Per­he­va­paat uu­dis­tui­vat – mikä muut­tui?

Per­he­va­paat uu­dis­tui­vat 1.8.2022 alkaen. Uu­dis­tuk­sen ta­voit­teena oli muun muassa lisätä tasa-arvoa niin työ- kuin perhe-elä­mäs­sä­kin, ja sa­malla roh­kaista myös isiä jää­mään en­tistä ma­ta­lam­malla kyn­nyk­sellä kotiin hoi­ta­maan lapsia.

Osa uu­dis­tuk­sen kri­ti­soi­jista on huo­les­tu­nut ras­kaana olleen va­pai­den määrän las­kusta. Huoli on kui­ten­kin ai­hee­ton, sillä ras­kaana ollut saa vas­tai­suu­dessa pitää enin­tään 263 päivää van­hem­pain­va­paata – kuten ennen uu­dis­tus­ta­kin.

Käy­tän­nössä per­he­va­pai­den uu­dis­tus toi per­heille enem­män va­paata lapsen kanssa kotona. Va­pai­den määrä nousi noin 11 kuu­kau­desta yli 13 kuu­kau­teen – eli lapsi voi viet­tää kotona aikaa yh­teensä yli 2 kuu­kautta pi­dem­pään kuin ennen uu­dis­tusta.

Tässä ar­tik­ke­lissa ker­romme miksi per­he­va­paa­uu­dis­tus kat­sot­tiin tar­peel­li­seksi ja mitä muutos käy­tän­nössä tar­koitti.

Mitä per­he­va­paa tar­koit­taa?

Per­he­va­paa tar­koit­taa van­hem­man oi­keutta jäädä pois työstä ras­kau­den tai syn­ny­tyk­sen vuoksi sekä lapsen hoi­ta­mista varten.

Kela maksaa pois­sao­lo­päi­viltä van­hem­pain­ra­haa. Per­he­va­paa­päi­viä kut­su­taan­kin myös van­hem­pain­ra­ha­päi­viksi.

💡 Työt­tö­mällä on yh­tä­lai­nen oikeus päi­vä­ra­haan kuin työs­sä­käy­väl­lä­kin.

Lue lisää: Miten asu­mis­tuki mää­räy­tyy?

Miten sinä olet tur­van­nut per­heesi tu­le­vai­suu­den?

Tie­sitkö, että avio­eh­don avulla eloon­jää­vän lesken on mah­dol­lista saada puolet vai­na­jan omai­suu­desta ve­ro­va­paasti? Myös sil­loin, kun leski on vai­na­jaa va­rak­kaampi.

Tätä etuutta et voi saada ilman avio­eh­toa.

Per­he­va­paat voi­daan jakaa kol­meen eri ka­te­go­ri­aan:

1. ras­kaus­ra­ha­päi­vät (ras­kaus­va­paa)
2. eri­tyis­ras­kaus­ra­ha­päi­vät (eri­tyis­ras­kaus­va­paa)
3. van­hem­pain­ra­ha­päi­vät (van­hem­pain­va­paa)

Ras­kaus­va­paalla tar­koi­te­taan ai­kai­sin­taan 30 ar­ki­päi­vää ennen syn­ny­tystä al­ka­vaa va­paata.

Eri­tyis­ras­kaus­va­paa taas alkaa jo ta­val­lista ras­kaus­va­paata ai­em­min, ja se voi­daan myön­tää, mikäli teet työtä, josta voisi olla si­nulle tai si­kiölle vaaraa. Vaa­ra­te­ki­jöitä voivat olla sä­teily, ke­mial­li­set aineet, tart­tuva tauti tai muu näihin ver­rat­tava. Ko­ro­na­vi­rus­ris­kiä ei kui­ten­kaan enää 1.8.2022 läh­tien ole pi­detty sel­lai­sena tart­tu­vana tau­tina, joka oi­keut­taisi eri­tyis­ras­kaus­va­paa­seen.

Eri­tyis­ras­kaus­va­paan myön­tä­mi­sen edel­ly­tyk­senä on li­säksi se, ettei työ­nan­taja pysty pois­ta­maan työn vaa­ra­te­ki­jöitä tai jär­jes­tä­mään kor­vaa­via työ­teh­tä­viä.

Van­hem­pain­va­paa taas on lapsen syn­nyt­tyä myön­net­tävä vapaa lapsen hoi­ta­mi­seksi.

💡 Vinkki: Tie­dätkö, mil­loin voi saada ko­ti­hoi­don tukea? Ko­ti­hoi­don­tu­kea voi­daan maksaa alle kol­me­vuo­ti­aan lapsen hoi­dosta, mikäli lap­sella ei ole kun­nal­lista päi­vä­hoi­to­paik­kaa.

Per­he­va­paa­uu­dis­tus se­li­tet­tynä

Edus­kunta hy­väk­syi per­he­va­paa­uu­dis­tusta kos­ke­vat la­ki­muu­tok­set jou­lu­kuussa 2021. Uu­dis­tus astui voi­maan 1.8.2022.

Per­he­va­paa­uu­dis­tuk­sen kes­kei­sim­pinä ta­voit­teina olivat mies­ten ja nais­ten tasa-arvon edis­tä­mi­nen työ­elä­mässä ja työ- ja perhe-elämän yh­teen­so­vit­ta­mi­sen hel­pot­ta­mi­nen.

Ennen uu­dis­tusta äidit käyt­ti­vät noin 90 pro­sent­tia kai­kista per­he­va­paista. Suurin osa isistä käytti isyys­ra­ha­päi­vis­tään osan, mutta vain noin 20 % käytti pi­det­tä­vissä olevat isyys­ra­ha­päi­vänsä täy­si­mää­räi­sesti.

Se, että naiset käyt­tä­vät suu­rim­man osan per­he­va­paista, on vä­lil­li­siä vai­ku­tuk­sia heidän ase­maansa työ­mark­ki­noilla. Suo­messa on yhä ras­kau­teen ja van­hem­muu­teen, kuten per­he­va­pai­den käyt­tä­mi­seen liit­ty­vää syr­jin­tää. Pitkä vapaa vai­kut­taa myös elä­ke­ker­ty­mään ja tu­le­van eläk­keen mää­rään.

Li­säksi per­he­va­paa­uu­dis­tus päi­vitti per­he­va­paita kos­ke­van lain­sää­dän­nön vas­taa­maan ny­ky­ai­kai­sia per­he­muo­toja. Ai­em­min lain­sää­däntö pe­rus­tui aja­tuk­selle avio­lii­tossa olevan naisen ja miehen, sekä lasten muo­dos­tamsta ydin­per­heestä. Uusi lain­sää­däntö pyrkii huo­mioi­maan mo­ni­muo­toi­sem­mat per­he­ra­ken­teet niin yhden van­hem­man per­heistä sa­teen­kaa­ri­per­hei­siin.

Per­he­va­paa ennen uu­dis­tusta

Per­he­va­paa­uu­dis­tuk­sella van­hem­pain­päi­vä­ra­ha­jär­jes­telmä uu­dis­tet­tiin ko­ko­naan.

Ai­em­min ras­kaana ole­valle mak­set­tiin äi­tys­ra­haa 105 päi­vä­ra­ha­päi­vältä (n. 4,2 kk). Äi­tiys­va­paa alkoi äidin va­lin­nan mukaan 50-30 ar­ki­päi­vää ennen las­ket­tua aikaa.

Isä taas sai isyys­ra­haa 54 päi­vä­ra­ha­päi­vältä (n. 9 vk). Isyys­va­paan sai aloit­taa lapsen syn­ty­män jäl­keen ja siitä 1-18 päivää oli mah­dol­lista käyt­tää samaan aikaan, kun äiti sai äi­tiys­ra­haa.

Isyys­va­paa tuli käyt­tää siihen men­nessä, kunnes lapsi täytti kaksi vuotta. Äi­tiys­ra­haa ei ollut mah­dol­lista luo­vut­taa isälle, eikä isyys­ra­haa äi­dille.

Li­säksi van­hem­mat saivat jakaa kes­ke­nään yh­teensä 158 päi­vä­ra­ha­päi­vää (n. 6,3 kk). Tämä van­hem­pain­va­paa alkoi heti äi­tiys­va­paan pää­tyt­tyä. Vapaat tuli käyt­tää siihen men­nessä, kunnes lapsi täytti kaksi vuotta.

Ai­em­min äidin oli mah­dol­lista käyt­tää koko 317 ar­ki­päi­vän per­he­va­paista 263 päivää, sillä van­hem­pain­ra­ha­kiin­tiö oli mah­dol­lista jakaa siten, että toinen van­hem­mista käytti koko kiin­tiön.

Lue lisää: Miten adop­tio etenee Suo­messa? ja säh­köi­nen las­ten­suo­je­luil­moi­tus

Omis­tat­teko puo­li­sosi kanssa yh­dessä asun­tonne?

Tie­sitkö, että puo­li­sosi ei peri osuut­tasi asun­nosta kuol­tuasi, vaan lap­sesi pe­ri­vät osuu­tesi? Mikäli lapset ovat alai­käi­siä, heidän pe­rin­töään ja etuaan valvoo edun­val­voja.

Edun­val­voja voi katsoa, että asun­non myynti on lasten edun vas­taista. Myös siinä ta­pauk­sessa, että eloon jäävä puo­liso ei kykene hoi­ta­maan asun­nosta ai­heu­tu­via kuluja yksin.

Te­ke­mällä tes­ta­men­tin voi päät­tää, että puo­li­sosi perii osuu­tesi asun­nosta. Tämä hel­pot­taa huo­mat­ta­vasti per­heesi arkea.

Per­he­va­paa uu­dis­tuk­sen jäl­keen

Nyt laissa ei en­sin­nä­kään ero­tella erik­seen äi­tys­ra­haa ja isyys­ra­haa, vaan il­mauk­set ovat su­ku­puo­li­neut­raa­leja. Äitiys- ja isyys­ra­ho­jen sijaan laissa pu­hu­taan ras­kaana ole­valle tar­koi­te­tusta ras­kaus­ra­hasta sekä ylei­sem­mällä ta­solla van­hem­pain­ra­hasta.

Lain su­ku­puo­li­neut­raa­leilla il­mai­suilla myös sa­teen­kaa­ri­per­heet pys­ty­tään ot­taa­maan en­tistä pa­rem­min huo­mioon.

Uu­dis­tuk­sella per­he­va­pai­den määrää kas­va­tet­tiin ja niiden käyt­töä jous­ta­voi­tet­tiin. Kun ai­kai­sem­min per­he­va­pai­den yh­teis­määrä oli yli 11 kuu­kautta, on se nyt yli 13 kuu­kautta.

Uu­dis­tuk­sen myötä per­he­va­paat on li­säksi mah­dol­lista käyt­tää useam­massa ly­hyessä osassa.

Ras­kaana oleva on nyt oi­keu­tettu 40 ras­kaus­ra­ha­päi­vään (6,5 vk). Ras­kaus­va­paa on mah­dol­lista aloit­taa ai­kai­sin­taan 30 ar­ki­päi­vää ennen las­ket­tua aikaa. Ras­kaus­va­paa on siis mah­dol­lista aloit­taa ai­em­paa myö­hem­min.

Lapsen syn­ty­män jäl­keen mo­lem­mille van­hem­mille on li­säksi va­rattu 160 ar­ki­päi­vän (n. 6,5 kk) van­hem­pain­va­paa­kiin­tiö. Tästä kiin­tiöstä on mah­dol­lista luo­vut­taa toi­selle van­hem­malle enin­tään 63 päivää (10,5 vk).

Ai­kai­sem­paan ver­rat­tuna toinen van­hempi ei siis enää voi käyt­tää koko van­hem­pain­va­paa­kiin­tiötä yksin. Tällä kan­nus­te­taan myös isiä jää­mään ma­ta­lam­malla kyn­nyk­sellä per­he­va­paalle.

Tästä huo­li­matta äidin on edel­leen mah­dol­lista hoitaa lasta kotona saman 263 ar­ki­päi­vän ajan, mikäli van­hem­mista toinen luo­vut­taa tälle omasta van­hem­pian­va­paa­kiin­tiös­tään kaikki mah­dol­li­set 63 päivää.

Uu­dis­tus ei siten muut­ta­nut ras­kaana olleen äidin asemaa va­pai­den käy­tössä, mutta lisäsi toisen van­hem­man mah­dol­li­suutta olla pi­dem­pään per­he­va­paalla.

Van­hem­pain­va­paat tulee en­ti­sen tapaan käyt­tää siihen men­nessä, kunnes lapsi täyt­tää kaksi vuotta.

Lue lisää: Mikä on vuo­rot­te­lu­va­paa? ja Mitä tar­koit­taa yh­teis­ta­lous?

Pidä per­hees­täsi huolta – laadi la­kia­sia­kir­jat Aa­tok­sessa

Onko si­nul­la­kin monia va­kuu­tuk­sia siltä va­ralta, että jotain ta­pah­tuisi? Va­kuu­tuk­set tur­vaa­vat, jos jotain ta­pah­tuu.

Me kui­ten­kin kaikki van­he­nemme väis­tä­mättä eikä tu­le­vai­suutta voi aina suun­ni­tella niin hyvin kuin ha­luai­simme.

La­kia­sia­kir­jat aut­ta­vat sinua te­ke­mään vai­keat pää­tök­set etu­kä­teen ja vai­kut­ta­maan siihen, miten haluat asioi­den me­ne­vän.

Alla tär­keim­piä la­kia­sia­kir­joja

• Edun­val­von­ta­val­tuu­tus – kuka hoitaa asioi­tasi, kun et itse siihen kykene sai­rau­den tai on­net­to­muu­den vuoksi?
• Avio­ehto – miten omai­suu­tesi jae­taan avio­erossa tai kuo­le­massa? Tie­sitkö, että avio­ehto auttaa myös tur­vaa­maan eloon­jää­neen puo­li­son ta­loutta?
• Tes­ta­mentti – tie­sitkö, että puo­li­sosi ei au­to­maat­ti­sesti peri sinua? Jos teillä on alai­käi­siä lapsia, usein kan­nat­taa tes­ta­men­tata vä­hin­tään oma osuus yh­tei­sestä ko­dista puo­li­solle, mikä hel­pot­taa arjen jär­jes­tä­mistä kuo­le­man ta­pauk­sessa.
• Hoi­to­tahto – onko elämän laatu si­nulle tär­kem­pää kuin pituus? Ha­luatko, että elä­määsi yl­lä­pi­de­tään kei­no­te­koi­sesti?

Luot tär­keim­mät la­kia­sia­kir­jat edul­li­sesti Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa heti.