Pe­sän­sel­vit­tä­jä hoitaa kuo­lin­pe­sän ja­ko­kun­toon

Lä­hei­sen pois­me­no ai­heut­taa omai­sil­le surun li­säk­si sel­vi­tet­tä­viä pa­pe­ri­asioi­ta. Yksi laissa sää­de­tyis­tä vel­vol­li­suuk­sis­ta on pe­sän­sel­vi­tys, jossa kuo­lin­pe­sän osak­kaat ot­ta­vat kuo­lin­pe­sän hal­lin­taan­sa ja huo­leh­ti­vat siihen liit­ty­vis­tä vel­vol­li­suuk­sis­ta, kuten pe­run­kir­joi­tuk­sen laa­ti­mi­ses­ta sekä vain­ajan omai­suu­den ja vel­ko­jen sel­vit­tä­mi­ses­tä.

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat hal­lit­se­vat pesän omai­suut­ta yh­tei­ses­ti tai val­tuut­ta­vat yk­sit­täi­sen osak­kaan toi­mi­maan kuo­lin­pe­sän hoi­ta­ja­na.

Vaih­toeh­toi­ses­ti pesän hal­lin­noin­ti voi­daan luo­vut­taa ul­ko­puo­li­sel­le pe­sän­sel­vit­tä­jäl­le, jonka mää­rää­mis­tä hae­taan kir­jal­li­ses­ti vain­ajan ko­ti­kun­nan kä­rä­jä­oi­keu­del­ta.

Mikä kuo­lin­pe­sä on ja miten sen asioi­ta hoi­de­taan?

Kuo­lin­pe­sä syntyy vä­lit­tö­mäs­ti hen­ki­lön kuo­lin­päi­vä­nä. Kuo­lin­pe­säl­lä tar­koi­te­taan vain­ajan va­ro­jen ja vel­ko­jen muo­dos­ta­maa ta­lou­del­lis­ta ko­ko­nai­suut­ta, jonka kuo­lin­pe­sän osak­kaat eli pe­ri­kun­ta ottaa hal­lit­ta­vak­seen.

Kuo­lin­pe­sän osak­kai­ta ovat

• Pe­ril­li­set 
• Avio-oi­keu­del­li­nen leski 
• Tes­ta­men­tis­sa mää­rä­tyt tes­ta­men­tin­saa­jat

Kuo­lin­pe­sän hal­lin­to siir­tyy kuo­lin­pe­sän osak­kail­le sen muo­dos­tues­sa. Toi­si­naan yh­teis­hal­lin­non muo­dos­ta­mi­nen saat­taa kui­ten­kin viedä aikaa, jol­loin tar­vi­taan vä­liai­kai­nen pe­sän­hoi­ta­ja huo­leh­ti­maan kuo­lin­pe­sän vä­liai­kai­ses­ta hal­lin­nos­ta.

Pe­rin­tö­kaa­ren mukaan vä­liai­kai­se­na pe­sän­hoi­ta­ja­na toimii läh­tö­koh­tai­ses­ti pe­rit­tä­vän kanssa asunut osakas tai leski, vaik­kei hän oli­si­kaan kuo­lin­pe­sän osakas.

Esi­merk­ki 1: avo­puo­li­so toimii kuo­lin­pe­sän vä­liai­kai­se­na pe­sän­hoi­ta­ja­na

62-vuo­tias Tiina me­neh­tyy yl­lät­täen. Kuo­lin­pe­sän vä­liai­kai­sek­si pe­sän­hoi­ta­jak­si ryhtyy hänen avo­puo­li­son­sa Paavo, joka il­moit­taa kuo­le­man­ta­pauk­ses­ta kuo­lin­pe­sän osak­kail­le sekä vi­ran­omai­sil­le. Yh­teis­hal­lin­non muo­dos­tu­mi­seen asti hän myös pitää huolta vain­ajan omai­suu­des­ta.

Mikäli kukaan ei ryhdy vä­liai­kai­sek­si pe­sän­hoi­ta­jak­si va­paa­eh­toi­ses­ti, ase­te­taan tämä vel­vol­li­suus avo­puo­li­sol­le tai sille, joka on huo­leh­ti­nut pe­rit­tä­vän asiois­ta. Viime kä­des­sä omai­suu­den ottaa hoi­toon­sa po­lii­si­vi­ran­omai­nen.

Kuo­lin­pe­sän yh­teis­hal­lin­to käyn­nis­tyy

Kuo­lin­pe­sän yh­teis­hal­lin­to tar­koit­taa sitä, että kuo­lin­pe­sän osak­kaat hal­lin­noi­vat jää­mis­tö­omai­suut­ta yh­des­sä. Käy­tän­nös­sä hal­lin­to on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta jär­jes­tää useal­la eri ta­val­la.

• Osak­kai­den yh­teis­hal­lin­to – osak­kaat hal­lin­noi­vat kuo­lin­pe­sää yh­des­sä. Yh­teis­hal­lin­non omi­nais­piir­re on yk­si­mie­li­syys eli kaik­kien osak­kai­den tulee olla samaa mieltä pe­säs­sä suo­ri­tet­ta­vis­ta toi­men­pi­teis­tä. 
• So­pi­mus­pe­rus­tei­nen yh­teis­hal­lin­to – kuo­lin­pe­sän osak­kaat val­tuut­ta­vat jonkun osak­kais­ta toi­mi­maan kuo­lin­pe­sän hoi­ta­ja­na, joka voi val­tuuk­sien­sa mukaan tehdä it­se­näi­siä pää­tök­siä. 
• Pe­sän­sel­vit­tä­jän hal­lin­to – osak­kaat voivat luo­vut­taa pesän hal­lin­noin­nin kä­rä­jä­oi­keu­den mää­rää­mäl­le pe­sän­sel­vit­tä­jäl­le, joka hal­lin­noi pesää lain suomin val­tuuk­sin.

Jää­mis­tö­omai­suu­den hal­lin­taan kuuluu esi­mer­kik­si vel­ko­jen mak­sa­mi­seen ja omai­suu­den hoi­ta­mi­seen liit­ty­viä pää­tök­siä. Kii­reel­li­siä ta­pauk­sia lukuun ot­ta­mat­ta pää­tök­set edel­lyt­tä­vät läh­tö­koh­tai­ses­ti osak­kai­den vä­lis­tä yk­si­mie­li­syyt­tä.

Pe­sän­sel­vit­tä­jän mää­rää­mis­tä kä­rä­jä­oi­keu­del­ta voi hakea kuka ta­han­sa osakas.  Pe­sän­sel­vit­tä­jän mää­rää­mi­nen tar­koit­taa sa­mal­la myös sitä, että kuo­lin­pe­sän osak­kaat me­net­tä­vät oi­keu­ten­sa päät­tää kuo­lin­pe­sän omai­suu­teen liit­ty­vis­tä asiois­ta.

Pe­sän­sel­vit­tä­jän ha­ke­mi­seen pää­dy­tään mo­nis­ta eri syistä

Ve­ro­hal­lin­non tie­to­jen mukaan Suo­mes­sa on jat­ku­vas­ti noin 360 000 kuo­lin­pe­sää. Uusia kuo­lin­pe­siä tulee vuo­sit­tain noin 50 000, joista osaan hae­taan ul­ko­puo­lis­ta pe­sän­sel­vit­tä­jää pe­rin­nön­jaon on­nis­tu­mi­sen ta­kaa­mi­sek­si.

Pe­sän­sel­vit­tä­jä on yleen­sä ko­ke­nut la­ki­mies tai asia­na­ja­ja, joka toimii teh­tä­väs­sään kä­rä­jä­oi­keu­den mää­rää­mä­nä.

Pe­sän­sel­vit­tä­jää voi­daan hakea mo­nes­ta eri syystä:

• Osak­kai­den vä­li­set eri­mie­li­syy­det – rii­to­jen sel­vit­tä­mi­nen jäl­ki­kä­teen tuo­miois­tui­mes­sa on kal­lis­ta ja aikaa vievää, joten pe­sän­sel­vit­tä­jän ha­ke­mi­nen on keino päästä yh­tei­sym­mär­ryk­seen ul­ko­puo­li­sen asian­tun­ti­jan avulla. 
• Pe­sän­jaon mo­ni­mut­kai­suus – vel­ka­suh­teet eivät pääty ve­lal­li­sen kuo­le­maan. Toi­si­naan kuo­lin­pe­sät voivat olla haas­teel­li­sia sel­vit­tää esi­mer­kik­si epä­sel­vien vel­ko­jen vuoksi.
• Osak­kai­den runsas määrä – mo­nes­ti osak­kaat asuvat vie­lä­pä kau­ka­na toi­sis­taan, jol­loin asioi­den sel­vit­te­ly voi olla haas­ta­vaa ilman ul­ko­puo­lis­ta neu­vot­te­lua­pua.
• Osak­kaan va­jaa­val­tai­suus – osakas ei vält­tä­mät­tä kykene huo­leh­ti­maan oi­keuk­sien­sa to­teu­tu­mi­ses­ta kuo­lin­pe­säs­sä esi­mer­kik­si sai­rau­den vuoksi.

Esi­merk­ki 2: kiista pos­ti­merk­ki­ko­koel­mas­ta johtaa pe­sän­sel­vit­tä­jän ha­ke­mi­seen

Si­sa­ruk­set Pekka ja Elina ovat osak­kai­na isänsä kuo­lin­pe­säs­sä. Kuo­lin­pe­sän yh­teis­hal­lin­non aikana syntyy eri­mie­li­syyt­tä vain­ajan ar­vok­kaas­ta pos­ti­merk­ki­ko­koel­mas­ta, jonka Pekka ha­luai­si ko­ko­naan it­sel­leen.

Ko­koel­man kar­tut­ta­mi­seen ai­em­min osal­lis­tu­nut Elina on asias­ta eri mieltä, joten hän päät­tää hakea pe­sän­sel­vit­tä­jän mää­rää­mis­tä kä­rä­jä­oi­keu­del­ta.

Pe­sän­sel­vit­tä­jää hae­taan kir­jal­li­ses­ti kä­rä­jä­oi­keu­del­ta

Tie­sit­kö, että laa­jois­sa kuo­lin­pe­sis­sä voi olla jopa useita kä­rä­jä­oi­keu­den mää­rää­miä pe­sän­sel­vit­tä­jiä? Pe­sän­sel­vit­tä­jien en­si­si­jai­nen teh­tä­vä onkin saat­taa kuo­lin­pe­sä mah­dol­li­sim­man no­peas­ti sel­lai­seen kun­toon, että se voi­daan jakaa.

Toi­mek­sian­non alussa kuo­lin­pe­sän osak­kaat luo­vut­ta­vat pe­sän­sel­vit­tä­jäl­le kaikki kuo­lin­pe­sän varat sekä asia­kir­jat, kuten osak­keet, vel­ka­kir­jat sekä tal­le­tus­to­dis­tuk­set. Osak­kai­den tulee myös il­moit­taa kai­kis­ta pe­sän­sel­vi­tyk­seen liit­ty­vis­tä sei­kois­ta sekä mah­dol­li­sis­ta väit­teis­tä ja vaa­ti­muk­sis­ta.

Pe­sän­sel­vit­tä­jän teh­tä­vät ja val­tuu­det

Pe­sän­sel­vit­tä­jä vastaa pesän hal­lin­nos­ta it­se­näi­ses­ti. Hän ottaa pesän omai­suu­den hal­tuun­sa, huo­leh­tii sen säi­lyt­tä­mi­ses­tä sekä vastaa muista pe­sän­hoi­to­toi­men­pi­teis­tä, kuten ve­roil­moi­tuk­sen te­ke­mi­ses­tä ja vel­ko­jen mak­sa­mi­ses­ta.

Yli­vel­kaan­tu­neis­sa kuo­lin­pe­sis­sä pe­sän­sel­vit­tä­jän kes­kei­sim­piin teh­tä­viin kuu­luu­kin velka-asioi­den sel­vit­te­ly vel­ko­jien kanssa. Tar­vit­taes­sa hän on oi­keu­tet­tu myy­mään pesän omai­suut­ta, jos­kaan tämä ei koske kiin­te­ää omai­suut­ta, jonka myy­mi­seen tar­vi­taan osak­kai­den suos­tu­mus tai lupa oi­keu­del­ta.

Mikäli kuo­lin­pe­säs­sä ei ole toi­mi­tet­tu pe­run­kir­joi­tus­ta, tulee pe­sän­sel­vit­tä­jän ryhtyä toi­men­pi­tei­siin pe­run­kir­joi­tuk­sen toi­mit­ta­mi­sek­si.

Pe­rin­nön­ja­ko voi­daan aloit­taa sitten, kun pe­sän­sel­vit­tä­jä il­moit­taa sel­vi­tyk­sen­sä päät­ty­neek­si. Pe­sän­sel­vit­tä­jän toi­mi­val­ta jatkuu kui­ten­kin siihen saakka, kunnes hänen hal­lin­nas­saan oleva omai­suus on luo­vu­tet­tu pe­rin­töön oi­keu­te­tuil­le osak­kail­le.

Pe­sän­sel­vit­tä­jä – usein ky­sy­tyt ky­sy­myk­set

Alla pe­sän­sel­vit­tä­jään liit­ty­viä usein ky­syt­ty­jä ky­sy­myk­siä.

Miten pe­sän­sel­vit­tä­jää hae­taan?

Kuka ta­han­sa kuo­lin­pe­sän osakas voi hakea pe­sän­sel­vit­tä­jän mää­rää­mis­tä kir­jal­li­ses­ti vain­ajan ko­ti­paik­ka­kun­nan kä­rä­jä­oi­keu­del­ta.

Pal­jon­ko pe­sän­sel­vit­tä­jä maksaa?

Pe­sän­sel­vit­tä­jän palk­kio mää­räy­tyy yleen­sä tun­ti­ve­loi­tuk­sen mukaan. Mikäli aikaa kuluu osak­kai­den vä­lis­ten eri­mie­li­syyk­sien sel­vit­tä­mi­seen, voi pe­sän­sel­vit­tä­jän palk­kio nousta jopa tu­han­siin eu­roi­hin.

Pi­tää­kö vain­ajan laskut maksaa?

Kyllä, lainat ja muut velat mak­se­taan kuo­lin­pe­sän va­rois­ta. Vain­ajan velat eivät kui­ten­kaan pää­sään­töi­ses­ti pe­riy­dy.

Miten pe­run­kir­joi­tus etenee?

Pe­run­kir­joi­tuk­ses­sa sel­vi­te­tään pesän osak­kaat sekä net­to­va­ral­li­suus, ja se tulee toi­mit­taa kolmen kuu­kau­den ku­lues­sa vain­ajan kuo­le­mas­ta.

Mitä pe­run­kir­joi­tus maksaa?

Pe­run­kir­joi­tuk­sen hin­taan vai­kut­taa se, laa­di­taan­ko se pan­kis­sa, la­ki­toi­mis­tos­sa vai ver­kos­sa. Pe­run­kir­joi­tuk­sen voi tehdä myös it­se­näi­ses­ti, mutta kan­nat­taa olla tark­ka­na lain edel­lyt­tä­mien vaa­ti­mus­ten kanssa.

Pe­run­kir­joi­tus hin­taan 399 € Aa­tok­ses­sa

Ku­lut­ta­ja­lii­ton te­ke­män ver­tai­lun mukaan asian­ajo­pal­ve­lui­ta tar­joa­vat yri­tyk­set ve­loit­ta­vat yk­sin­ker­tai­ses­ta pe­run­kir­joi­tuk­ses­ta 600–1 200 euroa. Hinnan päälle voi tulla myös li­sä­töis­tä koi­tu­via kus­tan­nuk­sia, jotka ovat kes­ki­mää­rin 150–250 euroa/tunti.

Pe­run­kir­joi­tuk­sen voi kui­ten­kin tehdä myös edul­li­sem­min ver­kos­sa.

Di­gi­taa­li­sia la­ki­pal­ve­lui­ta tar­joa­van Aa­tok­sen pal­ve­lus­sa voit tehdä pe­run­kir­joi­tuk­sen 399 eu­rol­la. Kiin­teä hinta si­säl­tää myös kaikki mah­dol­li­set li­sä­työt sekä la­ki­tii­mim­me asian­tun­te­van neu­von­ta­pal­ve­lun.

Pal­ve­lun käyttö on vai­va­ton­ta. Tiedot vain­ajan va­rois­ta ja omai­suuk­sis­ta li­sä­tään Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­luun, joka tekee an­ta­mie­si tie­to­jen poh­jal­ta las­ku­toi­mi­tuk­set ja luo pe­ru­kir­jan.

Tee pe­run­kir­joi­tus Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa ja säästä ku­luis­sa.