Mitä tar­koit­taa yh­teis­ta­lous?

Ei ole ole­mas­sa vain yhtä tiet­tyä tapaa elää yh­teis­ta­lou­des­sa. Kyse voi olla ar­ki­päi­väi­sis­tä asiois­ta, kuten kau­pas­sa käy­mi­nen tai isom­mis­ta asiois­ta, kuten yh­tei­sen kodin os­ta­mi­nen.

Mitä termi yh­teis­ta­lous ihan käy­tän­nös­sä tar­koit­taa?

Yh­teis­ta­lou­den mää­ri­tel­mä ei ole yk­si­se­lit­tei­nen

Yh­teis­ta­lou­del­le ei ole yhtä sel­ke­ää mää­ri­tel­mää. Mää­ri­tel­mä riip­puu usein asiayh­tey­des­tä.

• Avio­lii­tos­sa elävän pa­ris­kun­nan tulee lain mukaan ottaa ky­kyn­sä mukaan osaa per­heen yh­tei­seen ta­lou­teen ja puo­li­soi­den ela­tuk­seen. Laissa mää­ri­te­tään, että elatus kä­sit­tää puo­li­soi­den yh­teis­ten sekä hen­ki­lö­koh­tais­ten tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­sen. Li­säk­si mo­lem­mil­la on vastuu mah­dol­lis­ten yh­teis­ten lasten ela­tuk­ses­ta. 
• Avo­puo­li­soi­den yh­teis­ta­lou­des­ta ei ole laissa tark­kaa mää­ri­tel­mää. Edel­ly­tyk­se­nä kui­ten­kin on, että avo­puo­li­sot asuvat yh­des­sä pa­ri­suh­teen omai­sis­sa olo­suh­teis­sa. Myös avo­puo­li­sot osal­lis­tu­vat yh­tei­seen ta­lou­teen esi­mer­kik­si osal­lis­tu­mal­la jo­ka­päi­väi­siin tar­peel­li­siin han­kin­toi­hin.

Mää­ri­tel­män mer­ki­tys tulee ajan­koh­tai­sek­si mo­lem­mis­sa ti­lan­teis­sa siinä vai­hees­sa jos avio- tai avo­liit­to päät­tyy. Tässä vai­hees­sa yh­tei­nen omai­suus tulee ero­tel­la toi­sis­taan, jotta saa­daan kat­kais­tua puo­li­soi­den ta­lou­del­li­set siteet toi­siin­sa.

Puo­li­soi­den ela­tus­vel­vol­li­suus päät­tyy liiton pur­kau­tues­sa

Jos avo- tai avio­liit­to päät­tyy, päät­tyy usein myös puo­li­soi­den ela­tus­vel­vol­li­suus toi­siin­sa. Sen sijaan lapsen ela­tus­vel­vol­li­suus ei pääty.

Omai­suus tulisi ero­tel­la, jotta ta­lou­del­li­set siteet saa­daan kat­kais­tua. Avio­puo­li­soi­den koh­dal­la rat­kai­se­vaa on, ovatko he laa­ti­neet avio­eh­don. Jos puo­li­soil­la on avio­eh­to, suo­ri­te­taan omai­suu­den erot­te­lu. Muussa ta­pauk­ses­sa puo­li­soil­la on avio-oikeus tois­ten­sa omai­suu­teen. Täl­löin suo­ri­te­taan ositus.

Avo­lii­ton pur­kau­tues­sa mo­lem­mat pi­tä­vät oman omai­suu­ten­sa. He voivat ha­lu­tes­saan suo­rit­taa vi­ral­li­sen omai­suu­den erot­te­lun, jolla yh­teis­ta­lous pu­re­taan. Avo­puo­li­soil­la tar­koi­te­taan lain mukaan puo­li­soi­ta, jotka ovat asu­neet yh­teis­ta­lou­des­sa vä­hin­tään viisi vuotta tai yh­teis­ta­lou­des­sa on lapsi.

⚠️ Toi­sel­la avo­puo­li­sol­la voi jois­sa­kin ti­lan­teis­sa olla oikeus hy­vi­tyk­seen. Oikeus hy­vi­tyk­seen on, jos toinen puo­li­so on aut­ta­nut toista kar­tut­ta­maan tai säi­lyt­tä­mään omai­suut­ta yh­teis­ta­lou­des­sa. Li­säk­si vaa­di­taan, että yh­teis­ta­lou­den pur­ka­mi­nen joh­tai­si pe­rus­teet­to­man edun saa­mi­seen toisen puo­li­son kus­tan­nuk­sel­la.

Hoida la­ki­asiat kun­toon Aa­tok­ses­sa

Vuonna 2018 pe­rus­tet­tu Aatos tar­jo­aa ku­lut­ta­jil­le suun­nat­tu­ja täysin di­gi­taa­li­sia la­ki­pal­ve­lui­ta. Edul­li­ses­sa ja help­po­käyt­töi­ses­sä pal­ve­lus­sam­me voit tehdä esi­mer­kik­si tes­ta­men­tin, avio­eh­don ja edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen.

💡 Tie­sit­hän, että asiak­kaa­nam­me saat aina myös il­mais­ta la­kia­pua chatin tai säh­kö­pos­tin vä­li­tyk­sel­lä?

Yh­teis­ta­lous ei vält­tä­mät­tä pääty toisen puo­li­son muut­taes­sa

Puo­li­soi­den yh­teis­ta­lous ei vält­tä­mät­tä pur­kau­du, vaikka he asui­si­vat ei pai­kois­sa. Jos toinen puo­li­so asuu esi­mer­kik­si työn takia vä­liai­kai­ses­ti toi­sel­la paik­ka­kun­nal­la, kat­so­taan heidän silti edel­leen asuvan yh­teis­ta­lou­des­sa.

Jos puo­li­sot sen sijaan ovat muut­ta­neet eril­leen vä­li­ri­kon takia, eivät he enää Kelan sil­mis­sä asu yh­teis­ta­lou­des­sa. Täl­löin puo­li­son tulot eivät enää vai­ku­ta toisen oi­keu­teen so­si­aa­lie­tuuk­siin.

Yh­teis­ta­lou­den hoi­ta­mi­seen ei ole yhtä oikeaa tapaa

Yh­teis­ta­lou­des­sa ei tar­vit­se huo­leh­tia yksin päi­vit­täi­sis­tä asiois­ta, mutta se voi tuoda mu­ka­naan myös omat haas­teen­sa.

Puo­li­soil­la on aina so­pi­mus­va­paus eli he saavat siis itse sopia, miten yh­teis­ta­lout­ta käy­tän­nös­sä hoi­de­taan. Tämä ei kui­ten­kaan aina ole yk­sin­ker­tais­ta. Puo­li­soil­la voi olla eri­lai­set tu­lo­ta­sot ja esi­mer­kik­si se voi ai­heut­taa eri­mie­li­syyk­siä. Voi olla myös vaikea mää­ri­tel­lä, mil­loin mo­lem­mat ovat osal­lis­tu­neet mah­dol­li­suuk­sien­sa mukaan.

 👉 Yh­teis­ta­lou­den pyö­rit­tä­mi­seen ei ole ole­mas­sa yhtä oikeaa tapaa. Siksi onkin tär­ke­ää, että puo­li­sot pyr­ki­vät so­pi­maan, miten ha­luai­si­vat yh­teis­ta­lou­des­sa elää.

Yh­teis­ta­lou­des­sa on paljon myös hyviä puolia: 

• Kulut voi­daan jakaa mo­lem­mil­le, eikä isois­ta han­kin­nois­ta vält­tä­mät­tä tar­vit­se huo­leh­tia yksin. 
• Lainan saa­mi­nen voi olla hel­pom­paa kun ha­ki­joi­ta on kaksi. Lai­naan voi saada myös edul­li­sem­man koron rin­nak­kais­ha­ki­jan kanssa. 
• Puo­li­so­vat vas­taa­vat ve­las­ta yh­des­sä, jol­loin lainan ot­ta­mi­nen voi tuntua tur­val­li­sem­mal­ta.

Yh­teis­ta­lou­den vai­ku­tuk­set eri ti­lan­teis­sa

Jo­kai­sen talous on eri­lai­nen. On yhtä monta tapaa hoitaa yh­teis­ta­lout­ta kuin on yh­teis­ta­louk­sia­kin.

⚠️ On hyvä pitää mie­les­sä, että yh­teis­ta­lous vai­kut­taa usein ta­lou­des­sa asu­vien so­si­aa­lie­tuuk­siin. Tietyt etuu­det eivät ole hen­ki­lö­koh­tai­sia vaan ta­lous­koh­tai­sia. Esi­mer­kik­si asu­mis­tu­ki mak­se­taan sen pe­rus­teel­la, mitkä ovat ta­lou­des­sa asu­vien yh­teen­las­ke­tut tulot.

• Sa­mas­sa asun­nos­sa asuvat ys­tä­vät kat­so­taan asuvan yh­teis­ta­lou­des­sa, jos heillä on yh­tei­nen vuo­kra­so­pi­mus. Täl­löin esi­mer­kik­si asu­mis­tu­ki mak­se­taan heidän yh­teen­las­ket­tu­jen tu­lo­jen pe­rus­teel­la. Jos heillä on eril­li­set vuo­kra­so­pi­muk­set, kat­so­taan heidän asuvan eril­lis­ta­lou­des­sa. 
• Vuo­kra­lai­sel­la voi myös olla ali­vuo­kra­lai­nen, ja tämän mak­sa­ma vuokra kat­so­taan pää­vuo­kra­lai­sen tu­lok­si. Tämä vai­kut­taa pää­vuo­kra­lai­sen oi­keu­teen asu­mis­tu­keen. Kan­nat­taa myös var­mis­taa vuo­kra­nan­ta­jal­ta, sal­li­taan­ko asun­nos­sa ali­vuo­kra­lai­sia.

Sen sijaan tietyt etuu­det ovat hen­ki­lö­koh­tai­sia, johon ei vai­ku­ta toisen ih­mi­sen tulot ja varat. Täl­lai­sia on esi­mer­kik­si opin­to­tu­ki sekä tietyt työt­tö­myy­se­tuu­det.

💡 Vinkki: Alle 3-vuo­ti­aan lapsen hoi­toon voi saada ko­ti­hoi­don tukea, mikäli tällä ei ole kun­nal­lis­ta päi­vä­hoi­to­paik­kaa.

Yh­teis­ta­lous ja per­heet

Koska yh­teis­ta­lou­des­sa asu­vil­la puo­li­soil­la on usein käy­tös­sään kahdet tulot, vai­kut­ta­vat mo­lem­pien tulot niihin so­si­aa­lie­tuuk­siin, joihin he ovat oi­keu­tet­tu­ja. Kuten yllä on sa­not­tu, on muun muassa asu­mis­tu­ki yksi täl­lai­sis­ta etuuk­sis­ta.

Kela käyt­tää usein termiä ruo­ka­kun­ta. On siis kyse puo­li­sois­ta tai per­hees­tä, jotka asuvat saman katon alla. Mo­lem­pien tulot vai­kut­ta­vat siis toisen oi­keu­teen saada etuuk­sia.

So­si­aa­lie­tuus, jonka oi­keu­tuk­seen on tiu­kim­mat kri­tee­rit on pe­rus­toi­meen­tu­lo­tu­ki, joka on vii­me­si­jai­nen etuus. Sitä mak­se­taan siis vain kun hen­ki­lön varat eivät muiden etuuk­sien jäl­keen riitä elä­mi­seen.

👉 Pe­rus­toi­meen­tu­lo­tu­ki poik­ke­aa muista siten, että kaik­kien ta­lou­des­sa asu­vien per­heen jä­sen­ten tulot vai­kut­ta­vat toi­meen­tu­lo­tuen mää­rään.

Toi­meen­tu­lo­tu­ki­lain mukaan per­heel­lä tar­koi­te­taan yh­teis­ta­lou­des­sa asuvia van­hem­pia, van­hem­man alai­käis­tä lasta sekä avio­puo­li­soi­ta. Li­säk­si per­heel­lä tar­koi­te­taan kahta hen­ki­löä, jotka elävät avio­lii­ton­omai­sis­sa olo­suh­teis­sa. Mää­ri­tel­mä poik­ke­aa hieman ylei­ses­tä kä­si­tyk­ses­tä yh­teis­ta­lou­des­ta. Pe­rus­toi­meen­tu­lo­tuen myön­tä­mi­seen vai­kut­taa siis jo­kai­sen per­heen­jä­se­nen tulot ja varat, jotka asuvat sa­mas­sa asun­nos­sa.

Esi­merk­ki: Yh­teis­ta­lou­den vai­ku­tuk­ses­ta pe­rus­toi­meen­tu­lo­tu­keen

A:n per­hee­seen kuuluu puo­li­so B sekä täysi-ikäi­nen lapsi C. Lapsi C asuu kotona van­hem­pien­sa luona. A on jou­tu­nut työt­tö­mäk­si ja har­kit­see pe­rus­toi­meen­tu­lo­tuen ha­ke­mis­ta. Sekä B, että C käyvät töissä ja heillä on sään­nöl­li­set tulot.

Per­heen kat­so­taan kuu­lu­van samaan ruo­ka­kun­taan, joten B:n ja C:n tu­loil­la on vai­ku­tus­ta A:n oi­keu­teen saada toi­meen­tu­lo­tu­kea. Tässä ti­lan­tees­sa A ei to­den­nä­köi­ses­ti olisi oi­keu­tet­tu toi­meen­tu­lo­tu­keen. Hänen tulisi sel­vit­tää, esi­mer­kik­si mihin työt­tö­myy­se­tuuk­siin hän olisi oi­keu­tet­tu.