­jaan mer­ki­tään vai­na­jan varat ja velat kuo­lin­päi­vältä. Pe­rin­nön­jaossa puo­les­taan jae­taan omai­suus, joka kon­kreet­ti­sesti on jäl­jellä.

Ja­ko­kir­jaan mer­ki­tään pe­rin­nön arvo, ja mitä kukin pe­ril­li­nen on saanut. Tämä arvo ei siis vält­tä­mättä ole sama kuin pe­ru­kir­jassa.

Kuo­lin­pesä on esi­mer­kiksi saat­ta­nut myydä omai­suutta ja saada voit­toa, jol­loin pe­rin­tö­osa on suu­rempi kuin pe­ru­kir­jassa. Kuo­lin­pe­sästä on myös voitu maksaa pois vel­koja, jol­loin pe­rin­tö­osa onkin pie­nempi.

Pe­rin­nön­ja­ko­so­pi­muk­sesta tulee käydä ilmi:

• mitä on jaettu sekä jaetun omai­suu­den arvo ja­ko­het­kellä
• mitä kukin pe­ril­li­nen on saanut
• onko pesä jaettu ko­ko­naan

Pe­rin­nön­ja­koa varten tes­ta­mentti ja avio­ehto

Pe­rin­nön­ja­koa varten tar­vi­taan pe­ru­kirja, mah­dol­li­nen tes­ta­mentti sekä mah­dol­li­nen avio­ehto.

Pe­ru­kir­jan pe­rus­teella mak­se­taan vai­na­jan velat ensin pois. Jos puo­li­soilla on ollut avio­ehto, vai­kut­taa se ennen pe­rin­nön­ja­koa teh­tä­vään osi­tuk­seen. Tes­ta­ment­tia tar­vi­taan pe­rin­nön­jaossa, jotta vai­na­jan vii­mei­nen tahto ote­taan huo­mioon.

Pe­ru­kir­jaa varten tar­vi­taan vir­ka­to­dis­tuk­sia. Vir­ka­to­dis­tuk­sesta tulee käydä ilmi, ketkä ovat pesän osak­kaita. Osak­kaat eivät vält­tä­mättä ole pe­ril­li­siä.

Vir­ka­to­dis­tuk­sista käy siis ilmi lain­mu­kai­set pe­ril­li­set, joilla esi­mer­kiksi on pe­rin­nön­jaossa oikeus la­kio­saan.

👍 Jos lain sää­tä­mästä pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sestä ha­lu­taan poi­keta, on hyvä tehdä tes­ta­mentti. Lue lisää: 4 syytä, miksi jo­kai­sen kan­nat­taa tehdä tes­ta­mentti.

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jan tar­koi­tus

Pe­rin­nön­jaossa omai­suutta saa­neen pe­ril­li­sen tai tes­ta­men­tin­saa­jan täytyy il­moit­taa saa­mansa omai­suus ja niiden tuot­ta­mat tulot ve­rot­ta­jalle ve­roil­moi­tuk­sessa.

Käy­tän­nössä tämä tar­koit­taa, että pe­rin­nön­ja­ko­kirja pitää lä­het­tää Ve­ro­hal­lin­nolle.

Pe­rin­nön­ja­ko­kirja tulee lä­het­tää ve­ro­hal­lin­nolle, esi­mer­kiksi Oma­ve­ron kautta. Jos pe­sässä on alai­käi­nen pe­ril­li­nen lä­he­te­tään ja­ko­kirja myös Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolle.

Ve­ro­tuk­sel­li­sesti kuo­lin­pesä lakkaa ole­masta kun pe­rin­nön­ja­ko­kirja on al­le­kir­joi­tettu. Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jasta tulee toi­mit­taa kopio ve­ro­hal­lin­nolle.

Näin ollen myös pe­rin­nön­ja­ko­kirja vai­kut­taa pe­rin­tö­ve­roon, jos pe­rin­tö­ve­ro­pää­töstä ei ole vielä an­nettu.

Pe­rin­nön­jaon vai­ku­tus ve­ro­tuk­seen

Kun pe­rin­nön­jako on tehty, kuo­lin­pesä lakkaa ole­masta. Kuo­lin­pesä kat­so­taan siis ve­ro­tuk­sessa la­kan­neeksi sil­loin, kun pe­rin­nön­ja­ko­kirja al­le­kir­joi­te­taan.

Pe­rin­nön­jako voi­daan tehdä myös osit­tain. Esi­mer­kiksi jää­mis­töön kuu­lu­neet ra­ha­va­rat voi­daan jakaa pe­ril­lis­ten kesken, mutta kiin­teä omai­suus jä­te­tään ja­ka­matta.

Pe­run­kir­joi­tus ja pe­rin­nön­jako Aa­tok­sessa

Pe­run­kir­joi­tuk­sen voi tehdä hel­posti Aa­tok­sessa. Teh­tyäsi pe­run­kir­joi­tuk­sen, voi hoitaa meillä myös pe­rin­nön­jaon am­mat­ti­lai­sen avus­tuk­sella.

Hoi­damme pe­run­kir­joi­tu­pro­ses­sin alusta lop­puun. Et tar­vitse käyn­tiä la­ki­toi­mis­tossa, vaan voit hoitaa kaiken etänä ko­ti­soh­valta.

Usein ky­syt­tyjä ky­sy­myk­siä pe­rin­nön­jaosta

Alla ylei­sim­piä ky­sy­myk­siä pe­rin­nön­jaosta, pe­ru­kir­jasta sekä pe­rin­nöstä.

Missä vai­heessa pe­rintö jae­taan?

Pe­rin­nön­jako suo­ri­te­taan kun pe­ru­kirja on tehty. Velat mak­se­taan pe­sästä ennen pe­rin­nön­ja­koa.

Miten pe­rin­nön­jako etenee?

Kun pe­ru­kirja on tehty, lä­he­te­tään se ve­rot­ta­jalle. Sen jäl­keen teh­dään ositus, mikäli vai­naja oli nai­mi­sissa tai re­kis­te­röi­dyssä pa­ri­suh­teessa eikä hä­nellä ollut avio­eh­toa.

Seu­raa­vaksi mak­se­taan vai­na­jan velat kuo­lin­pe­sästä, mikäli sel­lai­sia on. Lo­puksi pe­rintö voi­daan jakaa – joko pe­rin­tö­kaa­ren mukaan, tai jos vai­na­jalla oli tes­ta­mentti, tes­ta­men­tin ja la­kio­san mukaan.

Kuinka kauan pe­rin­nön­jako voi kestää?

Pe­rin­nön­jaon kesto riip­puu pe­ril­li­sistä sekä les­kestä. Jos leski haluaa pitää pe­rin­nön ja­ka­mat­to­mana eikä kukaan pe­ril­li­sistä vas­tusta sitä, voi pe­rin­nön­jaossa kestää vuosia. Pe­rin­nön voi myös jakaa heti pe­ru­kir­jan toi­mit­ta­mi­sen jäl­keen.