Työsopimus perustuu työsopimuslaki, joka sisältää työelämän keskeiset pelisäännöt. Se on tästä johtuen erittäin tärkeä tuntea, olit sitten työntekijä tai työnantaja.

Työsopimuslailla määritetään työelämän tärkeimmät pelisäännöt. Laki koskee muun muassa työsuhteen vähimmäisehtoja, työsopimuksen tekemistä sekä työsuhteen päättymistä koskevia käytäntöjä, jotka työntekijän on erityisen tärkeää tuntea.

Tunne termit: työsopimuslaki, työehtosopimus ja työsopimus

Työoikeudellinen sanasto voi olla haastavaa. Siksi aiheeseen onkin kannattavaa perehtyä ja opetella tunnistamaan  työsopimuksen ja työehtosopimuksen sekä työsopimuslain ja työehtosopimuslain väliset eroavaisuudet.

Työsopimuslaki

Työsopimuslaki on työntekijän oikeuksien ja työnantajan velvollisuuksien näkökulmasta keskeisimpiä lakeja. Yksityiskohtaisemmat ehdot määräytyvät kuitenkin tyypillisesti nimenomaan työehtosopimuksen perusteella, joten myös siksi sen ja sitä koskevan lainsäädännön tunteminen on keskeisen tärkeää.

Työehtosopimus

Myös työsopimuksen ja työehtosopimuksen eroavuudet on tärkeä tuntea, sillä niitä sääntelee pääsääntöisesti eri lainsäädännöt. Työehtosopimuksella on mahdollista poiketa työsopimuslain määräyksistä tietyin edellytyksin. Lainkohdat, joista työehtosopimuksella voidaan poiketa, on lueteltuna työsopimuslain 13 luvussa.

Työsopimus

Työsopimuksella on myös mahdollista sopia toisin eräistä työsopimuslain säännöksistä. Tällöin kuitenkin työsopimuslaissa tulee kyseisen säännöksen kohdalla olla erillinen maininta sopimisoikeuden olemassaolosta.

Milloin työsopimuslakia ei sovelleta?

Työsopimuslakia ei sovelleta julkisoikeudellisissa palvelussuhteissa eli virkasuhteissa, vapaaehtoisuuteen pohjautuvassa tavanomaisessa harrastustoiminnassa tai sellaisissa työntekosuhteissa, joista säädetään erikseen lailla.

Muilta osin työsopimuslakia sovelletaan lähes poikkeuksetta kaikkiin työsuhteisiin.

Työsopimuslain raamit työsopimukselle

Työsopimuslain mukaan työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimuslain mukaan työnantajan on joka tapauksessa annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, elleivät nämä ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta.

Näin tulee siis tehdä, vaikka työsopimusta ei olisikaan tehty kirjallisesti. Pääsääntöisesti työnteon ehdot sisältyvät työsopimukseen, jos se on laadittu kirjallisena. Kirjallinen laatiminen onkin kaikkein suositeltavinta.

Työsopimus on lisäksi lain mukaan voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

Perusteltu syy määräaikaisuudelle on esimerkiksi työn projekti- tai kausiluonteisuus, vakituisen työntekijän sijaistaminen, työharjoittelu tai muu vastaava syy.

Työsopimuksen määräaikaisuuden peruste on tärkeää kirjata myös työsopimukseen. Työsopimuslaki kieltää kuitenkin toistuvien määräaikaisten työsopimusten käytön silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto, tai niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.

Työsuhdemuodoista yleisimpänä voidaan pitää vakituista eli toistaiseksi voimassaolevaa työsuhdetta, sillä työsopimuslain mukaan määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää edellä mainituilla tavoin perustellun syyn. Työsopimuslain nojalla myös työsuhteessa sovellettavasta koeajasta on mahdollista sopia.

Työsopimuksen sisältö

On lisäksi olemassa joitakin tärkeitä seikkoja, jotka työsopimuksesta tulisi löytyä.

1. Sopijaosapuolet: työnantaja ja työntekijä
2. Työsuhteen muoto: eli onko työsuhde määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva
3. Työnteon alkamisajankohta
4. (Määräaikaisissa työsuhteissa päättymisajankohta ja peruste määräaikaisuudelle)
5. Pääasialliset työtehtävät
6. Noudatettava työaika
7. Työntekopaikka
8.  Irtisanomisaika
9. Palkkaus ja palkanmaksuajankohta
10. Päiväys
11. Sopijapuolten allekirjoitukset

Mikäli työsuhteeseen sovelletaan lisäksi jotakin työehtosopimusta, on tieto sovellettavasta sopimuksesta tärkeää sisällyttää myös työsopimukseen.

Lista ei ole tyhjentävä, eli työsopimukseen voidaan sisällyttää muitakin kohtia. Tällaisia ovat esimerkiksi kilpailukielto- ja salassapitoehto.

Ilmainen mallipohja - Työsopimus

Alta löydät yksinkertaisen mallin työsopimuksesta, voit räätälöidä mallia omien tarpeidesi mukaan. Huomioi, että valmis malli ei välttämättä sovellu tilanteeseesi sellaisenaan.

TYÖSOPIMUS

1. SOPIJAPUOLET

Työnantaja
Nimi: [Yrityksen nimi]
Y-tunnus: [xxx]
Osoite: [xxx]
Yhteystiedot: [xxx]

Työntekijä
Nimi: [Työntekijän nimi]
Henkilötunnus: [xxx]
Osoite: [xxx]
Yhteystiedot: [xxx]

2. TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA KESTO

Työsuhde alkaa: [pp.kk.vvvv]
Toistaiseksi voimassa oleva
Määräaikainen, päättyy: [pp.kk.vvvv]

Määräaikaisuuden peruste: [esim. sijaisuus, projekti, kausiluonteinen työ]

Mahdollinen koeajan pituus: [esim. 4 kk]

3. TYÖTEHTÄVÄT JA TYÖPAIKKA

Työntekijän tehtävä: [työnimike]
Työtehtävien kuvaus: [lyhyt kuvaus työn sisällöstä]
Työpaikka: [työskentelypaikka, esim. yrityksen osoite tai etätyömahdollisuus]

4. TYÖAIKA

Säännöllinen työaika: [esim. 37,5 h / viikko, työajat klo 8-16]
Liukuva työaika / Joustotyöaika
Vuorotyö / Jaksotyö

Mahdollinen ylityö- ja lisätyökäytäntö: [esim. työaikalain mukaisesti]

5. PALKKA JA MUUT ETUUDET

Peruspalkka: [€/kk tai €/h]
Kuukausipalkka
Tuntipalkka

Mahdolliset lisät ja palkanosat:

Ilta- ja yötyölisät: [€/h]

Vuorotyölisät: [€/h]

Bonusjärjestelmä: [esim. tulospalkkioiden ehdot]

Palkanmaksupäivä: [esim. kuukauden 15. päivä]
Palkka maksetaan: Tilisiirtona Käteisenä

Luontoisedut (valinnainen):
Työsuhdeauto
Puhelinetu
Lounasetu
Muut edut: [eriteltynä]

6. LOMAT JA VAPAA-AJAT

Vuosiloman määräytyminen: [esim. vuosilomalain mukaan]
Lomakorvaus: [esim. 12,5 % palkasta määräaikaiselle työntekijälle]

Muut vapaajärjestelyt:
Sairausajan palkka [esim. työehtosopimuksen mukaisesti]
Vanhempainvapaa [työlainsäädännön mukaisesti]

7. SALASSAPITO JA KILPAILUKIELTO

Työntekijä sitoutuu pitämään salassa työnantajan liikesalaisuudet.
Kilpailukieltosopimus erillisenä liitteenä (jos sovittu).

8. TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

Irtisanomisaika:
Työsopimuslain mukainen
Muu sovittu: [xx pv / kk]

Työnantajan irtisanomisaika: [xx pv / kk]
Työntekijän irtisanomisaika: [xx pv / kk]

Mahdollinen purkuperuste: [esim. vakava sopimusrikkomus]

9. MUUT EHDOT

Sovellettava työehtosopimus: [esim. Teknologiateollisuuden TES]
Muut sovitut ehdot: [täydennettävä tarvittaessa]

10. ALLEKIRJOITUKSET

Tämä sopimus on tehty kahtena samansisältöisenä kappaleena, yksi kummallekin osapuolelle.

Paikka ja päivämäärä: [pp.kk.vvvv]

Työnantaja
Nimi:
Asema:
Allekirjoitus:

Työntekijä
Nimi:
Asema:
Allekirjoitus:

Työsopimuslain mukaiset työnantajan velvollisuudet

Työsopimuslain toinen luku sääntelee työnantajan velvollisuuksia.

Työnantajan yleisvelvoitteen mukaan työnantajan on huolehdittava, että työntekijä pystyy suoriutumaan työstään ja kehittymään siinä kykyjensä mukaan. Lisäksi työnantajan tulee edistää työntekijöiden keskinäisiä suhteita sekä omia suhteitaan työntekijöihin.

Työnantajalla on myös useita muita velvollisuuksia, joihin kuuluu palkan maksaminen ajallaan, työturvallisuudesta huolehtiminen, syrjimätön sekä tasapuolinen kohtelu, lakien ja työehtosopimusten noudattaminen sekä työnteon keskeisistä ehdoista huolta pitäminen ja niiden selvittäminen.

Työnantajan tulee lisäksi olla selvillä kaikista laeista, jotka vaikuttavat työntekijän asemaan. Näitä ovat esimerkiksi yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki ja työturvallisuuslaki.

Työsopimuslain mukaiset työnantajan oikeudet

Työnantajalla on myös oikeuksia, kuten keskeinen työnjohto- ja valvomisoikeus, josta käytetään myös nimitystä työnantajan direktio-oikeus. Työnantajalla on oikeus myös lain ja sopimusten sallimissa rajoissa lomauttaa tai irtisanoa työntekijä taikka purkaa tämän työsuhde.

Työnantajan velvollisuudet luovat pohjan samalla myös työntekijän keskeisimmille oikeuksille. Työntekijä onkin oikeutettu työnantajan velvollisuuksien pohjalta muun muassa turvallisiin työoloihin, perhevapaisiin sekä tasa-arvoiseen kohteluun. Myös palkkaus on yksi keskeisimmistä työntekijän oikeuksista.

💡 Direktio-oikeutta on käsitelty esimerkiksi useissa oikeustapauksissa, kuten tapauksessa KKO:2021:76, jossa oli kyse työsuhteen ehdoista. Tapauksessa oli kyse siitä, oliko työntekijöillä pitkään noudatettu taukokäytäntö vakiintunut sitovaksi työsuhteen ehdoksi.

Työsopimuslain mukaiset työntekijän velvollisuudet

Myös työntekijällä on työsuhteessa velvollisuuksia. Niihin kuuluu ennen kaikkea työn huolellinen tekeminen noudattaen samalla työnantajan määräyksiä.

Työntekijällä on lisäksi lojaliteettivelvollisuus, jonka nojalla työntekijän tulee välttää toimintaa, joka olisi ristiriidassa työntekijältä kohtuudella vaadittavan menettelyn kanssa. Työntekijän tulee siten toimia työnantajan edun mukaisesti aiheuttamatta tälle vahinkoa.

Lojaliteettivelvollisuus koskee myös vapaa-ajalla sellaisen toiminnan välttämistä, josta voisi aiheutua työnantajan maineelle haittaa. Velvollisuuden laajuus riippuu siitä, minkälainen työntekijän asema ja työtehtävät työnantajan palveluksessa ovat.

Työntekijän tulee lisäksi noudattaa työturvallisuusmääräyksiä sekä huomauttaa havaitsemistaan puutteista. Työntekijän velvollisuuksia liittyy myös kilpailevan toiminnan kieltoon sekä liikesalaisuuksien paljastamisen kieltoon.

Viimeaikaiset työsopimuslain muutokset

Työsopimuslakiin kohdistuvia muutoksia on paljon ja joitakin voidaan nostaa esiin myös aivan viime vuosilta. Työelämä muuttuu jatkuvasti ja se tulee huomioida myös lainsäädännössä.

• Viime vuosina muutoksia työsopimuslakiin ja sen tulkintaan ovat aiheuttaneet keskeisesti esimerkiksi alustatalous, ja sen myötä tullut muutos työsuhteisen työn ja yrittäjätyön väliseen rajanvetoon.
• Esimerkiksi vuonna 2023 työsopimuslakiin kirjattiin kokonaisharkintaa koskeva ehto, jonka käyttötarkoitus tarkoitettiin nimenomaan sovellettavaksi silloin, kun työsuhteen olemassaolo jää epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi.
• Vuonna 2022 työsopimuslain muutoksilla työnantajalta aloitettiin vuorostaan edellyttämään aiempaa kattavampia kirjallisia tietoja työsuhteen ehdoista työsuhteen alkaessa silloin, kun ne eivät käy ilmi työsopimuksesta.

💡 Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan kuuluu lisäksi työsopimuslain mukaisen lomautusilmoitusajan lyhentäminen 14 päivästä 7 päivään. Kyseinen muutos ei kuitenkaan ole vielä tullut voimaan.

Muista, että työsopimuslain tunteminen palvelee ennen kaikkea omaa etuasi työntekijänä tai työnantajana!