Pe­rin­nön­ja­ko - Tie­sit­kö kaik­ki nämä asiat?

Myrskyävä meri
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
27.5.2022 ● 4 minuuttia
Perunkirjoituksen tekeminen ja perinnönjako voivat olla haastavaa tehdä ilman lain tuntemusta. Aatoksen juristit opastavat, miten perinnönjaossa kannattaa ottaa huomioon.

Pe­rin­nön­ja­ko suo­ri­te­taan sil­loin, kun pe­ru­kir­ja on tehty. Velat mak­se­taan pe­säs­tä ennen pe­rin­nön­ja­koa. Jos vel­ko­jen maksun jäl­keen jää vain­ajan omai­suut­ta jäl­jel­le jae­taan varat pe­ril­li­sil­le.

Aa­tok­sen ju­ris­tit ker­to­vat, mitä kan­nat­taa huo­mioi­da pe­rin­nön­jaos­sa.

Mil­loin pe­rin­nön­ja­ko ta­pah­tuu?

Laki (40/1965) ei ole aset­ta­nut mitään mää­rä­ai­kaa, jonka si­säl­lä pe­rin­tö pi­täi­si jakaa.

Pe­rin­nön­ja­ko hoi­de­taan usein pe­run­kir­joi­tuk­sen jäl­keen. Kun pesä on sel­vi­tet­ty, saa jo­kai­nen osakas vaatia jakoa.

Mitä on hyvä muis­taa, ennen kuin pe­rin­töä jae­taan?

  • Velat mak­se­taan pe­säs­tä aina ensin. Tähän saa­te­taan tar­vi­ta pe­sän­sel­vit­tä­jää.
  • Jos vai­na­ja on esi­mer­kiki­si omai­suu­del­laan taan­nut velan, tulisi olla yh­tey­des­sä vel­ko­jaan (esi­mer­kik­si jos vai­na­ja on taan­nut lap­sen­sa lainan asun­nol­laan)

Pe­rin­töä ei jaeta lesken ve­do­tes­sa hal­lin­ta­oi­keu­teen

Pe­rin­töä ei kui­ten­kaan jaeta, jos leski vetoaa hal­lin­ta­oi­keu­teen.

Täl­löin leski saa pitää pesän omai­suu­den ja­ka­mat­to­ma­na hal­lus­saan. Rin­ta­pe­ril­li­sil­lä on kui­ten­kin aina oikeus vaatia la­kio­san­sa.

La­kio­sa tar­koit­taa lakiin mää­rät­tyä oi­keut­ta, että rin­ta­pe­ril­li­set saavat puolet jaet­ta­vas­ta pe­rin­nös­tä. Tämä pätee sii­nä­kin ti­lan­tees­sa, että vai­na­ja on tehnyt tes­ta­men­tin. Rin­ta­pe­ril­lis­ten tulee vaatii la­kio­saa, joten se ei tule heille au­to­maat­ti­ses­ti.

Leski saa pitää yh­tei­sen asun­non ja­ka­mat­to­ma­na niin kauan, kun asuu siellä.

Pe­rin­nön­ja­koa ei aina kan­na­ta tehdä

En­sim­mäi­sen puo­li­son kuol­tua ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta jakaa pe­rin­töä. Lesken oikeus pitää jää­mis­tö ja­ka­mat­to­ma­na hal­lin­nas­saan turvaa jäl­jel­le jää­neen puo­li­son aseman. Pe­rin­tö­ve­ro tulee kui­ten­kin joka ta­pauk­ses­sa mak­set­ta­vak­si.

Toi­saal­ta ja­ka­ma­ton kuo­lin­pe­sä voi johtaa siihen, että esi­mer­kik­si lapsen kuol­les­sa, lapsen kuo­lin­pe­sä on osak­kaa­na ai­em­min kuol­leen van­hem­man kuo­lin­pe­säs­sä.

Myös osit­tai­nen pe­rin­nön­ja­ko on mah­dol­li­nen. Ylei­sim­piä syitä osit­tai­seen pe­rin­nön­ja­koon ovat mm. suvun ke­sä­mö­kin yh­teis­hal­lin­ta, ve­ro­tuk­sel­li­set syyt, kä­teis­va­rat tai vain­ajan toi­vo­mus.

Lue lisää kuo­lin­pe­sän osi­tuk­ses­ta ja lesken ase­mas­ta.

Ositus ja pe­rin­nön­ja­ko

Ositus ta­pah­tuu ennen pe­rin­nön­ja­koa. Jos vai­na­ja on kuol­les­saan ollut avio­lii­tos­sa, jae­taan avio­puo­li­soi­den varat puo­lik­si, jollei avio­eh­toa ole ollut.

Näin ollen leski on myös kuo­lin­pe­sän osakas mutta ei pe­ril­li­nen. Avio­puo­li­so siis perii, jos ensin kuol­leel­ta puo­li­sol­ta ei jäänyt lapsia tai las­ten­lap­sia, eli rin­ta­pe­ril­li­siä.

Kuka hoitaa pe­rin­nön ja­ka­mi­sen?

Pe­rin­tö jae­taan, kun pe­ril­li­set sitä vaa­ti­vat. Osak­kaat saavat jakaa pe­rin­nön so­pi­mal­laan ta­val­la, kui­ten­kin niin, että la­kio­sat sekä tes­ta­ment­ti ote­taan huo­mioon.

Rin­ta­pe­ril­li­sil­lä, eli lap­sil­la tai heidän si­jas­taan las­ten­lap­sil­la, on aina oikeus la­kio­saan. Mikäli pe­rin­nön­jät­tä­jäl­lä ei ollut lapsia, perii vain­ajan äiti tai isä. Jos van­hem­mat tai toinen heistä on kuol­lut perii vain­ajan si­sa­ruk­set van­hem­pien tai van­hem­man sijaan.

Lue lisää: pe­rin­nön­ja­ko uus­per­hees­sä

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jan avulla so­vi­taan, kuinka pe­rin­tö ja­kaan­tuu

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jan avulla kuo­lin­pe­sän osak­kaat voivat sopia kes­ke­nään siitä, miten pe­rin­tö jae­taan. Pe­rin­nön­ja­ko­so­pi­mus voi­daan huo­mioi­da mää­rät­täes­sä veroa pe­rin­nös­tä.

Pe­rin­nön­ja­ko­so­pi­mus ajaa samaa asiaa kuin pe­rin­nön­ja­ko­kir­ja. Pe­rin­tö­kaa­ren mukaan on pe­rin­nön­jaos­ta laa­dit­ta­va ja­ko­kir­ja. Ja­ko­kir­jan al­le­kir­joit­taa joko pe­sän­sel­vit­tä­jä, jos sel­lai­nen on mää­rät­ty, tai osak­kaat ja kaksi to­dis­ta­jaa.

Jos pe­rin­nön­ja­ko teh­dään ennen pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sen toi­mit­ta­mis­ta, ote­taan ja­ko­kir­ja huo­mioon ve­ro­tus­pää­tök­ses­sä.

Ja­ko­kir­jan pe­rus­teel­la voi esi­mer­kik­si mennä pank­kiin fyy­si­ses­ti siir­tä­mään varoja tai hakea lain­huu­da­tus­ta ton­til­le.

Mitä pe­rin­nön­ja­ko­kir­jaan mer­ki­tään?

Pe­ru­kir­jaan mer­ki­tään vain­ajan varat ja velat kuo­lin­päi­väl­tä. Pe­rin­nön­jaos­sa puo­les­taan jae­taan omai­suus, joka kon­kreet­ti­ses­ti on jäl­jel­lä.

Ja­ko­kir­jaan mer­ki­tään pe­rin­nön arvo, ja mitä kukin pe­ril­li­nen on saanut. Tämä arvo ei siis vält­tä­mät­tä ole sama kuin pe­ru­kir­jas­sa.

Kuo­lin­pe­sä on esi­mer­kik­si saat­ta­nut myydä omai­suut­ta ja saada voit­toa, jol­loin pe­rin­tö­osa on suu­rem­pi kuin pe­ru­kir­jas­sa. Kuo­lin­pe­säs­tä on myös voitu maksaa pois vel­ko­ja, jol­loin pe­rin­tö­osa onkin pie­nem­pi.

Pe­rin­nön­ja­ko­so­pi­muk­ses­ta tulee käydä ilmi:

  • mitä on jaettu sekä jaetun omai­suu­den arvo ja­ko­het­kel­lä
  • mitä kukin pe­ril­li­nen on saanut
  • onko pesä jaettu koko­naan

Pe­rin­nön­ja­koa varten tes­ta­ment­ti ja avio­eh­to

Pe­rin­nön­ja­koa varten tar­vi­taan pe­ru­kir­ja, mah­dol­li­nen tes­ta­ment­ti sekä mah­dol­li­nen avio­eh­to.

Pe­ru­kir­jan pe­rus­teel­la mak­se­taan vain­ajan velat ensin pois. Jos puo­li­soil­la on ollut avio­eh­to, vai­kut­taa se ennen pe­rin­nön­ja­koa teh­tä­vään osi­tuk­seen. Tes­ta­ment­tia tar­vi­taan pe­rin­nön­jaos­sa, jotta vain­ajan vii­mei­nen tahto ote­taan huo­mioon.

Pe­ru­kir­jaa varten tar­vi­taan vir­ka­to­dis­tuk­sia. Vir­ka­to­dis­tuk­ses­ta tulee käydä ilmi, ketkä ovat pesän osak­kai­ta. Osak­kaat eivät vält­tä­mät­tä ole pe­ril­li­siä.

Vir­ka­to­dis­tuk­sis­ta käy siis ilmi lain­mu­kai­set pe­ril­li­set, joilla esi­mer­kik­si on pe­rin­nön­jaos­sa oikeus la­kio­saan.

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jan tar­koi­tus

Pe­rin­nön­jaos­sa omai­suut­ta saa­neen pe­ril­li­sen tai tes­ta­men­tin­saa­jan täytyy il­moit­taa saa­man­sa omai­suus ja niiden tuot­ta­mat tulot ve­rot­ta­jal­le ve­roil­moi­tuk­ses­sa.

Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa, että pe­rin­nön­ja­ko­kir­ja pitää lä­het­tää Ve­ro­hal­lin­nol­le.

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­ja tulee lä­het­tää ve­ro­hal­lin­nol­le, esi­mer­kik­si Oma­ve­ron kautta. Jos pe­säs­sä on alai­käi­nen pe­ril­li­nen lä­he­te­tään ja­ko­kir­ja myös Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­le.

Ve­ro­tuk­sel­li­ses­ti kuo­lin­pe­sä lakkaa ole­mas­ta kun pe­rin­nön­ja­ko­kir­ja on al­le­kir­joi­tet­tu. Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jas­ta tulee toi­mit­taa kopio ve­ro­hal­lin­nol­le.

Näin ollen myös pe­rin­nön­ja­ko­kir­ja vai­kut­taa pe­rin­tö­ve­roon, jos pe­rin­tö­ve­ro­pää­tös­tä ei ole vielä an­net­tu.

Pe­rin­nön­jaon vai­ku­tus ve­ro­tuk­seen

Kun pe­rin­nön­ja­ko on tehty, kuo­lin­pe­sä lakkaa ole­mas­ta. Kuo­lin­pe­sä kat­so­taan siis ve­ro­tuk­ses­sa la­kan­neek­si sil­loin, kun pe­rin­nön­ja­ko­kir­ja al­le­kir­joi­te­taan.

Pe­rin­nön­ja­ko voi­daan tehdä myös osit­tain. Esi­mer­kik­si jää­mis­töön kuu­lu­neet ra­ha­va­rat voi­daan jakaa pe­ril­lis­ten kesken, mutta kiin­teä omai­suus jä­te­tään ja­ka­mat­ta.

Pe­run­kir­joi­tus ja pe­rin­nön­ja­ko Aa­tok­ses­sa

Pe­run­kir­joi­tuk­sen voi tehdä hel­pos­ti Aa­tok­ses­sa. Teh­tyä­si pe­run­kir­joi­tuk­sen, voi hoitaa meillä myös pe­rin­nön­jaon am­mat­ti­lai­sen avus­tuk­sel­la.

Hoi­dam­me pe­run­kir­joi­tu­pro­ses­sin alusta lop­puun. Et tar­vit­se käyn­tiä la­ki­toi­mis­tos­sa, vaan voit hoitaa kaiken etänä ko­ti­soh­val­ta.

Aa­tok­sen ju­ris­tien vinkit

Usein ky­syt­ty­jä ky­sy­myk­siä pe­rin­nön­jaos­ta

Alla ylei­sim­piä ky­sy­myk­siä pe­rin­nön­jaos­ta, pe­ru­kir­jas­ta sekä pe­rin­nös­tä.

Missä vai­hees­sa pe­rin­tö jae­taan?

Pe­rin­nön­ja­ko suo­ri­te­taan kun pe­ru­kir­ja on tehty. Velat mak­se­taan pe­säs­tä ennen pe­rin­nön­ja­koa.

Miten pe­rin­nön­ja­ko etenee?

Kun pe­ru­kir­ja on tehty, lä­he­te­tään se ve­rot­ta­jal­le. Sen jäl­keen teh­dään ositus, mikäli vai­na­ja oli nai­mi­sis­sa tai re­kis­te­röi­dys­sä pa­ri­suh­tees­sa eikä hä­nel­lä ollut avio­eh­toa.

Seu­raa­vak­si mak­se­taan vain­ajan velat kuo­lin­pe­säs­tä, mikäli sel­lai­sia on. Lo­puk­si pe­rin­tö voi­daan jakaa – joko pe­rin­tö­kaa­ren mukaan, tai jos vai­na­jal­la oli tes­ta­ment­ti, tes­ta­men­tin ja la­kio­san mukaan.

Kuinka kauan pe­rin­nön­ja­ko voi kestää?

Pe­rin­nön­jaon kesto riip­puu pe­ril­li­sis­tä sekä les­kes­tä. Jos leski haluaa pitää pe­rin­nön ja­ka­mat­to­ma­na eikä kukaan pe­ril­li­sis­tä vas­tus­ta sitä, voi pe­rin­nön­jaos­sa kestää vuosia. Pe­rin­nön voi myös jakaa heti pe­ru­kir­jan toi­mit­ta­mi­sen jäl­keen.