Mitä tar­koit­taa yh­teis­ta­lous?

kaksi henkilöä ja koira sohvalla.
Aatos-Nea
Nea
30.9.2023 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
Yh­teis­ta­lou­dessa pa­ris­kun­nan varat ovat yh­tei­siä. Puo­li­sot voivat kui­ten­kin sopia kes­ke­nään pe­li­sään­nöistä, miten yh­teis­ta­lous käy­tän­nössä ta­pah­tuu. He voivat jakaa koko ta­lou­tensa kes­ke­nään tai esi­mer­kiksi vain jonkun tietyn osan.

Ei ole ole­massa vain yhtä tiet­tyä tapaa elää yh­teis­ta­lou­dessa. Kyse voi olla ar­ki­päi­väi­sistä asioista, kuten kau­passa käy­mi­nen tai isom­mista asioista, kuten yh­tei­sen kodin os­ta­mi­nen. 

Mitä termi yh­teis­ta­lous ihan käy­tän­nössä tar­koit­taa? 

Yh­teis­ta­lou­den mää­ri­telmä ei ole yk­si­se­lit­tei­nen

Yh­teis­ta­lou­delle ei ole yhtä sel­keää mää­ri­tel­mää. Mää­ri­telmä riip­puu usein asiayh­tey­destä. 

  • Avio­lii­tossa elävän pa­ris­kun­nan tulee lain mukaan ottaa ky­kynsä mukaan osaa per­heen yh­tei­seen ta­lou­teen ja puo­li­soi­den ela­tuk­seen. Laissa mää­ri­te­tään, että elatus kä­sit­tää puo­li­soi­den yh­teis­ten sekä hen­ki­lö­koh­tais­ten tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­sen. Li­säksi mo­lem­milla on vastuu mah­dol­lis­ten yh­teis­ten lasten ela­tuk­sesta. 
  • Avo­puo­li­soi­den yh­teis­ta­lou­desta ei ole laissa tark­kaa mää­ri­tel­mää. Edel­ly­tyk­senä kui­ten­kin on, että avo­puo­li­sot asuvat yh­dessä pa­ri­suh­teen omai­sissa olo­suh­teissa. Myös avo­puo­li­sot osal­lis­tu­vat yh­tei­seen ta­lou­teen esi­mer­kiksi osal­lis­tu­malla jo­ka­päi­väi­siin tar­peel­li­siin han­kin­toi­hin.

Mää­ri­tel­män mer­ki­tys tulee ajan­koh­tai­seksi mo­lem­missa ti­lan­teissa siinä vai­heessa jos avio- tai avo­liitto päät­tyy. Tässä vai­heessa yh­tei­nen omai­suus tulee ero­tella toi­sis­taan, jotta saa­daan kat­kais­tua puo­li­soi­den ta­lou­del­li­set siteet toi­siinsa. 

Puo­li­soi­den ela­tus­vel­vol­li­suus päät­tyy liiton pur­kau­tuessa

Jos avo- tai avio­liitto päät­tyy, päät­tyy usein myös puo­li­soi­den ela­tus­vel­vol­li­suus toi­siinsa. Sen sijaan lapsen ela­tus­vel­vol­li­suus ei pääty. 

Omai­suus tulisi ero­tella, jotta ta­lou­del­li­set siteet saa­daan kat­kais­tua. Avio­puo­li­soi­den koh­dalla rat­kai­se­vaa on, ovatko he laa­ti­neet avio­eh­don. Jos puo­li­soilla on avio­ehto, suo­ri­te­taan omai­suu­den erot­telu. Muussa ta­pauk­sessa puo­li­soilla on avio-oikeus tois­tensa omai­suu­teen. Täl­löin suo­ri­te­taan ositus. 

Avo­lii­ton pur­kau­tuessa mo­lem­mat pi­tä­vät oman omai­suu­tensa. He voivat ha­lu­tes­saan suo­rit­taa vi­ral­li­sen omai­suu­den erot­te­lun, jolla yh­teis­ta­lous pu­re­taan. Avo­puo­li­soilla tar­koi­te­taan lain mukaan puo­li­soita, jotka ovat asu­neet yh­teis­ta­lou­dessa vä­hin­tään viisi vuotta tai yh­teis­ta­lou­dessa on lapsi. 

⚠️ Toi­sella avo­puo­li­solla voi jois­sa­kin ti­lan­teissa olla oikeus hy­vi­tyk­seen. Oikeus hy­vi­tyk­seen on, jos toinen puo­liso on aut­ta­nut toista kar­tut­ta­maan tai säi­lyt­tä­mään omai­suutta yh­teis­ta­lou­dessa. Li­säksi vaa­di­taan, että yh­teis­ta­lou­den pur­ka­mi­nen joh­taisi pe­rus­teet­to­man edun saa­mi­seen toisen puo­li­son kus­tan­nuk­sella. 

Hoida la­kia­siat kun­toon Aa­tok­sessa

Vuonna 2018 pe­rus­tettu Aatos tar­joaa ku­lut­ta­jille suun­nat­tuja täysin di­gi­taa­li­sia la­ki­pal­ve­luita. Edul­li­sessa ja help­po­käyt­töi­sessä pal­ve­lus­samme voit tehdä esi­mer­kiksi tes­ta­men­tin, avio­eh­don ja edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen

💡 Tie­sit­hän, että asiak­kaa­namme saat aina myös il­maista la­kia­pua chatin tai säh­kö­pos­tin vä­li­tyk­sellä?

Yh­teis­ta­lous ei vält­tä­mättä pääty toisen puo­li­son muut­taessa

Puo­li­soi­den yh­teis­ta­lous ei vält­tä­mättä pur­kaudu, vaikka he asui­si­vat ei pai­koissa. Jos toinen puo­liso asuu esi­mer­kiksi työn takia vä­liai­kai­sesti toi­sella paik­ka­kun­nalla, kat­so­taan heidän silti edel­leen asuvan yh­teis­ta­lou­dessa. 

Jos puo­li­sot sen sijaan ovat muut­ta­neet eril­leen vä­li­ri­kon takia, eivät he enää Kelan sil­missä asu yh­teis­ta­lou­dessa. Täl­löin puo­li­son tulot eivät enää vai­kuta toisen oi­keu­teen so­si­aa­lie­tuuk­siin. 

Yh­teis­ta­lou­den hoi­ta­mi­seen ei ole yhtä oikeaa tapaa

Yh­teis­ta­lou­dessa ei tar­vitse huo­leh­tia yksin päi­vit­täi­sistä asioista, mutta se voi tuoda mu­ka­naan myös omat haas­teensa. 

Puo­li­soilla on aina so­pi­mus­va­paus eli he saavat siis itse sopia, miten yh­teis­ta­loutta käy­tän­nössä hoi­de­taan. Tämä ei kui­ten­kaan aina ole yk­sin­ker­taista. Puo­li­soilla voi olla eri­lai­set tu­lo­ta­sot ja esi­mer­kiksi se voi ai­heut­taa eri­mie­li­syyk­siä. Voi olla myös vaikea mää­ri­tellä, mil­loin mo­lem­mat ovat osal­lis­tu­neet mah­dol­li­suuk­siensa mukaan. 

 👉 Yh­teis­ta­lou­den pyö­rit­tä­mi­seen ei ole ole­massa yhtä oikeaa tapaa. Siksi onkin tär­keää, että puo­li­sot pyr­ki­vät so­pi­maan, miten ha­luai­si­vat yh­teis­ta­lou­dessa elää.

Yh­teis­ta­lou­dessa on paljon myös hyviä puolia: 

  • Kulut voi­daan jakaa mo­lem­mille, eikä isoista han­kin­noista vält­tä­mättä tar­vitse huo­leh­tia yksin. 
  • Lainan saa­mi­nen voi olla hel­pom­paa kun ha­ki­joita on kaksi. Lai­naan voi saada myös edul­li­sem­man koron rin­nak­kais­ha­ki­jan kanssa. 
  • Puo­li­so­vat vas­taa­vat ve­lasta yh­dessä, jol­loin lainan ot­ta­mi­nen voi tuntua tur­val­li­sem­malta.
yhteistalous.jpg

Yh­teis­ta­lou­den vai­ku­tuk­set eri ti­lan­teissa

Jo­kai­sen talous on eri­lai­nen. On yhtä monta tapaa hoitaa yh­teis­ta­loutta kuin on yh­teis­ta­louk­sia­kin. 

⚠️ On hyvä pitää mie­lessä, että yh­teis­ta­lous vai­kut­taa usein ta­lou­dessa asu­vien so­si­aa­lie­tuuk­siin. Tietyt etuu­det eivät ole hen­ki­lö­koh­tai­sia vaan ta­lous­koh­tai­sia. Esi­mer­kiksi asu­mis­tuki mak­se­taan sen pe­rus­teella, mitkä ovat ta­lou­dessa asu­vien yh­teen­las­ke­tut tulot. 

  • Sa­massa asun­nossa asuvat ys­tä­vät kat­so­taan asuvan yh­teis­ta­lou­dessa, jos heillä on yh­tei­nen vuo­kra­so­pi­mus. Täl­löin esi­mer­kiksi asu­mis­tuki mak­se­taan heidän yh­teen­las­ket­tu­jen tu­lo­jen pe­rus­teella. Jos heillä on eril­li­set vuo­kra­so­pi­muk­set, kat­so­taan heidän asuvan eril­lis­ta­lou­dessa. 
  • Vuo­kra­lai­sella voi myös olla ali­vuo­kra­lai­nen, ja tämän mak­sama vuokra kat­so­taan pää­vuo­kra­lai­sen tu­loksi. Tämä vai­kut­taa pää­vuo­kra­lai­sen oi­keu­teen asu­mis­tu­keen. Kan­nat­taa myös var­mis­taa vuo­kra­nan­ta­jalta, sal­li­taanko asun­nossa ali­vuo­kra­lai­sia.

Sen sijaan tietyt etuu­det ovat hen­ki­lö­koh­tai­sia, johon ei vai­kuta toisen ih­mi­sen tulot ja varat. Täl­lai­sia on esi­mer­kiksi opin­to­tuki sekä tietyt työt­tö­myy­se­tuu­det. 

💡 Vinkki: Alle 3-vuo­ti­aan lapsen hoi­toon voi saada ko­ti­hoi­don tukea, mikäli tällä ei ole kun­nal­lista päi­vä­hoi­to­paik­kaa. 

Yh­teis­ta­lous ja per­heet

Koska yh­teis­ta­lou­dessa asu­villa puo­li­soilla on usein käy­tös­sään kahdet tulot, vai­kut­ta­vat mo­lem­pien tulot niihin so­si­aa­lie­tuuk­siin, joihin he ovat oi­keu­tet­tuja. Kuten yllä on sa­nottu, on muun muassa asu­mis­tuki yksi täl­lai­sista etuuk­sista. 

Kela käyt­tää usein termiä ruo­ka­kunta. On siis kyse puo­li­soista tai per­heestä, jotka asuvat saman katon alla. Mo­lem­pien tulot vai­kut­ta­vat siis toisen oi­keu­teen saada etuuk­sia. 

So­si­aa­lie­tuus, jonka oi­keu­tuk­seen on tiu­kim­mat kri­tee­rit on pe­rus­toi­meen­tu­lo­tuki, joka on vii­me­si­jai­nen etuus. Sitä mak­se­taan siis vain kun hen­ki­lön varat eivät muiden etuuk­sien jäl­keen riitä elä­mi­seen. 

👉 Pe­rus­toi­meen­tu­lo­tuki poik­keaa muista siten, että kaik­kien ta­lou­dessa asu­vien per­heen jä­sen­ten tulot vai­kut­ta­vat toi­meen­tu­lo­tuen mää­rään. 

Toi­meen­tu­lo­tu­ki­lain mukaan per­heellä tar­koi­te­taan yh­teis­ta­lou­dessa asuvia van­hem­pia, van­hem­man alai­käistä lasta sekä avio­puo­li­soita. Li­säksi per­heellä tar­koi­te­taan kahta hen­ki­löä, jotka elävät avio­lii­ton­omai­sissa olo­suh­teissa. Mää­ri­telmä poik­keaa hieman ylei­sestä kä­si­tyk­sestä yh­teis­ta­lou­desta. Pe­rus­toi­meen­tu­lo­tuen myön­tä­mi­seen vai­kut­taa siis jo­kai­sen per­heen­jä­se­nen tulot ja varat, jotka asuvat sa­massa asun­nossa. 

Esi­merkki: Yh­teis­ta­lou­den vai­ku­tuk­sesta pe­rus­toi­meen­tu­lo­tu­keen

A:n per­hee­seen kuuluu puo­liso B sekä täysi-ikäi­nen lapsi C. Lapsi C asuu kotona van­hem­piensa luona. A on jou­tu­nut työt­tö­mäksi ja har­kit­see pe­rus­toi­meen­tu­lo­tuen ha­ke­mista. Sekä B, että C käyvät töissä ja heillä on sään­nöl­li­set tulot.

Per­heen kat­so­taan kuu­lu­van samaan ruo­ka­kun­taan, joten B:n ja C:n tu­loilla on vai­ku­tusta A:n oi­keu­teen saada toi­meen­tu­lo­tu­kea. Tässä ti­lan­teessa A ei to­den­nä­köi­sesti olisi oi­keu­tettu toi­meen­tu­lo­tu­keen. Hänen tulisi sel­vit­tää, esi­mer­kiksi mihin työt­tö­myy­se­tuuk­siin hän olisi oi­keu­tettu.

Lakiasiat heti valmiiksi netissä.
© Aatos Legal Technology 2024