Perinnönjako suoritetaan silloin, kun perukirja on tehty.
Lisäksi velat maksetaan pesästä ennen perinnönjakoa. Jos velkojen maksun jälkeen jää vainajan omaisuutta jäljelle jaetaan varat perillisille.
Aatoksen juristit kertovat, mitä kannattaa huomioida perinnönjaossa.
Perinnönjako tapahtuu perunkirjoituksen jälkeen
Laki (40/1965) ei ole asettanut mitään määräaikaa, jonka sisällä perintö pitäisi jakaa.
Perinnönjako hoidetaan usein perunkirjoituksen jälkeen. Kun pesä on selvitetty, saa jokainen osakas vaatia jakoa.
Mitä on hyvä muistaa, ennen kuin perintöä jaetaan?
- Velat maksetaan pesästä aina ensin. Tähän saatetaan tarvita pesänselvittäjää.
- Jos vainaja on esimerkiksi omaisuudellaan taannut velan, tulisi olla yhteydessä velkojaan (esimerkiksi jos vainaja on taannut lapsensa lainan asunnollaan)
Perinnönjakoa ei tehdä lesken vedotessa hallintaoikeuteen
Perinnönjakoa ei kuitenkaan tehdä, jos leski vetoaa hallintaoikeuteen.
Tällöin leski saa pitää pesän omaisuuden jakamattomana hallussaan. Rintaperillisillä on kuitenkin aina oikeus vaatia lakiosansa.
Lakiosa tarkoittaa lakiin määrättyä oikeutta, että rintaperilliset saavat puolet jaettavasta perinnöstä. Tämä pätee siinäkin tilanteessa, että vainaja on tehnyt testamentin. Rintaperillisten tulee vaatii lakiosaa, joten se ei tule heille automaattisesti.
Leski saa pitää yhteisen asunnon jakamattomana niin kauan, kun asuu siellä.
Perinnönjakoa ei aina kannata tehdä
Ensimmäisen puolison kuoltua ei välttämättä kannata jakaa perintöä. Lesken oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan turvaa jäljelle jääneen puolison aseman. Perintövero tulee kuitenkin joka tapauksessa maksettavaksi.
Toisaalta jakamaton kuolinpesä voi johtaa siihen, että esimerkiksi lapsen kuollessa, lapsen kuolinpesä on osakkaana aiemmin kuolleen vanhemman kuolinpesässä.
Myös osittainen perinnönjako on mahdollinen. Yleisimpiä syitä osittaiseen perinnönjakoon ovat mm. suvun kesämökin yhteishallinta, verotukselliset syyt, käteisvarat tai vainajan toivomus.
Lue lisää kuolinpesän osituksesta ja lesken asemasta.
Perinnönjako ja ositus
Ositus tapahtuu ennen perinnönjakoa. Jos vainaja on kuollessaan ollut avioliitossa, jaetaan aviopuolisoiden varat puoliksi, jollei avioehtoa ole ollut.
Näin ollen leski on myös kuolinpesän osakas mutta ei perillinen. Aviopuoliso siis perii, jos ensin kuolleelta puolisolta ei jäänyt lapsia tai lastenlapsia, eli rintaperillisiä.
💡 Avioehdolla voi vaikuttaa myös vainajan jättämän perinnön suuruuteen. Lue lisää: Avioparien kannattaa laatia avioehto.
Kuka hoitaa perinnön jakamisen?
Perintö jaetaan, kun perilliset sitä vaativat. Osakkaat saavat jakaa perinnön sopimallaan tavalla, kuitenkin niin, että lakiosat sekä testamentti otetaan huomioon.
Rintaperillisillä, eli lapsilla tai heidän sijastaan lastenlapsilla, on aina oikeus lakiosaan. Mikäli perinnönjättäjällä ei ollut lapsia, perii vainajan äiti tai isä. Jos vanhemmat tai toinen heistä on kuollut perii vainajan sisarukset vanhempien tai vanhemman sijaan.
Lue lisää: perinnönjako uusperheessä
Perinnönjakokirjan avulla sovitaan, kuinka perintö jakaantuu
Perinnönjakokirjan avulla kuolinpesän osakkaat voivat sopia keskenään siitä, miten perintö jaetaan. Perinnönjakosopimus voidaan huomioida määrättäessä veroa perinnöstä.
Perinnönjakosopimus ajaa samaa asiaa kuin perinnönjakokirja. Perintökaaren mukaan on perinnönjaosta laadittava jakokirja. Jakokirjan allekirjoittaa joko pesänselvittäjä, jos sellainen on määrätty, tai osakkaat ja kaksi todistajaa.
Jos perinnönjako tehdään ennen perintöverotuksen toimittamista, otetaan jakokirja huomioon verotuspäätöksessä.
Jakokirjan perusteella voi esimerkiksi mennä pankkiin fyysisesti siirtämään varoja tai hakea lainhuudatusta tontille.
Mitä perinnönjakokirjaan merkitään?
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat kuolinpäivältä. Perinnönjaossa puolestaan jaetaan omaisuus, joka konkreettisesti on jäljellä.
Jakokirjaan merkitään perinnön arvo, ja mitä kukin perillinen on saanut. Tämä arvo ei siis välttämättä ole sama kuin perukirjassa.
Kuolinpesä on esimerkiksi saattanut myydä omaisuutta ja saada voittoa, jolloin perintöosa on suurempi kuin perukirjassa. Kuolinpesästä on myös voitu maksaa pois velkoja, jolloin perintöosa onkin pienempi.
Perinnönjakosopimuksesta tulee käydä ilmi:
- mitä on jaettu sekä jaetun omaisuuden arvo jakohetkellä
- mitä kukin perillinen on saanut
- onko pesä jaettu kokonaan
Perinnönjakoa varten testamentti ja avioehto
Perinnönjakoa varten tarvitaan perukirja, mahdollinen testamentti sekä mahdollinen avioehto.
Perukirjan perusteella maksetaan vainajan velat ensin pois. Jos puolisoilla on ollut avioehto, vaikuttaa se ennen perinnönjakoa tehtävään ositukseen. Testamenttia tarvitaan perinnönjaossa, jotta vainajan viimeinen tahto otetaan huomioon.
Perukirjaa varten tarvitaan virkatodistuksia. Virkatodistuksesta tulee käydä ilmi, ketkä ovat pesän osakkaita. Osakkaat eivät välttämättä ole perillisiä.
Virkatodistuksista käy siis ilmi lainmukaiset perilliset, joilla esimerkiksi on perinnönjaossa oikeus lakiosaan.
👍 Jos lain säätämästä perimysjärjestyksestä halutaan poiketa, on hyvä tehdä testamentti. Lue lisää: 4 syytä, miksi jokaisen kannattaa tehdä testamentti.
Perinnönjakokirjan tarkoitus
Perinnönjaossa omaisuutta saaneen perillisen tai testamentinsaajan täytyy ilmoittaa saamansa omaisuus ja niiden tuottamat tulot verottajalle veroilmoituksessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että perinnönjakokirja pitää lähettää Verohallinnolle.
Perinnönjakokirja tulee lähettää verohallinnolle, esimerkiksi Omaveron kautta. Jos pesässä on alaikäinen perillinen lähetetään jakokirja myös Digi- ja väestötietovirastolle.
Verotuksellisesti kuolinpesä lakkaa olemasta kun perinnönjakokirja on allekirjoitettu. Perinnönjakokirjasta tulee toimittaa kopio verohallinnolle.
Näin ollen myös perinnönjakokirja vaikuttaa perintöveroon, jos perintöveropäätöstä ei ole vielä annettu.
Perinnönjaon vaikutus verotukseen
Kun perinnönjako on tehty, kuolinpesä lakkaa olemasta. Kuolinpesä katsotaan siis verotuksessa lakanneeksi silloin, kun perinnönjakokirja allekirjoitetaan.
Perinnönjako voidaan tehdä myös osittain. Esimerkiksi jäämistöön kuuluneet rahavarat voidaan jakaa perillisten kesken, mutta kiinteä omaisuus jätetään jakamatta.
Perunkirjoitus ja perinnönjako Aatoksessa
Perunkirjoituksen voi tehdä helposti Aatoksessa. Tehtyäsi perunkirjoituksen, voi hoitaa meillä myös perinnönjaon ammattilaisen avustuksella.
Hoidamme perunkirjoituprosessin alusta loppuun. Et tarvitse käyntiä lakitoimistossa, vaan voit hoitaa kaiken etänä kotisohvalta.
Usein kysyttyjä kysymyksiä perinnönjaosta
Alla yleisimpiä kysymyksiä perinnönjaosta, perukirjasta sekä perinnöstä.
Missä vaiheessa perintö jaetaan?
Perinnönjako suoritetaan kun perukirja on tehty. Velat maksetaan pesästä ennen perinnönjakoa.
Miten perinnönjako etenee?
Kun perukirja on tehty, lähetetään se verottajalle. Sen jälkeen tehdään ositus, mikäli vainaja oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä hänellä ollut avioehtoa.
Seuraavaksi maksetaan vainajan velat kuolinpesästä, mikäli sellaisia on. Lopuksi perintö voidaan jakaa – joko perintökaaren mukaan, tai jos vainajalla oli testamentti, testamentin ja lakiosan mukaan.
Kuinka kauan perinnönjako voi kestää?
Perinnönjaon kesto riippuu perillisistä sekä leskestä. Jos leski haluaa pitää perinnön jakamattomana eikä kukaan perillisistä vastusta sitä, voi perinnönjaossa kestää vuosia. Perinnön voi myös jakaa heti perukirjan toimittamisen jälkeen.